Teos löytyy Laurean Tikkurilan kirjastosta http://laurus.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?v1=2&ti=1,2&SC=CallNumber&….
Kirjaston yhteystiedot:
http://www.laurea.fi/internet/fi/02_tk_ja_palvelut/01_ryhma1/06_Kirjast…
Lehtien viimeistä numeroa ei valitettavasti voi varata, vaan ne ovat kaikkien luettavissa kirjastossa. Vanhemmat numerot ovat tilattavissa ja lainattavissa. Kyseisen Red lehden numeroita löytyy Puistolan kirjastosta lainattavaksi. Niitä voi varata tai soittamalla Puistolan kirjastoon puh. 09-31085076 voi varmistaa, että kyseiset lehdet löytyvät.
Onhan se lähettäminen teknisesti mahdollista, sillä kaikkien julkisten kirjastojemme sähköpostiosoitteet löytyvt mm. kirjastot.fi-palvelun kautta. Iso työ kaikkien keräämisessä on, sillä mitään valmista e-listaa ei tietääkseni ole olemassa.
Kokonaan eri asia on, mitä tällaisesta postituksesta seuraa. Jokaisen kirjaston johtaja päättää itsenäisesti, miten hän reagoi pyyntöihin laittaa jokin tiedote kirjaston ilmoitustaululle. Jotkut epäilemättä lämpenevät tällaiselle esitykselle ja saattavat tulostaa vetoomuksen esille. Joku toinen taas voi pitää ehdotusta huonona ja jättää viestin huomiotta. Missään tapauksessa ei kannata olettaa, että tällaisella sähköpostittelulla olisi kovinkaan suuri vaikutus. Kirjastoihin tulee koko ajan paljon…
HelMet-kirjastossa on tällä hetkellä kyseistä kirjaa hyllyssä 5 kappaletta, joista yksi Sellon kirjastossa. Jotta voit tehdä netin kautta varauksen, tarvitset HelMet-kirjastojen kirjastokortin ja siihen kytketyn nelinumeroisen PIN-koodin. Jos sinulla on kortti, mutta ei PIN-koodia, joudut menemään johonkin HelMet-kirjastoon henkilöllisyystodistuksen kanssa, niin sellainen tehdään. PIN-koodia ei voi lisätä verkon kautta. Jos sinulla on molemmat, voit tehdä varauksen haluamaasi noutokirjastoon osoitteessa luettelo.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sanat "juha kylmä jousimetsästys".
Jos sinulla on jo HelMet-kortti, voit myös mennä Sellon kirjastoon ja lainata kirjan saman tien. Jos haluat varmistaa, ettei kirja lähde lainaan ennen kuin…
FILI:n ja SKS:n Käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) mukaan Inkeri Väänänen-Jensenin ja K. Börje Vähämäen kääntämä Finnish short stories -kokoelma sisältää Maria Jotunin novellit Love, When you have feelings, Death ja The girl in the rose arbor. Kokoelmasta on olemassa useita eri painoksia. Ainakin vuoden 1991 (ISBN 0-941016-82-X) ja vuoden 2000 (ISBN 1-57216-030-6) painokset sisältävät em. novellit.
Finnish short stories -kokoelmaa ei ole Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sitä on saatavilla muista kirjastoista kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä verkkosivujemme kautta osoitteessa http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/lainaus-ja-pala….
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus on julkaistu myös venäjäksi. Venäjänkielistä katekismusta voi tilata kirkkohallituksesta. Kirja lähetetään postiennakolla, postituskulujen hinnalla. Kirkkohallituksen sivulla ei mainita julkaisun hintaa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismusta venäjäksi käännettynä on lainattavissa joissakin kirjastoissa, joista sitä voi tiedustella kaukolainaan. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content54981C
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hei!
Kysymyksesi oli kinkkinen, mutta onneksemme saimme apuja Forssasta.
Etsimäsi kirja voisi olla osa Caspron 1991 julkaisemaa Sylikuvasto-sarjaa (1-4). Kaikki Sylikuvaston osat löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Kirjaston tietokannassa voit tutustua osien sisällysluetteloihin:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=sylikuvasto&type=AllFields&…
Toivoa kirjallisuudesta -sarjassa vieraili Vallilan kirjastossa 3.5.2017 psykoterapeutti ja kirjailija Katriina Järvinen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vallilan_kirjasto/Tapa…
Vanhimmat kuvien painoaihiot on luotu piirtämällä tai kaivertamalla puuhun, kupariin, silkille tai kiveen. Puupiirroksia on tehty jo 1300-luvun lopulta alkaen, eli jo ennen kirjapainotaidon keksimistä. Alla linkkejä eri menetelmien historiaan:
http://www.puupiirtajat.fi/puupiirroksen-historiaa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Silkkipaino
https://www.kansallisgalleria.fi/wp-content/uploads/2014/04/Kirjoituksia-litografian-historiasta.pdf
Perusteellinen historiikki löytyy myös Lars-Eric Gardbergin kirjasta Savitaulusta laseriin: kirjapainotaidon historia (2011): luku 5: Painoaihiona puu, kupari, silkki tai kivi (s. 91-122). Suomalaisen julistetaiteen historiaa esittelee Helmiriitta Honkanen…
Tilastokeskuksesta kerrottiin, että tulonjakotilastosta voidaan laskea vain kirkollisveroa maksaneiden osuudet. Kirkkoon kuulumattomien osuus ei niistä selviä. 18 vuotta täyttäneistä pienituloisuusrajan alittavista henkilöistä maksoi vuonna 2016 kirkollisveroa 42,7 prosenttia eli noin 220 000 henkilöä. Pienituloisuusrajan ylittävistä kirkollisveroa maksoi 66,3 prosenttia, eli n. 2 537 000 henkilöä. Käytännössä alaikäiset eivät ole mukana näissä luvuissa.
Vähäisempi kirkollisveroa maksaneiden määrä pienituloisten joukossa saattaa johtua kirkkoon kuulumattomien suuremmasta määrästä tai siitä, ettei kirkollisveroa ole tullut henkilölle maksettavaksi.”
Pienituloisuus lasketaan koko kotitalouden käytettävissä olevista tuloista…
Etunimikirjan mukaan Jerkko on lyhenne nimestä Jeremia. Jeremia taas on yksi Vanhan testamentin kirjaprofeetoista, joka eli vuosina n. 650-585 eKr.
Lähde:
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja (1999)
Kyseessä on burmalainen kansansatu Sulhanen hiirineidille. Satu on luettavissa esimerkiksi satuantologioista Kauneimmat eläinsadut (kuvittanut Janusz Grabianski, WSOY, 1988) ja Satusaari. Hulivilivuori (toim. Päivi Heikkilä-Halttunen et al., useita kuvittajia, Weilin + Göös, 2005).
Satuantologiat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Voitte tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Johanna Thydellin nuortenkirja Katon kokoinen tähtitaivas kertoo 13-vuotiaasta Jennasta, jonka äidillä on rintasyöpä:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511235958&qtype=b
Palvelussa on myös aiemmin kysytty kirjoja lapsen vanhemman sairastumisesta. Alla linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-lapsille-nuorille-9-13v
Jyväskylän Viitaniemen koulun sivuilta löytyy lista, johon on koottu kirjoja kriiseistä ja ongelmista. Myös sieltä voisi löytyä sopivia kirjoja:
https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/%C3%A4idinkieli/kirjalistoja/kirjavinkkej%C3%A4/kkjo
Suomalaisten sukunimien historiaa löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
"Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen (2013)
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (2000)
Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 / Sirkka Paikkala (2004)
Antero "Antti" Rokasta on kysytty kirjastonhoitajalta aiemminkin. Alla linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/voisitko-kertoa-antero-rokan-hekilokuvauksen
Hänestä on myös kirjoitettu kirja: Sinä olet Rokka (Petri Sarjanen, 2017),, jonka saa lainaan Kyyti-kirjastoista:
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1293101
Lähteemme mukaan maan nimen, Viet Nam, merkitys ei ole selkeä kaikille vietnamilaisillekaan. Lyhyesti sanottuna sanalla 'Viet' viitataan Viet-nimiseen kansaan, joka elää etelässä (=Nam).
http://www.vietnamvert.com/fr/culture_alias/Ca-vous-interesse-peut-etre…
https://www.voyagevietnam.co/que-veut-dire-vietnam/https://www.voyagevi…
Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Pepsi Max 0.3 litran pullossa on kruunukorkki. Tiimimme päätyi sellaiseen oletukseen että jos testaa pullon avaamista sata kertaa ja ottaa huomioon avaamiseeen käytettävän ajan (ranneliikkeen nopeus) ja juoman lämpötilan, voidaan havaita tilastollisesti merkittävästi, että kylmän juoman avaaminen nopeasti tuottaa useammin poksahdusäänen kuin lämpimän juoman avaaminen hitaasti. Voisiko juoman lämpötila ja avaamisliikkeen nopeus olla vaikuttanut poksahdusääneen? Onko vertailussa käytetyt toiset limonadit olleet saman lämpöisiä kuin Pepsi Maxit ja onko avaamisliike ollut täysin samanlainen?
Juoman valmistajalla voi olla kysytystä asiasta lisää tietoa, kannattaakin ottaa yhteys Hartwallin maksuttomaan kuluttajapalveluun…
