Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim.…
Kansakoulut saivat vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Ennen vuotta 1964 kieliä opiskeltiin siis pakollisina vain oppikoulussa, johon oppilaat voivat pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta ja joka avasi tien jatko-opintoihin.
Vuonna 1955 syntyneet kuuluvat siis vuosikertaan, jonka kouluaikana uudistus tuli voimaan ja vieraiden kielten opiskelusta tuli näin ollen pakollista ja vähitellen yhä yleisempää kaikkialla Suomessa paikkakunnasta riippumatta.
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin…
Kyseinen kappale on Antero Jakoilan säveltämä Bandoneon. Kappale on julkaistu myös kokoelma-cd:llä Jukebox : music in the films of Aki Kaurismäki.
Lähteet:
Mies vailla menneisyyttä -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa
Kokoelma-cd:n tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Kappale Youtubessa
Tieteen termipankin mukaan ymppääminen tarkoittaa toimenpidettä, "jossa verson osa liitetään toisen kasvin versoon".
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:ympp%C3%A4%C3%A4minen
Aika suurelta osin tuntomerkit sopisivat vuonna 2008 ensi-iltansa saaneeseen elokuvaan City of Ember. Suomessa elokuvaa esitettiin nimellä Hehkuva kaupunki. Maanalaisessa kaupungissa elää joukko suuresta katastrofista selviytyneitä. Pimeyttä valaisevat valtavat sähkövalot uhkaavat sammua generaattorien reistaillessa. Tässä tilanteessa kaksi rohkeaa nuorta etsii tiensä maan pinnalle.
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/hehkuva-kaupunki
https://en.wikipedia.org/wiki/City_of_Ember
Kyseessä lienee tämän tyyppinen tekstiilispray? https://arkiveatelier.com/products/raikastava-tekstiilisuihke-steamery
Ryijyä pitää pääsääntöisesti huoltaa ja puhdistaa erittäin hellävaraisesti. Tekstiilisuihke sisältää säilöntäainetta ja hajusteita, joiden vaikutuksesta mm. ryijyn lankojen väreihin ei ole tietoa. Lisäksi suihke ei varsinaisesti puhdista tekstiiliä, vaan enemmänkin poistaa hajuja. Tuotetta ei kannattane suihkutella ainakaan vanhaan ja arvokkaaseen ryijyyn.
Ohjeita ryijyn puhdistamiseen: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/konservointikeskus/konservointiohjeita-erilaisille-tekstiileille/ryijy-ja-sen-hoitaminen-0
Financial Timesin artikkelin "Knock on Wood - how a 1960s soul hit was radically reinvented" mukaan Eddie Floyd ja Steve Cropper halusivat kirjoittaa laulun taikauskosta. He valitsivat lopulta idiomin "knock on wood" eli koputtaa puuta, millä toivotaan, että nykyinen suotuinen asiantila jatkuu tai epäonni pysyy loitolla. Laulun kertoja sanoo, ettei ole taikauskoinen mutta koputtaa silti varmuudeksi puuta, ettei vain menettäisi rakastamaansa naista (Stewartin versiossa miestä). Muuten kertoja vain kuvailee rakkautensa kiihkoa vertaamalla sitä rajuilmaan.
Kyseinen kohta Vergiliuksen Aeneaan tarussa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomennoksessa (1999, s. 154) näin:
[Kansoja hallita käskyilläs, sinä muistaos, Rooma –
tuo sinun taitosi on – tavat rauhan määrätä muille,]
voitetut armahtaa sekä lannistaa kopeoita.
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY…
Valerie Thomasin kirjottamasta ja Paul Korkyn kuvittamasta Winnie the Witch -sarjasta on suomennettu yksi osa, Nooran noitatalvi (Kolibri, 1997). Sen kansikuva täsmäisi kuvaukseen.
Perustuslain 64 §:n 3 momentin mukaan jos ministeri valitaan tasavallan presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hänet on valittu. Momentin mukaan tasavallan presidentti ei siis voi toimia samaan aikaan pääministerinä.Perustuslain 27 §:n 1 momentissa säädetään, että eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Lainkohdassa ei ole erillistä mainintaa, etteikö tasavallan presidentti olisi vaalikelpoinen eduskuntavaaleissa.Kuitenkin perustuslain 27 §:n 3 momentin mukaan kansanedustajana eivät voi olla valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä…
Lammas löytyy 1. kaupunginosasta (Kruununhaka), jossa se on Kirjatyöntekijänkadun, Oikokadun, Välikadun ja Kristianinkadun rajaama kortteli 23. Leivonen (kiuru) ja kyyhkynen ovat 4. kaupunginosassa (Kamppi), korttelit 69 (Eerikinkatu | Fredrikinkatu | Annankatu | Kalevankatu) ja 79 (Eerikinkatu | Hietalahdenkatu | Abrahaminkatu | Kalevankatu).Lähde: Jarna Jäntti, Helsingin korttelieläimet : kantakaupungin kuvitettua historiaa
Leppienjärven ohella tutkimani lähteet tarjoavat Lieroisen kotikyläksi myös Leppienniemeä. Kumpaakaan nimeä ei kuitenkaan löydy Pekka Lappalaisen äärimmäisen perusteellisesta kaksiosaisesta Pieksämäen seudun historiasta. Lähes 2000-sivuisen teoksen paikannimihakemistossa on yli 20 sivua tiheästi painettua tekstiä kolmella palstalla. Lähimmäs Leppienjärveä/–niemeä tässä osuvat Lapinjärvi ja Lapinniemi. Osiossa Pieksämäen pitäjän alue ja asutus v. 1561 maaluettelon perusteella Lappalainen tekee käytöstä pois jääneiden paikannimien yhteydessä selkoa niiden sijainnista ja nykyisistä nimistä. Kirjan ensimmäisen osan sivuilla 220–221 luetellaan kaikki 78 1640-luvun pieksämäkeläiskylää. Joukkoon ei mahdu yhtään leppä-sanasta johdettua nimeä; –…
Isotekstisiä kirjoja on todellakin vähän. Uusia ei juurikaan ole ilmestynyt enää vuosiin. Kirjoja voi etsiä Satakirjastot-verkkokirjastosta osoitteessa https://satakirjastot.finna.fi/ . Kirjoita hakulaatikkoon ”isotekstiset kirjat”. Hakua voit rajata kirjoittamalla myös ”elämäkerrat” tai ”muistelmat” (kaikki ilman ”-merkkejä). Vaihtoehtoisesti voit rajata hakua näytön oikeasta laidasta löytyvillä rajoittimilla aikuisten kirjoihin ja esimerkiksi tietokirjallisuuteen, jota elämäkerratkin ovat.
Koska isotekstisiä kirjoja on vain vähän, voisin suositella myös äänikirjoja. Kirjastosta löytyy äänikirjoja cd- ja mp3-levyillä. Lisäksi Satakirjastot-verkkokirjastosta löytyy e-äänikirjoja: https://satakirjastot.finna.fi/Content/…
Mangamuotoista filosofiateosta en valitettavasti ainakaan kirjaston kokoelmista löytänyt. Tietysti monet mangasarjat itsesään esittelevät japanilaista elämänfilosofiaa, hyvän ja pahan välistä taistelua ja uskonnollista ajattelua. Esimerkiksi Osamu Tezukan Buddha-sarja esittelee buddhalaisuuden perustajan elämää ja ajattelua. Valitettavasti sarja on osittain kadonnut kirjastosta. Keräsin listaan jotain muita filosofiaan konkreettisesti johdattavia kirjoja.
Suomen tietokirjailijat ry jakoi taannoin nuorille (yläkoululaisille ja lukiolaisille) sopivia tietokirjavinkkejä. Listan kirjoista filosofiaan liittyviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Jakonen, Jukka-Pekka : Kokonaisuuden näkemisen taito - johdatus integraaliseen…
Kirkon ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin 6.3.1988. Päätös pappisviran avaamisesta oli tehty kirkolliskokouksessa kaksi vuotta aiemmin. Viran avaamisesta naisille oli äänestetty kirkolliskokouksessa jo aiemmin kolmeen kertaan, mutta vaadittava ¾ ääntenenemmistö saavutettiin vasta vuonna 1986.
Naisten osuus papistosta on kasvanut tasaisesti. 2000-luvulla papiksi vihityistä enemmistö on ollut naisia. Virassa toimivista papeista naisia on tällä hetkellä hieman alle puolet. Kirkon johtotehtävissä naisia on toistaiseksi vähän; reilu neljäsosa kirkkoherroista on naisia.
Oheisesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastosta selviää sukupuolijakaumat vuosina 1994, 2004, 2014 ja 2020.
https://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/naiset…
Varastokirjastosta löytyy kirja Veistoa veistäjille. 1, Veistomalleja kansakoulua varten/ Rantakari, Arvi ; Aalto, Pentti. Varastokirjaston aineistoa voi tilata lähikirjastoon oman kirjaston kautta.
Lisäksi vihkoset Kansakoulun veistopiirustuksia salkut 1 ja 2 löytyvät monesta kirjastosta, Vaskista löytyy salkku 2, mutta tuo 1 pitäisi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta.
Lisäksi on olemassa sarja Kansakoulun veistomallipiirustuksia, joita on PIKI-kirjastossa eli nekin pitäisi tilata kaukolainana.
Myös Puutyöpiirustuksia löytyy useista kirjastoista.
Valitettavasti kirjojen kuvailutiedoissa ei näy, mitä ohjeita ne sisältävät.
Tampereen Kisaveikoista ei ole ainakaan vielä historiikkia kirjoitettu ja seuraa koskeva tieto näyttää harmillisesti koostuvan etupäässä hajallaan olevista murusista. TKV:n perustamisvuoden onnistuin jäljittämään, mutta toiminnan päättymisen ajankohta jäi valitettavasti hämärän peittoon. Vuonna 1968 julkaistun SVUL:n Hämeen piirin 60-vuotishistoriikin seuraluettelossa Tampereen Kisaveikot on kuitenkin yhä mukana. Jäsenmääräksi mainitaan 720.
Tampereen Kisaveikot perustettiin maaliskuussa 1929: "Jo jonkun aikaa käytyjen neuvottelujen johdosta kokoontui kahvila Mokkalaan eilen illalla joukko asianharrastajia keskustelemaan ja lopullisesti päättämään suunnitelmasta saada Tampereelle uusi urheiluseura virkistämään täkäläisiä…
Kyseessä on Hilja Haahden runo Minun ikäiseni. Itse asiassa runon ensimmäinen säkeistö päättyy tuohon muistamaasi riviin.Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-v-1960-kansakoulun-joulujuhlissaVoit lukea runon myös esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Siviä Heinämaan teoksesta Lapsen usko (1935).https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1954875?term=ik%C3%A4isen%C3%A4ni&term=juuri&page=203
