Jos varaat kirjan HelMetistä, varaus koskee kaikkia HelMet-kirjastoja ja kirja voi tulla sinulle mistä tahansa toimipisteestä. Kirja toimitetaan sinulle sellaisesta kirjastosta, jossa kyseistä nimekettä on vapaana. Tämä kirjasto voi toki olla myös oma kotikirjastosi, jos kirjaa on sen hyllyssä illoin, kun teet varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ebsco on käytettävissä HelMet-kirjastoissa paikan päällä asiakaspäätteillä. HelMet-verkkokirjaston kautta pääsee kuitenkin etäkäyttämään sen artikkelihakua.
HelMet-verkkokirjastossa hakukenttään kirjoitetaan esim. telephone wiring tester, minkä jälkeen kirjauduttuaan artikkelia pääsee lukemaan.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa Lena Lindenin teosta "Flicka på skepp" (1966) ei valitettavasi ole lainattavissa. Kovin monessa muussakaan Suomen kirjastossa sitä ei ole, mutta esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta sen voi tilata kaukopalvelun kautta lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä joko omassa lähikirjastossasi tai Helmet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella. Verkossa tehtävä tilaus edellyttää, että sinulla on voimassa oleva Helmet-kirjastokortti ja että sinulla on lainausoikeus. Alla olevassa linkissä on kaukopalvelulomake sekä muuta tietoa kaukopalvelusta. Kaukopalvelulaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/…
Yle Areenasta voi katsoa ainoastaan Ylen kanavien ohjelmia.
6. kanavalla ei ole Yle Areenan tapaista palvelua, jossa kanavalla esitettyjä ohjelmia voisi katsoa jälkeenpäin.
Balettimusiikin historia on pitkälti rinnakkainen baletin koreografian kanssa. Sen historiasta emme onnistuneet löytämään suomenkielisiä lähteitä. Englanniksi on ilmestynyt kirja Ballet music : An introduction / by Humphrey Searle. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 1958, uusittu painos on vuodelta 1973. Tässä muutama nettilähde englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ballet_(music)
http://www.classicfm.com/discover-music/periods-genres/ballet/ballet-music-where-start/
Runon on kirjoittanut sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Hilja Pärssinen (1876 - 1935). Hän julkaisi runoutta kirjailijanimellä Hilja Liinamaa.
Kyseinen runo on nimeltään Punavangille ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1926 kokoelmassa Muistojen mailta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946
Liinamaa-Pärssinen Hilja: Muistojen mailta (1926)
Kysymyksessä siteerattu tekstikatkelma on peräisin Franklin kirjaansa vuonna 1984 laatimasta jälkikirjoituksesta Argumente für einen tragischen Optimismus (The case for a tragic optimism), joka perustuu hänen kolmannessa logoterapian maailmankongressissa kesäkuussa 1983 pitämäänsä puheeseen. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos Ihmisyyden rajalla ilmestyi jo vuonna 1978 eikä se sisällä tätä myöhemmin tehtyä lisäystä. Kaikki kirjan suomenkielisestä laitoksesta otetut lisä- ja uudet painokset ovat sisällöltään vuoden 1978 ensipainoksen mukaisia.
Tilastokeskuksesta kerrottiin, että tulonjakotilastosta voidaan laskea vain kirkollisveroa maksaneiden osuudet. Kirkkoon kuulumattomien osuus ei niistä selviä. 18 vuotta täyttäneistä pienituloisuusrajan alittavista henkilöistä maksoi vuonna 2016 kirkollisveroa 42,7 prosenttia eli noin 220 000 henkilöä. Pienituloisuusrajan ylittävistä kirkollisveroa maksoi 66,3 prosenttia, eli n. 2 537 000 henkilöä. Käytännössä alaikäiset eivät ole mukana näissä luvuissa.
Vähäisempi kirkollisveroa maksaneiden määrä pienituloisten joukossa saattaa johtua kirkkoon kuulumattomien suuremmasta määrästä tai siitä, ettei kirkollisveroa ole tullut henkilölle maksettavaksi.”
Pienituloisuus lasketaan koko kotitalouden käytettävissä olevista tuloista…
"Kari" on Suomessa vain miehen nimi, mutta mm. Ruotsissa ja Norjassa se on naisen nimi (lyhyt muoto nimestä Katarina), joka tosiaan lausutaan "Kaari". Myös monissa muissa maissa tunnetaan naisen nimi "Kari", esimerkiksi Intiassa on 2 miljoonaa sen nimistä naista, Nigeriassa miljoona. Ei ole mitään järkevää perustetta ajatella suomalaista Karia ja norjalaista Karia kaimoina. Näennäisesti näin on, todellisuudessa ei.
Heikki Poroila
Kysymyksestä on vaikea päätellä, tarkoitetaanko ns. Aspergerin oireyhtymän nimellä tunnettua ilmiötä vain ilmiölle nimensä antanutta itävaltalaista Hans Aspergeria (1906-1980). Mutta oletan, että kiinnostuksen kohteena on ilmiö, ei sen tutkija.
Aspergerin oireyhtymä on nimitys sairausluokituksesta poistumassa olevalle käyttäytymispiirteistölle. Mitään kaikkiin sopivaa yhteistä kuvausta ei ole olemassa, mutta useimmilla tämän diagnoosin saaneilla ihmisillä on taipumus " tavallisesta poikkeavaan sosiaalisen vuorovaikutuksen tyyliin sekä epätavallisen voimakkaasti rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin". Myös aistiyliherkkyys on yleistä. Täältä voi tutustua Autismiliiton määritelmään.
Heikki Poroila
Tässä joitain ehdotuksia kotimaisista nuortenkirjoista:
Ilkka Auer: Lumen ja jään maa -sarja
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -sarja
Anna Hallavan kirjat Valpuri Vaahteran maaginen korva ja Sammakkoprinsessa ja sen jatko-osa Operaatio Huulituli
Sari Peltomaa: Kummat
Anders Vacklin, Aki Parhamaa: Glitch-sarja
Ja käännöksiä:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja
Diana Wynne Jonesin kirjat
Michelle Paver: Muinainen pimeys -sarja
Sarah Mlynowskin Rachel-sarja
Philip Reeve: Kävelevät koneet -sarja
Toivottavasti löydät näistä jotain sinua kiinnostavaa!
Kuvaamasi perhonen näyttää Vaaleakeltayökköseltä.
Perhosharrastaja Juha Lemmetyisen sivustolta löytyi aika hyvin kuvaasi vastaava perhonen
http://lemmetyinen.kapsi.fi/Lajisivu.php?ScientificName=Xanthia%20icteritia
Käytimme tunnistuksessa apuna myös iphonen hyönteisten tunnistusohjelmaa Seek.
Lähteet:
Kimmo Silvonen: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja (2014)
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/
Tarkoitat ehkä Kukurikuu-runokirjaa ja siihen liittyvää kasettia.
Kirjassa on runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille, jotka on säveltänyt Jaakko Löytty. Kirjassa on runojen ja leikkiohjeiden lisäksi laulujen nuotit.
Tämä runokirja löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, mutta valitettavasti kokoelmissamme ollut kasetti on kuunneltu loppuun eli sitä meillä ei enää ole.
Halutessasi voit jättää kasetista kaukolainapyynnön, jolloin tilaamme kasetin jostakin toisesta kirjastosta niin että voit lainata sen kirjastostamme.
Kaukolainaaminen maksaa kahdeksan euroa. Voit jättää kaukolainapyynnön meille verkossa: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Tässä vielä tiedot Kukurikuu kirjasta:…
Ainakaan Kansallisarkiston arkistointiohjeissa otsonia ei suositella käytettäväksi arkistoaineiston puhdistamiseen, sillä se hapettaa paperia voimakkaasti. Hapettuminen voi johtaa paperin kellastumiseen, happamoitumiseen ja lopulta haurastumiseen sekä muutoksiin merkintäaineissa.
Lisätietoa: https://arkisto.fi/fi/palvelut/saeilyttaeminen/ohjeet-homeisen-aineisto…
Hankala saada selvää edes etunimestä, mutta voisikohan suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat myös ilmaiseksi töiden arvioinnissa. Heiltä saisi luutavasti varmimman tiedon ja samalla hinta-arvion.
Esim. Bukowski, Hagelstam tai Helander.
Hei,
löysin kaksi kuvakirjaa jotka kertovat kiroilemisesta.
Aline de Pétignyn kirja Milla puhuu tuhmia ja Dorothea Lachnerin kirja Karmea, hirveä kirosanasäkki.
Kirjat pääsee varaamaan Vaara-kirjastojen nettikirjastosta
vaara.finna.fi
Minna Canthin eläessä Työmiehen vaimo ei saanut palkintoja.
Se sai kyllä aikanaankin hyvin innostuneen vastaanoton ja sitä kiiteltiin palkintojen arvoiseksi. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2058133?term=Minna&term=Canthin&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/487298?term=Ty%C3%B6miehen&term=Minna&term=Canth&term=Vaimo&term=vaimollensa&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1116494?term=palkintoa&term=Minna&term=Canth&term=palkintoja&term=ty%C3%B6mies&term=waimon&term=ty%C3%B6miehi%C3%A4&page=2
Canth sai SKS:n palkinnon esikoisnäytelmästään Murtovarkaus. "Järjestipä…
