Olet tehnyt hyvän valinnan. Ihastuminen, rakkaus ja seurustelu ovat aina hyviä teemoja ja ne yhdistävät myös valitsemiasi teoksia. Näkö- tai nykyaikaisesti tulokulma on eri, mikä avaa vertailulle hedelmällisen kasvualustan.
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen maakuntamuseon valokuvakokoelmaan, vaikka se onkin keskittynyt Turun alueeseen.
https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/valokuvakokoelma
Siirtolaisinstituutti on koonnut ja julkaissut aineistoa suomalaisesta siirtolaisuudesta, siirtokunnista ja utopiayhteisöistä.
http://www.migrationinstitute.fi/
Lisäksi kannattaa etsiä käsiinsä WSOY:n vuonna 1925 julkaisema Frithiof Henrik B. Laguksen teos: Amurinmaan retki : suomalainen kommunismin koe, jossa Schoultz on yksi tekijöistä. Jos kuvat ovat "oikeita", voi niistä tiedustella WSOY:ltä.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Amurinmaan+retki+&type=AllFields
Googlata voi sanoilla Carl…
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Olemisen sietämätön keveys (WSOY, 1985). Suomennos on Kirsti Sirasteen.
"Häviämisen iltarusko kattaa kaiken, giljotiininkin, kaihon taikaloisteella." (s. 14)
"Välttämättömyys ei suinkaan ole täynnä taikaa vaan sattuma. Tullakseen unohtumattomaksi rakkauden on vedettävä ensi hetkestä lähtien puoleensa sattumia, niiden on lennettävä sen luo kuin lintujen Franciscus Assisilaisen olkapäille." (s. 69)
Missin syntymäpäivä julkaistiin v. 1979 kokoelma-LP:llä Lauluja seuraihmisille. Levyn julkaisi aikakauslehti Seura yhdessä Finnlevyn kanssa. Laulun sanat löytyvät Juha Vainion nuottikokoelmasta Tulta päin (Fazer, F.M.07327-0)
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanottama kappale on humoristinen ja parodioiva kuvaus julkisuuteen pyrkivistä ihmisistä ja heidän toimistaan raportoivan median osan yhteisistä riennoista.
Tarinan lehtitalon voi olettaa Hymy-lehdeksi. Sen kustantaja, "lehtikeisari" Urpo Lahtinen menestyi sensaatioilla ja julkkisjutuilla. Seurapiiritapaamiset kuuluivat asiaan. Laulun henkilöhahmoilla ei välttämättä ole suoria vastineita, vaan Vainio on poiminut piirteitä ja ilmiöitä sieltä täältä ja sekoitellut asioita - ehkä…
Netistä löytyy muutamia hyviä määritelmiä.
Wikipedia esimerkiksi määrittelee EBUB-tiedoston International Digital Publishing Forumin (IDPF) hyväksymäksi tiedostomuodoksi, joka on laitteisto- ja ohjelmistoriippumaton.
EPUB-määritelmä koostuu seuraavista osista:
Open Publication Structure (OPS), jossa määritellään sisällön rakenne ja muotoilu.
Open Packaging Format (OPF), jossa määritellään tiedoston sisäinen rakenne.
OEBPS Container Format (OCF), jossa määritellyssä muodossa kaikki osatiedostot yhdistetään yhdeksi .epub-tiedostoksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/EPUB
Klaava median sivustolla määritellään paitsi EBUB myös muita e-kirjoihin liittyviä käsitteitä.
https://klaava.fi/?page_id=1358
Tarkkaa hintaa ei ole julkaistu, mutta edellisten vuosien lehtiartikkeleiden perusteella noin miljoona kruunua. Vieraiden pöäytäpaikat maksavat muille kuin palkituille 3000 kruunua. https://www.svt.se/nyheter/inrikes/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Koko Nobel-viikon juhlallisuudet maksavat noin 16,7 miljoonaa kruunua. https://www.expressen.se/dinapengar/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Ilpo Tiihosen runo Herätä minut sisältyy kokoelmiin Tähtipumppu (1992) ja Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (2000).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://www.finna.fi/
Gambina on eräs Alkon (tuolloin Alkoholiliike Oy) vanhimmista tuotteista. Se on sekoitettu punaisesta vermutista ja ginistä ja maustettu appelsiininkuorella. Lisätietoa löytyy esim. Viinimaa-sivustolta: https://viinimaa.fi/juomat/vakevat-viinit/gambina.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Hankimme ja saamme lahjoituksina jonkinverran omakustanteita.
Helmet kirjastoilla on omat kilpailutetut sopimustoimittajat. Espoolla suurimpana Booky.fi.
Kirjaa voi tarjota heille tai suoraan aineisto-osastollemme.
Sähköpostiosoite on aineisto(at)espoo.fi
Erikoislukioiden historia alkoi 1960- ja 1970-luvuilla, kun valtioneuvosto myönsi oikeuden taideaineiden opetuksen painottamiseen neljälle lukiolle: Savonlinnan Taidelukiolle, Kaustisen lukiolle, Kuopion musiikkilukiolle ja Madetojan lukiolle. Vuonna 1991 toimivalta lupien myöntämisessä erikoislukioille siirtyi valtioneuvostolta opetusministeriölle.
Suomen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio oli "taidekasvatuksessa erityisen koulutustehtävän saanut" Savonlinnan Taidelukio. Suomen Kasvatusopillisen yhdistyksen puheenjohtajan, professori Martti Ruudun ja Savonlinnan kaupunginjohtajan Viljo Virtasen tekemän työn tuloksena valtioneuvosto antoi 17.5.1967 lukion kannatusyhdistykselle luvan kolmiluokkaisen yhteislukion…
Ainakaan Kansallisarkiston arkistointiohjeissa otsonia ei suositella käytettäväksi arkistoaineiston puhdistamiseen, sillä se hapettaa paperia voimakkaasti. Hapettuminen voi johtaa paperin kellastumiseen, happamoitumiseen ja lopulta haurastumiseen sekä muutoksiin merkintäaineissa.
Lisätietoa: https://arkisto.fi/fi/palvelut/saeilyttaeminen/ohjeet-homeisen-aineisto…
Tietoa Suomen murteista löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Suomen murteiden sanakirja löytyy myös verkosta, https://kaino.kotus.fi/sms/
Siitä sanan kuva kohdasta todellakin löytyy muoto kuveja, esimerkkilauseessa tääl on (valo)kuvèja. Lause on tallennettu Hinnerjoella, Satakunnassa, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuva&sms_id=SMS_64844af21ed1…
ja myös kynä sanasta löytyy muoto kynejä, Kynejään kahteli Kainuun Ristijärvellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kyn%C3%A4&sms_id=SMS_3db3ed4….
Sanakirjassa on myös pitäjäkartta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=areamap, sieltä voi tutkia, missä pitäjät…
Hei
Alla löydät muutaman listan, joissa on vähän erilaisia kirjoja. Listaan romaaneja, joista löytyy kuva melkein joka sivulta, sekä kaksi kirjasarjaa, joissa on enemmän kuvia kuin Pate-kirjoissa (mutta kuitenkin vähemmän kuin melkein joka sivulla). Listaan myös kuvakirjoja ja muutaman helppolukuisen kirjasarjan.
Seuraavissa romaaneissa on kuvia melkein joka sivulla:
Jørn Lier Horst "Etsiväkaksikko"-sarja
Elias Våhlund "Käsikirja supersankareille"-sarja
Paula Noronen "Yökoulu"-sarja
Roald Dahl "Kekseliäs kettu" tai "Nilviöt"
Andy Griffiths ja Teddy Denton "Puumaja"-sarja
Dav Pilkey "Kapteeni kalsari"-sarja
Martin Widmarkin "Lasse-Maijan etsivätoimisto"-sarja
Jens Lapidus "Tillililän liiga…
Yliopistokirjastoista saa yleensä lainata myös väitöskirjoja. Voit hakea niitä esim. Finna haulla tai Melindan tarkennetulla haulla. Myös Frank monihaulla löytyy kätevästi väitöskirjaaineistoa.
Hakusanalla väitöskirja ja rajaamalla kirjamuotoiseen aineistoon, löytyy jo Melindasta 366334 viitettä eli jonkinlainen rajaaminen, esim. kieli ja aihe, olisi hyväksi.
yleiset kirjastot tarjoavat myös väitöskirjoja. Esim. Vaskikirjastojen haulla löytyy 3307 väitöskirjaa.
Osa väitöskirjoista on myös vapaasti netissä luettavissa. Ulkomaisia väitöskirjoja löytyy helposti esim. Google scholar haulla.
Kirjastosta voi aina pyytää apua, jos sopivaa aineistoa ei löydy helposti.
Kyseessä on suomalainen kansansatu Hiiri kissalla räätälinä. Englanniksi emme sitä valitettavasti löytäneet; suomeksi sitä on monessakin kokoelmassa, esim. Suomen lasten eläinsadut.
Eri mailla on hyvin vaihtelevia tapoja laskea asukaslukuja, minkä takia lukujen tarkkuuksissa saattaa olla suuriakin heittoja. Asukasmäärät voivat vaihdella eri laskutavoista johtuen, esimerkiksi miten laajasti kaupunkien lähiöitä lasketaan mukaan.
Tässä yksi mahdollinen listaus. Asukasluvut ovat tammikuulta 2006 ja niihin on laskettu mukaan suurimmat lähiöt.
1. Tokio (Japani) 34,2 milj. as.
2. Mexico City (Meksiko)22,8.
3. Soul (Etelä- Korea) 22,3
4. New York (USA) 21,9
5. Sao Paulo (Brasilia) 20,2
6. Mumbai (Intia) 19,85
7. Delhi (Intia) 19,7
8. Shanghai (Kiina) 18,15
9. Los Angeles (USA) 18,0
10. Osaka (Japani) 16,8
lähde http://www.citypopulation.de/World.html
