Veikkaukseni on, että valkoinen pallero on jonkin loispistiäisen kotelokehto ja ötökkä taas on jokin lude tai ehkä pikemminkin luteen nymfi.
Varmempaa lajintunnistusta kannattaa kysyä joko yliopiston biologian laitokselta tai facebook-ryhmästä Suomen ötökät.
Valitettavasti kirjastoista tuolta ajalta ei löydy Hopeapeili -lehteä.
Käytetyt palvelut:
Helmet hausta löytyy Hopeapeili -lehdet vuosilta 1938-1951 ja 1979 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852999
Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=JOURNAL
Kirjastojen yhteinen Finna.fi -palvelu https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hopeapeili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&limit=20
Lehteä voisi etsiä vielä antikvariaateista tai esimerkiksi Tori-markkinapaikasta.
https://www.antikvariaatti.net/
Maljakko näyttäisi olevan Kumelan tuotantoa 1940-luvulta. Jos näin on, se on tosiaan käsinmaalattua lasia. Tarkempia tietoja ja varmistuksen asiaan saisi antiikin asiantuntijoilta.
Kumelan tuotannosta ja historiasta löytyy kirjakin, jossa on kuvia saman näköisistä maljakoista. Kirjan nimi on: Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Sivuilla 29-38 on Marjut Kumelan artikkeli Käsinmaalattua lasia. Kirjan lopusta löytyy tuotekuvasto.
Sanojen määrää kielissä on vaikea arvioida. Vastaukseen vaikuttaa jo kysymys siitä, mikä lasketaan sanaksi ja mikä lasketaan sanaksi juuri kyseiseen kieleen. Lähteiden mukaan suomen kielen virallisessa sanakirjassa on noin 100 000 sanaa, murresanakirjasta mukaan tulee noin 350 000, mutta sijamuotoineen päästään jo 1,5 miljoonaan. Englannin kielessä on arviolta miljoona sanaa, mutta sekään ei ole tarkasti vedetty raja, vaan yhtä venyvä kuin suomen kielen sanojenkin rajat. Siispä tähän ei oikeastaan voi sanoa näin nopealla tiedonhaulla juuta eikä jaata. Kieli on niin muovautuva ja alati laajeneva ja muuttuva, ettei suoranaista vastausta voi antaa. Lähteenä käytetty Ylen artikkeli uskaltaa ehdottaa, että suomen kielessä sijamuodot…
Kuvissa oleva ötökkä muistuttaa esimerkiksi museokuoriaisen toukkaa. Samankaltainen kysymys on esitetty täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin, pääset lukemaan vastauksen täältä: Mikä toukka tämä mahtaa olla? Ovat todella pieniä. Patjalla ollut yksi ja seinillä ja katon rajassa sekä lattialla 30v vanhassa omakotitalossa. | Kysy kirjastonhoitajalta
Ohjaan tässä viranomaisen puoleen: henkilötietorekisteriä pitää Suomessa yllä DVV, eli Digi- ja väestötietovirasto. Heidän sivuillaan (klikkaa tästä), kohdassa "Syntymäaika ja -paikka" kerrotaan, ettei syntymäaikaa tallenneta rekisteriin, mutta sitä voi kysyä joko synnytyssairaalasta tai Kansallisarkistosta. Lähde: DVV Tarkasta omat henkilötietosi | Digi- ja väestötietovirasto
Eduskunnan verkkosivuilta löytyvien tietojen mukaan August Vatasen (kansanedustajana 2.2.1914–3.4.1917) koko nimi oli August Veli Vatanen.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911706.aspx (ks. CV)
Teoksessa Edith Södergran: Elämäni, kuoleman ja kohtaloni : kootut runot (1995) on Pentti Saaritsan suomennos runosta Om hösten (kokoelmasta Landet som icke är). Runon on suomentanut myös Uuno Kailas.
Kaarina Helakisa on suomentanut Bo Carpelanin runon Unelma puusta (Drömmen och trädet) kokoelmasta Poesi... Poeså... : dikter för stora och små (1982).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Adverbiä osapuilleen ei löydy sellaisenaan Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Suomen sanojen alkuperä -kirjasarjasta. Lauri Hakulinen kuitenkin käsittelee sitä lyhyesti teoksensa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979, 4. korjattu ja lisätty painos) sivulla 391. Hakulinen esittää Paavo Pulkkisen tutkimukseen pohjaten, että osapuilleen on kehittynyt sanasta osapuolilleen. Pulkkisen tutkimukseen viittaa myös Pekka Lehtimäki Virittäjä-lehden numerossa 3/1965. Lehtimäen mukaan kahden äkkiseltään erilaiselta vaikuttavan sanan yhteys on helppo ymmärtää itämurteiden ja karjalan kautta, joissa osa-sana on onni-sanan synonyymi. Esimerkiksi sanonta "työ on osapuolille tehty" voi siis tarkoittaa, että työ on jo voiton puolella.
Lähteet…
Kenraalin arvoisten erikoisupseerien kauluslaatan väri maavoimissa määräytyy aselajin mukaan.
Lähteitä ja lisätietoja:
Sotilaspuvut ja merkit
PVHSM HENKILÖSTÖALA 038 - SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET
Palokangas, M. (2000). Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja -arvomerkit: Suomen maavoimien sotilasarvojärjestelmä ja arvoasteiden merkitsemistavat vuosina 1917-2000 = Military ranks and rank badges of independent Finland. Apali.
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kyseinen sitaatti on peräisin. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseinen kappale on Antero Jakoilan säveltämä Bandoneon. Kappale on julkaistu myös kokoelma-cd:llä Jukebox : music in the films of Aki Kaurismäki.
Lähteet:
Mies vailla menneisyyttä -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa
Kokoelma-cd:n tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Kappale Youtubessa
Kyseessä lienee tämän tyyppinen tekstiilispray? https://arkiveatelier.com/products/raikastava-tekstiilisuihke-steamery
Ryijyä pitää pääsääntöisesti huoltaa ja puhdistaa erittäin hellävaraisesti. Tekstiilisuihke sisältää säilöntäainetta ja hajusteita, joiden vaikutuksesta mm. ryijyn lankojen väreihin ei ole tietoa. Lisäksi suihke ei varsinaisesti puhdista tekstiiliä, vaan enemmänkin poistaa hajuja. Tuotetta ei kannattane suihkutella ainakaan vanhaan ja arvokkaaseen ryijyyn.
Ohjeita ryijyn puhdistamiseen: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/konservointikeskus/konservointiohjeita-erilaisille-tekstiileille/ryijy-ja-sen-hoitaminen-0
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY…
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi…
Valerie Thomasin kirjottamasta ja Paul Korkyn kuvittamasta Winnie the Witch -sarjasta on suomennettu yksi osa, Nooran noitatalvi (Kolibri, 1997). Sen kansikuva täsmäisi kuvaukseen.
Kyseessä on toinen runo Johanna Wolfgang von Goethen Matkamiehen yölauluista (Wandrers Nachtlied). Valter Juva on suomentanut Matkamiehen yölaulut runoantologiaan Sata runoa : Valikoituja maailmankirjallisuudesta (1916).Teos on digitoitu Gutenberg-projektiin. Voit lukea sen alla olevasta linkistä.https://www.gutenberg.org/cache/epub/18411/pg18411-images.htmlJa tässä suomennos:Rauhaa huippuin ylhäinsä nää!Puut vuorten jylhäinhämyyn jää;vait uinuu maat,ei linnut oksilla lennä.Aavoille ennä,rauhan jo saat!Tässä linkissä on alkuperäinen teksti: https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap082.html
Leppienjärven ohella tutkimani lähteet tarjoavat Lieroisen kotikyläksi myös Leppienniemeä. Kumpaakaan nimeä ei kuitenkaan löydy Pekka Lappalaisen äärimmäisen perusteellisesta kaksiosaisesta Pieksämäen seudun historiasta. Lähes 2000-sivuisen teoksen paikannimihakemistossa on yli 20 sivua tiheästi painettua tekstiä kolmella palstalla. Lähimmäs Leppienjärveä/–niemeä tässä osuvat Lapinjärvi ja Lapinniemi. Osiossa Pieksämäen pitäjän alue ja asutus v. 1561 maaluettelon perusteella Lappalainen tekee käytöstä pois jääneiden paikannimien yhteydessä selkoa niiden sijainnista ja nykyisistä nimistä. Kirjan ensimmäisen osan sivuilla 220–221 luetellaan kaikki 78 1640-luvun pieksämäkeläiskylää. Joukkoon ei mahdu yhtään leppä-sanasta johdettua nimeä; –…
Selvitys Hane från Kortfors löytyy Ätteläggen 2- teoksesta, joita Vaasan kaupunginkirjastossa on myös lainakappaleina eli teos voidaan kaukolainata Jämsänkosken kirjastoon.Mikäli haluatte lainata teoksen, teidän tulisi tehdä kaukolainapyyntö kyseisessä kirjastossa.
