Raejuusto ja maitorahka ovat molemmat tuorejuustoihin luettavia hapanmaitovalmisteita, jotka valmistetaan pastöroidusta, rasvattomasta maidosta maitohappokäymisen avulla. Niiden valmistusvaiheet eroavat jonkin verran toisistaan: raejuustomassa leikataan rakeiseksi ja kuumennetaan 50–55°C:een, maitorahkamassa taas homogenoidaan ja separoidaan. Molemmat ovat vähärasvaisia. Maitorahkassa on runsaasti kalsiumia, raejuustossa sitä on melko vähän. Raejuustossa on puolestaan proteiinia lähes kaksinkertainen määrä maitorahkaan verrattuna, millä ehkä voi olla osuutensa sen ruokaremonttisuosioon.
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Raejuusto, rasvaa 1,5% | Fineli
Maitorahka, rasvaa <0,5% | Fineli
Tutkimus nimesi superiltapalan: Syö tätä…
Liivate eli gelatiini on eläinperäisestä proteiinista koostuva sidosaine. Sitä käytetään lisäaineena elintarvikkeissa kuten
makeisissa, vanukkaissa ja jäätelöissä.
Kollageeni on eläinperäinen lihasproteiini, jota käytetään erityisesti kosmeettisissa valmisteissa.
Kollageenia esiintyy kehon tukikudoksessa, esimerkiksi esim. rustossa, luussa, jänteissä, verisuonten seinämissä, limakalvoissa ja ihossa.
Vegaanista ruokavalioita noudatettaessa gelatiini ja kollageeni korvautuvat kasvisperäisellä ainesosilla.
Liivatteen kasvisperäisiä korvaajia on mainittu muun muassa Vegaanituotteet.net –sivustolla (www.vegaanituotteet.net ).
Kasvisperäisistä ruoka-aineista hyvin kollageenipitoisia ovat muun muassa punaiset hedelmät ja kasvikset, C-…
Sukunimeen Ruuska sisältyy ortodoksisen ristimänimen Ondrei, Ondruska (ven. Andrei, kreikan Andreas) lyhentymä, vrt. Ondrusko Grihnov 1500, Henrich Rwska 1614 eli Hendrich Druska 1616 Vl. Pyhäjärvi, Ondruska Netzieff 1631 eli Druska Netzieff 1638 Sortavala, Lasse Drwska 1617 Käkisalmi. Nimeä on levinnyt Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomen pohjoisosiin ja näiltä alueilta Pohjois-Savoon (erityisesti Kiuruvedelle). Viime sotien jälkeen tuli Ruuska-nimisiä mm. Hiitolasta ja Kaukolasta. Kivennavalla ja Valkjärvellä tunnettiin pitkään sukunimi Ondruska.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Uud. laitos, Helsingissä : Otava, 2000
Näyttää siltä, että tätä kappaletta ei ole saatavilla cd-levyllä, mutta se löytyy ainakin seuraavilta kaseteilta/lp-levyiltä:
Veikko Tuomen lp-levyiltä Kotiseutuni (olemassa myös kasettina)
Turun Harmonikkakerhon esittämänä lp-levyllä Soivat hanurit 2 (löytyy Turun kaupunginkirjastosta)
Four catsin lp-levyltä Ikivihreitä 2
Kyseessä ovat niin vanhat levytykset, että niitä voi olla hankala löytää mistään kirjastosta.
Syntymäpäivävalssi nimellä löytyy uudempiakin levytyksiä, mutta kirjastojen tietokannoista ei selviä, että onko kyseessä sama kappale. Tässä kuitenkin nekin äänitteet:
Pellokvartetti : Tiet (cd)(myös nuotti)
Leppävirran pelimannit: Leppävirran pelimannit 25 vuotta (c-kasetti)
Syntymäpäivävalssista on tehty oma nuottinsa nimellä…
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 593 451 oppilasta vuonna 2000. Peruskouluja oli yhteensä 4 022. (http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tie_001.html, taulukko: http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tau_001.xls)
Lukioita oli 477 (määrässä ovat mukana perus- ja lukioasteen käsittävät lukiokoulutusta antavat koulut - varsinaisia lukioita oli varsinaisia lukioita oli 441). Oppilaita oli 130 032.
Lähteet: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2003 (Opetushallitus, 2003), Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 (Opetushallitus, 2010). Molemmat julkaisut ovat saatavilla internetissä: http://www.oph.fi/download/47916_Indikaattorit_2003.pdf, http://www.oph.fi/download/130716_Koulutuksen_maaralliset_indikaattorit……
Tilastokeskuksen FinStat-tietokannan mukaan Suomen väestöön kuului 31.12.2021 yhteensä 1 107 yli 100-vuotista ihmistä. Näistä miehiä oli 179 ja naisia 928. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023)
Oikea järjestys on:
- Roseanna
- Mies joka hävisi savuna ilmaan
- Mies parvekkeella
- Bussimurha
- Kadonnut paloauto
- Missä viipyy poliisi
- Komisario Beck tähtäimessä
- Suljettu huone
- Poliisimurha
- Terroristit
Löydät oikean järjestyksen myös Helmet-haun kautta, jos haet sarjan nimen "Romaani rikoksesta" avulla. Tosin tällöin haku antaa tulokseksi vain vuonna 1981 ilmestyneitä niteitä.
Yleensä luettelointitietoihin merkitään kirjasarjan numero vain jos se on mainittu kirjan nimiösivulla.
Tässä Immi Hellénin Joulukirkkoon-runossa on kaikkiaan yksitoista säkeistöä. Tavallisesti lauletaan vain kuusi ensimmäistä. Hakemasi säkeistö kuuluu:
Iäks muistiin jääneet -
niin ei kaunista,
kuin on urkuin äänet
jouluaamuna.
Runo on kokonaisuudessaan mm. teoksessa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja, Karisto 1991, s. 157-159. Teosta lienee saatavissa useimmista kirjastoista.
Alkusyksystä 1941 alkoi paluuevakuointi Karjalaan. Suurin karjalaisten paluumuutto tapahtui vuoden 1942 maaliskuusta alkaen niin, että 15.3.-31.5.1942 palasi n. 88 000 henkilöä, n. 5 400 hevosta ja n. 18 000 nautaa. Jokaisella palaajalla piti olla palaamislupa. Kuljetuksilla oli kiireellisyysjärjestys väestön ja omaisuusosan mukaan. Maatalousväestö palasi muuta väestöä innokkaammin aloittamaan viljelystöitä ja sitä varten tarvittiin elintarpeita, siemenviljaa sekä hevosia, maatalouskoneita ja lannoitteita. Lisäksi oli välttämätöntä tehostaa rakennustuotantoa ja saada alueelle kirvesmiehiä, sähkömiehiä, muurareita ja vesijohtomiehiä. Vaunuston käytössä pyrittiin suureen tehokkuuteen kuljettamalla täysiä vaunukuormia.…
YouTubeen ladattu esitys näyttää olevan äänitteeltä 100 kaikkien aikojen iskelmää. Itselläni ei nyt ole käsillä tätä äänitettä, mutta se kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja sen luettelointitietojen perusteella esittäjä on Nekalan tyttökuoro ja alkuperäisen levytyksen julkaisuvuosi on 1950. Suomen äänitearkiston sivuilla ei mainita Nekalan kuoroa, mutta Nekalan tyttökuoro löytyy (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kes%E4illan+valssi), samoin Viola-tietokannasta eli Suomen kansallisdiskografiasta (https://finna.fi). Tällä perusteella YouTube-linkin esitys on Nekalan tyttökuoron esitys.
Tamperelaisen Nekalan koulun kuoro- ja orkesteritoiminnasta 1940-luvulla voi lukea Pentti Saanilahden kokoamasta kirjasta…
Kyseessä on Joulu pulkassa -levyltä kappale Sian leuka, joka on Eero "Safka" Pekkosen sanoittama. Sanoitus vaikuttaa koosteelta, jossa on käytetty useita lauluja, runoja ja tarinoita pohjana. Löysimme viittauksia mm. seuraaviin: Marti Hela: Jouluihme, Elsa Koponen: Tuikkikaa oi joulun tähtöset, Heikki "Hector" Harma: Lumi teki enkelin eteiseen sekä Tonttujen jouluyö ja En etsi valtaa loistoa. Jos haluat löytää Sian leuka -kappaleen sanat, voit esim. tehdä haun Googlessa laulun alkusanoilla: "Olla tahtoisin se keuhkotaudin runtelema lapsonen".
Ensimmäinen vaihtoehtosi lienee lähempänä totuutta. Lauseelle etsittiin englanninkielistä vastinetta ja silloin lausetta tulkittiin näin: Se kuvastaa tapaa toimia; työt hoidetaan kunnolla, mutta sen lisäksi ei tarvitse patsastella tai pokkuroida. Kilpailun kaunokirjallisen sarjan tarkin ja kuvaavin käännös oli ”When duty calls, we react, when bunk calls, we relax.” – Petri Linja-aho Eli kirjaimellisesti: Kun velvollisuus kutsuu, me reagoimme, kun sänky kutsuu, me rentoudumme.Turun sanomat 26.4.2012Tuntematon sotilas -käännöskilpailu
Lähes kaikki mainitsemasi sukunimet perustuvat Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) mukaan ristimänimiin eli etunimiin, jotka ovat ulkomaalaista alkuperää. Niiden alkuperä katoaa historian hämäriin, joten luultavasti entisaikoinakaan ihmiset eivät tienneet niiden alkuperää, jos nimi oli esimerkiksi kreikan kielestä peräisin. Osa sukunimistä saattaa toki perustua murresanoihin, jotka ehkä murteiden puhujille olivat ymmärrettävämpiä kuin nykyisille yleiskieltä puhuville ihmisille.
Mietittäessä vanhaa suomen kieltä kannattaa pitää mielessä se, että suomen kirjakieli on suhteellisen nuori. Sitä ennen suomen kieli eli monina murteina, joiden sanastot saattoivat osin poiketa toisistaan. Toisen murteen puhujalle…
Kärnä sanalla on useita merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Uusi suomalainen nimikirja (1988) mainitsee sukunimen Kärnä kuuluvan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan vanhoihin sukunimiin. Se on ollut myös tilan nimi mm. Lappajärvellä, Padasjoella ja Kylmäkoskella. Vanhin tieto löytyy Sysmästä vuodelta 1487 Kärnän Lars. Jos nimi on alkuaan hämäläinen, sille voi nimikirjan mukaan antaa selityksen äkäinen, riitainen. Nimi voi olla myös ruotsalaisperäinen Kärna, Kärne.
Kielitoimiston sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006) suosittelee lähtökohtaisesti-sanan tilalle mieluummin ilmauksia periaatteessa, yleensä, teoriassa, pohjimmiltaan. Kyseessä siis lienee niin sanottu muotisana, jota käytetään painottamaan sanotun asian tärkeyttä, mutta jonka täsmällinen merkitys on puhujan tai kuulijan päätettävissä.
Hertta on suomalainen muoto vanhasta muinaissaksalaisesta nimestä Nerthus. Nerthus oli germaanien hedelmällisyyden jumala. Kirjaston nimioppaat kertovat, että nimi esiintyi roomalaisen historioitsijan Tacituksen vaikealukuisessa käsikirjoituksessa, josta se luettiin väärin Herthukseksi, ja tämän Herthuksen naispuoliseksi vastineeksi taas tuli Hertha. Nimi yleistyi Saksassa 1800-luvulla, samoin Ruotsissa muodossa Herta. Suomeen Hertta-nimi on todennäköisesti tullut Ruotsin kautta. Suomen virallisessa almanakassa se on ollut vuodesta 1908.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Laitan tähän sitaatit Paavo Cajanderin klassisina suomennoksina, koska ne ovat helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella, sillä Cajanderin kuolemasta on kulunut enemmän kuin 70 vuotta.
Cajanderin suomennos ”Julius Caesarista” löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Cajander suomentaa sitaatin (ja sitä seuraavat rivit) seuraavasti:
”Vuoks’ on ja luode ihmiskohtaloissa:
Jos vaarin otat nousun, vie se onneen,
Jos laiminlyöt sen, koko elinjuoksus st [sic]
Kareihin takeltuu ja kurjuuteen.”
Cajanderin suomentama ”Macbeth” on luettavissa osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Hän on riimitellyt katkelman suomeksi seuraavasti:
”On kaunis tämä linnan paikka; ilma
Suloinen, vieno…
Voisiko kyseessä olla Kaarlo Sarkian runo Äestäjäpoika. Runo kertoo peltoa äestävästä pojasta ja hevosparista nimeltään Rusko ja Valko.
Runossa on kuusi säkeistöä. Runon löysin Ritva Haavikon toimittamasta kirjasta Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa ( WSOY, 2003).
Kalevalaisen runokielen seuran sivuila löytyi myös runo Mainio suomenhevonen.
http://www.karuse.info/index.php?option=com_content&view=article&id=283…
