Tolkienin lohikäärme Smaugin nimi ei sinänsä tarkoita mitään. Vaikka se vaikuttaakin muinaisnorjan sanalta samalla tavalla kuin vaikkapa Thorin, se on kuitenkin Tolkienin luomus: siitä ei löydy vanhempia esiintymiä.
Catherine McIlwainen kirjasta Tolkien : mies joka loi Keski-Maan löytyy erinomaisen seikkaperäinen selvitys Smaugin mahdollisesta etymologiasta: " -- muinaisenglannista tunnetaan adjektiivi smēah osana muistiin merkittyä loitsua: 'with smēagan wyrme', '(jonkinlaista) matoa vastaan'. -- Smēagan tunnetaan muinaisenglannissa myös verbinä 'harkita perusteellisesti, tunkeutua'. Siinäpä sopiva sana vaaralliselle madolle: tunkeutuva mato. Ja ehkä myös älykkäälle madolle. Muinaisnorjan ormr…
Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri ilmestyi ensimmäisen kerran Tammen kustantamana vuonna 2013. Pehmeäkantisena kirja ilmestyi Bon-pokkarisarjassa vuonna 2016 ja toinen pehmeäkantinen painos ilmestyi vuonna 2022. Kirja on ilmestynyt myös yhteisniteenä muiden trilogian osien kanssa vuonna 2016 (Punainen kuin veri ; Valkea kuin lumi ; Musta kuin eebenpuu). Kaikkien näiden painosten kustantaja on Tammi.
Se on ilmestynyt myös:
-e-kirjana, Tammi, 2013
-CD-äänikirjana, Tammi, BTJ Finland, 2014
-selkokirjana, kustantaja Avain, selkomukauttaja Hanna Männikkölahti, 2017
-Daisy-äänikirjana, Celia, 2019
Lisäksi kirja on käännetty useille kielille. Tiedot käännöksistä löytyvät Kansalliskirjaston…
Jos kysymyksellä tarkoitetaan kultaan sidottua Venäjän ruplaa v. 1900, niin asian voi selvittää rahamuseon rahanarvolaskurilla. Ensin kohdasta ”vertaa valuuttoja” voi muuttaa v. 1900 Venäjän 200 000 ruplaa Suomen markoiksi. Tämän jälkeen rahanarvolaskurissa voi muuttaa saadun summan euroiksi syöttämällä ensin ao. summa markkoina vuoteen 1900 ja pyytämällä nykyarvoa euroissa. Valitettavasti rahamuseon rahanarvolaskuri on juuri nyt remontissa. Sen pitäisi korjautua parin viikon sisällä.
Aihesanalla Tee löytyy Helmet haulla vain neljä kirjaa. (Hakusana tee, rajaus aihe, kirja, suomenkieli, aikuisten kokoelma ja kaunokirjallisuus) Helmet hakutulos
Teemestarin kirjan lisäksi löytyivät Teen kuiskaus : runoja / Taolin, On ilo juoda teetä kanssasi / Mamen Sánchez ; suomentanut Satu Ekman, Merenneito tavaratelineellä : teetarinoita / Ulrika Ylioja
Hakusanalla teeseremoniat löytyi Teemestarin kirjan lisäksi vain kaksi muuta Geishan muistelmat / Arthur Golden ja Vihreä tee / Vesa Pekka Kontinen. Linkki Helmet hakutulokseen
Tarkennetulla haulla Japani ja estetiikka, löytyi myös teehen liittyviä kirjoja. mm. Kirja teestä / Kakuzo Okakura,
Teetaide ja runous : wabi ja sabi japanilaisessa…
Vaasan kaupunginkirjastossa on kysymäsi elokuva lainattavissa. Kirjastoautossa on Maija Poppanen videona, ja se on tällä hetkellä paikalla. Lastenosastolla on ko. elokuva DVD:nä, se on tällähetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen verkkokirjaston kautta tai soittaa lastenosastolle ja pyytää heitä varaamaan teoksen/hakemaan sen kirjastoautosta, puh nro on 3253545.
Kirjastokorttiin liittyvän salasanan saa ainoastaan tulemalla kirjastoon. Salasanaa ei siis anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Lainat voi uusia myös puhelimitse.
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
Cd-levyä kyseisestä kappaleesta ei kirjastoista löytynyt, mutta Liisa Tavin Palavat ikkunat löytyisi vinyylinä Myllykosken kirjastosta. Levyn voi lainata/varata sieltä ja digitoida cd muotoon esim. Kotkan pääkirjastossa.
Kirjastojen kopiokoneisiin käy yleensä kaikki tavallisimmat kolikot.Jos ei ole sopivaa rahaa, sitä voi vaihtaa paikan päällä. Kopiokoneet eivät yleensä palauta liikoja kolikkoja. Jos tarvitsee ottaa suurempi määrä kopioita, on mahdollista maksaa myös kortilla.
Oulun pääkirjaston Opintosali Kässystä voi tiedustella vanhoja Kalevan sanomalehtia luettavaksi kirjaston tiloissa. Kaleva on saatavilla myös mikrofilmillä, jolta artikkelejä voi myös tulostaa tai tallentaa muistitikulle.
Kouvolan kirjastoihin lehteä ei tule, mutta Kotkan pääkirjastoon se näyttää tulevan. Hankintatoive-lomake löytyy WWW.Kyyti.fi-sivulta ja sen kautta on mahdollista toivoa lehteä tilattavaksi.
Helsingin paikannimihakemisto ei tunne Signe Brander-alkuisia paikannimiä.
Wikipedia kertoo Signe Branderin synkästä lopusta näin:
"Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulla Branderin terveys alkoi heikentyä ja hän joutui Kivelän sairaalaan 1941. Jatkosodan puhjettua Kivelän sairaalan vanhuspotilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista eikä Branderin kohdalla ollut kyse mielenterveyden ongelmista. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän sairaalan potilasta kuoli nälkään. Kuolleiden joukossa oli myös Brander, joka haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan muiden kuolleiden potilaiden kanssa. Branderin hautapaikalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista muistomerkkiä. [4]
Vuonna 2006…
Dioja voi skannata tikulle Espoossa Entressen, Sellon, Tapiolan ja Nöykkiön kirjastossa. Voitte ottaa yhteyttä teitä lähimpään kirjastoon ja varmistaa samalla, että kone on vapaa. Valitettavasti palvelu toimii niin, että asiakas ottaa yhteyttä itse. Toivottavasti voitte ottaa itse yhteyttä. Yhteystiedot ohessa: Entresse 09 81653776, Sello 09 81657607, Tapiola 050 4289392, Nöykkiö 09 81657734
1960-luvun Turun Sanomat on mikrofilmimuodossa Turun kaupunginkirjastossa ja joissakin yliopistokirjastoissa (Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto). Mikrofilmejä voi lukea kirjaston laitteilla kirjastossa. On myös mahdollista kaukolainata joitakin mikrofilmirullia lähikirjastosi kautta kirjastossa luettavaksi.
Jonkin tietyn artikkelin hakeminen etukäteen ei kuitenkaan ole mahdollista. Olisi siis hyvä tietää melko tarkkaan, koska uutinen on julkaistu, muuten mikrofilmien selaaminen on melkoinen urakka.
Kysyntä Myllykoskella on ollut vähäistä mutta kuulostellaan jos kiinnostuneita olisi enemmänkin. Kirjallisuuspiirit kokoontuvat pääkirjastolla, Kuusankoskella, Korialla ja Valkealassa. Syksyn ohjelma eri pisteissä on tällainen:
Kouvolan pääkirjaston kirjallisuuspiirit
Kouvolan pääkirjastossa toimii kolme kirjallisuuspiirin ryhmää, jotka kokoontuvat kerran kuukaudessa. Kaikissa ryhmissä käsitellään sama teos. Ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumista eikä osallistumismaksua. Parhaiten tilaa uusille osallistujille on keskiviikon iltaryhmässä.
• keskiviikon päiväryhmä klo 13-14.30 ja iltaryhmä klo 18-19.30
• torstain ryhmä klo 13 - 14.30
Kysy kuukauden kirjaa lainaan asiakaspalvelupisteestä. Kysy myös äänikirja- tai e-kirjaversiota. Kouvolan…
Valitettavasti tuon ajan talojen sisustussuunnitelmista on aika heikosti säilynyt tietoa.
Finna tietokannasta löytyi arkkitehdin nimellä kolme viitettä. Yksi lehtiartikkeli ja kaksi valokuvaa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=nironen+sakari+arkkitehti&t…
Arkkitehtuurimuseon sivuilta löysin vain maininnan Tapiolan puutarhakaupungin yhteydessä.
http://www.mfa.fi/eteltapiola
Museosta voisi tietysti tiedustella, onko aiheesta olemassa asiantuntijaa.
Jonkinlaista vinkkiä voisi katsella kuusikymmen luvun sisustusta käsittelevistä kirjoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssisustus%201960-luku__Ff%3A…
Runon on kirjoittanut sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Hilja Pärssinen (1876 - 1935). Hän julkaisi runoutta kirjailijanimellä Hilja Liinamaa.
Kyseinen runo on nimeltään Punavangille ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1926 kokoelmassa Muistojen mailta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946
Liinamaa-Pärssinen Hilja: Muistojen mailta (1926)
Suomessa maksetaan nykyään ns. lainauskorvausta eli kirjoittajat saavat pienen korvauksen siitä, että heidän fyysisinä teoskappaleitaan (paperikirjoja) lainataan julkisen kirjaston kautta. Lainauskorvaus määräytyy vuosittain käytettävissä olevan määrärahan (tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa) ja kokonaislainamäärän perusteella eli kakku ei kasva (ellei eduskunta korota summaa), vaikka lainausmäärä kasvaisikin. Yksittäisen kirjoittajan kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että mitä useampia lainoja kohdistuu juuri hänen teoksiinsa, sitä suuremman korvaussumman hän saa. Tämä "lisäys" on kuitenkin pois kaikkien muiden yhteisestä korvaussummasta, joten kirjoittajia ryhmänä ei voi taloudellisesti tukea lainojen määrää kasvattamalla.…
