Tinanvalanta eli molybdomantia on jo muinoin käytetty ennustuskeino, jota nykyään harrastetaan pääasiassa leikkimielellä uudenvuodenaattona mm. Pohjoismaissa. Sen alkuperää ei varsinaisesti tunneta, mutta esimerkiksi antiikin Roomassa oli samantapaista ennustamista, kun ennustettiin sulattamalla vahaa [1]. Tinanvalannan tarkoitus on ennustaa juuri seuraavan vuoden tapahtumia [2], sekä myös onnensa turvaaminen, koska ensimmäinen tina oli aikoinaan tarkoitus valaa haltijalle tai tontulle [3].Vedestä nostetun tinan varjokuvan tulkintoja linkissä [4].[1] https://ulukayin.org/molybdomancy-a-new-years-eve-tradition/[2] https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/tina-kertoo-mita-uutena-vuotena-tapahtuu-mutta-muitakin-keinoja-on-kaytetty/[3] https://yle.…
Kyseinen lopputunnusmusiikin sävelmä on tuttu monesta paikasta.
Kappale tunnetaan nimellä When Johnny Comes Marching Home ja se on Yhdysvaltain sisällissodan aikainen marssilaulu. Kappaleen sanat on kirjoittanut Patrick Gilmore salanimellä Louis Lambert. Kappale on tehty irlantilaisen kansanlaulun, Johnny I Hardly Knew Ye'n, pohjalta.
Kappale tunnetaan myös suomenkielisenä Kapteeni Koukku -nimisenä lastenlauluna. Siitä lienevät peräisin merirosvomaiset mielleyhtymät.
Leena Uotilan, Leo Lastumäen ja Heikki Kinnusen esittämä Pinocchio oli itsenäinen osa kasettisarjaa, jossa julkaistiin kuunnelmaksi sovitettuja satuja "jännittävin äänitehostein" höystettynä. Muita samassa sarjassa ilmestyneitä kasetteja olivat esimerkiksi Kolme pientä porsasta, Prinsessa Ruusunen ; Hannu ja Kerttu, Saapasjalkakissa ; Tuhkimo ja Tulukset.
Sanat retostaa/retostella kuuluvat yhteen retuuttaa-sanan sanan kanssa. Retuuttaa/retustaa/retostaa tarkoittavat joissain murteissa raahaamisen ja roikottamisen lisäksi myös puutteellisesti elämistä, kituuttamista, huonosti tekemistä sekä myös kerskailua.
Sanoille retus ja retos löytyvät murteista merkitykset rahjus, rähjä, rötiskö, huonon työn tekijä.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja R-Ö" (2000, SKS)
Kyllä saa.
Vegaanista elintarviketta ei ole erikseen määritelty elintarvikelainsäädännössä. Elintarvikkeiden merkitseminen
vegaanituotteiksi on vapaaehtoista.
Mikäli eläinperäinen aines esiintyy ruoassa jäämänä eli tuote on valmistettu samassa tehtaassa tai samalla tuotantolinjalla, jossa käsitellään myös maitoa, kananmunia tai muita allergeeneja, siitä on ilmoitettava pakkauksessa, koska tiedolla on merkitystä allergisille asiakkaille. Tämä on pakollinen merkintä. Tuote lasketaan silti vegaaniseksi, sillä sen valmistuksessa ei ole tarkoituksella käytetty eläinperäisiä ainesosia.
Lähteet:
Ruokaviraston sivut: https://bit.ly/3IxyQMS
Ruokaviraston elintarviketietoopas, s. 213: https://bit.ly/3BNVP2G
Vegaanihaaste-sivusto: https://…
Täsmällistä tietoa ei tähän valitettavasti löytynyt eikä nuottikuvaa, mutta kuitenkin suuntaa antavia viitteitä. Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi varmaan kääntyä esimerkiksi Hymnologian ja liturgiikan seuran puoleen. Yhteystiedot.
Reijo Pajamon toimittamassa seuran vuoden 2009 vuosikirjassa on Tauno Väinölän artikkeli Kuka suomensi "korpin raato" -säkeistön. Siinä selvitetään laulun saksan- ja suomenkielisen säkeistön alkuperää. Lähdeviite.
Muista lähteistä selviää, että virttä veisataan mm. Thomas Mannin Buddenbrook-romaanissa (1901). "Ich bin ein rechtes Rabenaas, Ein wahrer Sündenkrüppel, Der seine Sünden in sich fraß, Als wie der Rost den Zwippel. Ach Herr, so nimm mich Hund beim Ohr, Wirf mir den Gnadenknochen vor Und nimm…
Esimerkiksi nämä kirjat sopivat hyvin ääneenlukukirjoiksi:
Mikko Kalajoki: Almus-sarja
Jukka Itkonen: Koira nimeltä Mutsi
Camilla Brinck: Musse ja Helium -sarja
Petronella Grahn: Pomenia -sarja
Elina Hirvonen: Pehmoeläinten maailmanneuvosto -sarja
Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän -sarja
Julian Gough: Karhu ja kaniini -sarja
Santa Montefiore: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Helena Immonen: Näkymätön Milanna -sarja
Eeva-Liisa Manner suomensi hyvin paljon kaunokirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Mannerin kääntämien teosten lista on todella pitkä.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on lista Mannerin käännöksistä, mutta näyttää siltä, että se ei ole täysin kattava. Linkeistä aukeaa sivu, jossa on tarkemmat tiedot teoksesta.
Eeva-Liisa Manner Kirjasammossa
Esimerkiksi teoksessa Suomen kirjailijat 1917 - 1944 (toimi. Hannu Launonen et al., SKS, 1981) on lista Eeva-Liisa Mannerin kääntämistä teoksista.
Suomen kirjailijat 1917 - 1944 Helmetissä
Helsingin kadunnimet -kirjasta (1981), s. 131:"Reijolankatu - Grejusgatan ko 14, 18, 1906 muodossa Greijuskatu - Greijusgatan, Pikku Huopalahden kylässä sijainneen Grejus-nimisen tilan mukaan, jonka eräs ulkopalsta sijaitsi tämän kadun tienoilla. Suom. nimeksi ehdolla Greijuksenkatu 1908, mutta viralI. vahvistettiin 1909 asu Grejuskatu. Eräässä kartassa 1907 esiintynyt myös muoto Rekolankatu. Nyk. suom. nimi vahvistettiin 1928, sen jälkeen kun ehdolla oli 1926 ollut nimiasu Greijunkatu."
Särkänniemi on 14,2 hehtaarin suuruinen Näsijärveen pistävä niemeke Tampereella, jolla sijaitsee Särkänniemen elämyspuisto. Nykyisin Särkänniemen nimi assosioituu lähinnä vuonna 1975 avattuun huvipuistoon, mutta ajanvietetoiminta alueella alkoi jo Akvaario–Planetaarion myötä keväällä 1969. Lasten eläintarha avattiin heinäkuussa 1970 ja Näsinneulan näkötorni vappuna 1971. Vuodesta 1979 Särkänniemen alueella on toiminut myös Sara Hildénin taidemuseo.Alun perin Särkänniemi ei ollut edes niemi, vaan se tunnettiin ensin Särkänsaarena. Nykyinen Särkänniemi on syntynyt täyttämällä Onkiniemen ja Särkänsaaren välinen salmi nykyisen huvipuiston kohdalla sijainneen Särkän sahan puujätteellä, kivillä ja mudalla. Nykyisin Särkännokkana tunnettu niemen…
Kyseessä on ilmeisesti viikkolehti, jota oli mainostettu Vaasa- lehdessä sunnuntaina 22.12.1935. Lehti ilmestyi 17.11.1933-31.12.1938. Vaasan maakunta-arkistossa on lehdet paperiversioina ja niitä voi käydä siellä lukemassa, mutta sieltä ei kaukolainata lehteä. Helsingin yliopiston kirjastossa Sinikka on mikrofilmattuna, 17.11.1933-26.10.1935 mikrofilmillä 22643 ja 2.11.1935-31.12.1938 mikrofilmillä 22644. Mikrofilmattuja lehtiä voi koittaa kaukolainata Helsingistä oman lähikirjaston kautta.
Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kirjastossa on vieraskielisiä kirjoja vain yhdet kappaleet. Kysymästäsi kirjasta on tällä hetkellä 5 voimassaolevaa varausta. Kirja on viimeksi palautettu 10.11, eli myöhässä, ja saman tien se on laitettu varaushyllyyn ja ilmoitettu seuraavalle jonottajalle. Silloin kun kirja on varaushyllyssä, sillä ei näy eräpäivää, mutta se ei myöskään ole lainattavissa. Lastu-tietokanta näyttää todellisen sen hetkisen tilanteen, eli ko. kirja on pääkirjaston omaisuutta, mutta oli edellisellä lainaajalla Mukkulan kirjaston kautta. Omasta varauksestasi en pysty nyt sanomaan mitään, koska tässä viestissä ei näy nimeäsi. Jos teet varauksen Lastu-tietokannassa, se ilmoittaa, kun varauksen teko onnistui.…
Varastokirjastossa näyttäisi olevan paikalla Pin Yathayn muistelmateos.
Tekijä(t): Pin Yathay.
Nimeke: Stay alive, my son / Pin Yathay with John Man.
Julkaistu: New York : Simon & Schuster, 1988.
Sisältötyyppi: Teksti
Kieli: eng
Se on mahdollista saada kaukolainaksi sinulle parhaiten sopivaan Kouvolan kirjastoon. Kaukolainamaksu on 2,50 €. Sinun tulee vain täyttää kaukolainapyyntö.
Punakhmerien ajasta on myös suomeksi käännettyä kirjallisuutta. Kouvolasta hyllystä löytyy mm. Affonco, Denise: Elossa kuoleman kentillä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on joitakin neuvostoliittolaisia elokuvia, joissa on esimerkiksi englanninkielinen tekstitys. Mainitsemaasi elokuvaa ei kuitenkaan löydy kokoelmastamme.
Voit selata elokuvia kirjaston internet-sivuilla (https://vaski.finna.fi/?lng=fi) laittamalla tarkennettuun hakuun aineistolajiksi DVD ja kieleksi venäjä. Voit rajata hakutuloksia esimerkiksi tekstityskielen ja kielen mukaan.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan ja Frank-monihaun mukaan lehteä ei tosiaan ole Suomen kirjastoissa kuin joitakin vuosikertoja Varastokirjastossa.
Lehteä tai sen artikkelia voi pyytää tilattavaksi kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa, joka löytyy alla olevasta osoitteesta.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
FILI:n ja SKS:n Käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) mukaan Inkeri Väänänen-Jensenin ja K. Börje Vähämäen kääntämä Finnish short stories -kokoelma sisältää Maria Jotunin novellit Love, When you have feelings, Death ja The girl in the rose arbor. Kokoelmasta on olemassa useita eri painoksia. Ainakin vuoden 1991 (ISBN 0-941016-82-X) ja vuoden 2000 (ISBN 1-57216-030-6) painokset sisältävät em. novellit.
Finnish short stories -kokoelmaa ei ole Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sitä on saatavilla muista kirjastoista kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä verkkosivujemme kautta osoitteessa http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/lainaus-ja-pala….
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä…
Termillä energiamittari löytyvät Helmet-kirjastojen sähkönkulutusmittarit. Alla linkki hakutulokseen, josta selviävät myös kirjastot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari%20__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt