Meillä ei varsinaisesti näkövammaisille suunnattuja tilaisuuksia ole keväälle suunniteltuna, mutta pääkirjastolla on tulossa lukuisia luentoja, kirjailijailta kerran kuussa ja konsertteja sekä lapsille että aikuisille. Myös tarinakoukku voisi käydä käsitöitä harrastaville. Niissä kirjastovirkailija lukee ja osallistujat tekevät mukanaan tuomia käsitöitä. Pääkirjastolla on myös kolme kerran kuussa kokoontuvaa kirjallisuuspiiriä. Kirjoja on nykyään hyvin saavissa niin ääni- kuin e-äänikirjoina. Meillä on vielä tapahtumakalenterissa melkoisesti tyhjää kevään osalta. tapahtumat varmistuvat pikku hiljaa.
Kotimaisista elokuvista johtoaseman pitää Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas, jota tähän mennessä ovat käyneet katsomassa 625 892 henkilöä ja lukuhan vielä kasvaa. Seuraavat katsotuimmat kotimaiset tällä ajanjaksolla ovat Aleksi Mäkelän Pahat pojat (2003), 614 796 katsojaa, Taneli Mustosen Luokkakokous (2015), 505 430, Dome Karukosken Mielensäpahoittaja (2014), 500 926, Aleksi Mäkelän Matti (2006), 461 665, Johanna Vuoksenmaan 21 tapaa pilata avioliitto (2013), 403 296, Teppo Airaksisen Napapiirin sankarit 2 (2015), 399 024, Dome Karukosken Napapiirin sankarit (2010), 384 392, Timo Koivusalon Rentun ruusu (2001), 350 731 sekä Olli Saarelan Rölli ja metsänhenki (2001), 341 963.
Ulkomaisten elokuvien kärkipaikkaa pitää Taru sormusten…
En löytänyt "Rokansaaren valssi" -nimistä kappaletta kirjastojen tietokannoista. Senniminen kappale voi tietysti silti olla olemassa. Internetistä löytyy Puumalan Kalevalaisten Naisten ylläpitämä sivu Perinnetietoa Puumalasta. Sivulle on otsikon "Rokansaaren lauluja" -alle koottu alueeseen liittyviä kappaleita, joista yksi on nimeltään Rokansalon valssi (http://puumalanperinne.blogspot.fi/2016/07/rokansaaren-lauluja.html).
Oletko kysellyt Kymijoen ICT:ltä? Muita Kouvolan seudulla toimivia alan yrityksiä löydät vaikka googlaamalla.Sen ottavatko he harjoittelijoita saat parhaiten selville kysymällä suoraan yrityksistä.
Valitettavasti emme ole onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen keskittyy käännösrunouteen, eikä tuonut tuloksia. Linkki Lahden runotietokantaan http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/.
Kotimaisten runokokoomateosten (esimerkiksi Runojen kirja. Neljä vuosisataa suomalaista runoutta, toimittanut Veijo Polameri) ei myöskään tuottanut tulosta.
Kuulutimme runotietäjiä myös kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla ja pyysimme apua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, mutta kukaan ei valitettavasti tunnistanut runoa.
Yleiset kirjastot valitsevat kirjoja pääasiassa kolmelle yleisellä perusteella (tarkoitan tässä uutuuskirjoja): (1) Kirjan arvellaan tai tiedetään jo etukäteen tulevan olemaan kysytty, (2) kirjan käsittelemästä aihepiiristä ei ole ennestään kirjallisuutta tai olemassaolevat ovat jo iäkkäitä tai (3) kirjan hankkimista on asiakkaiden toiveissa pyydetty. Käytännössä on myös niin, että ns. suurten kustantajien kirjoista valitaan kokoelmaan helposti suhteellisesti suurempi osa kuin ns. vähälevikkisestä, huonommin mainostetusta, koska se on helpompaa. Siksi on tärkeätä, että kirjaston käyttäjät myös tekevät ehdotuksia, jos huomaavat, että jotain mielenkiintoista on jäänyt kirjaston valitsijoilta huomaamatta.
On tietenkin muistettava, että…
Joitain suojeluskuntien marsseja löytyy laulukirjoista Talonpoikaisarmeijan lauluja (julk. 1970) ja Maamiehen laulukirja (1923), mutta Padasjoen suojeluskunnan marssia niistä ei löydy. Marssia ei myöskään selailemalla löytynyt kirjasta "Padasjoen suojeluskunta ja Lotta Svärd 1918-1944", jonka on kirjoittanut Hannu Särkiö ja julkaissut Padasjoen kunta vuonna 2000. Tarkistin myös Viola-tietokannan (https://finna.fi), sieltä löytyi tiedot joidenkin paikkakuntien suojeluskuntamarsseista, mutta valitettavasti ei tästä.
Kirjan voi lähettää postitse suoraan siihen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jonka aineistoa ko. kirja on. Mikäli kirjasta ei löydy tietoa siitä, minkä kirjaston kokoelmiin se kuuluu, sen voi lähettää vaikka lähikirjastoosi, josta se palautuu omistajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Kirjastojen välistä "sisäistä postia" ei ole. Kaukolainoja toimitetaan kirjastojen välillä eri puolille Suomea, mutta kaukolainosta peritään maksu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei teosta ole käännetty japaniksi, sillä Suomalaisen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN japaninkielistä käännöstä ei löydy, eivätkä muutkaan käyttämäni tietokannat kerro, että sellainen olisi ilmestynyt. Japaninkielinen Wikipediakaan ei mainitse mitään käännöksestä.
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka…
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä…
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla 'kirjoittaminen' ja 'oppaat', jokunen 1970-80-luvuilla julkaistu kirjoitusopas. Kaikkia tuon ajan teoksia ei ole välttämättä asiasanoitettu tietokantaan, joten niitä voi olla hankala löytää, jos ei tiedä tarkasti kirjoittajan tai teoksen nimeä. Mutta kokeile tosiaan kirjoittaa nuo hakusanat Helmetin hakukenttään, ehkä joku noista kirjoista kuulostaa tutulta!
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Sen sijaan uudempia kirjoittamisen oppaita löytyy lukuisia ja niissä käsitellään myös noita mainitsemiasi asioita. Ehkäpä esimerkiksi joistakin näistä voisi olla sinulle apua:
Suhola, Aino: Journalistisen kirjoittamisen perusteet (Finn Lectura, 2005)…
Helmetistä löytyy seuraavia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet kirjansa 2000-luvulla ja ne on käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi:
José Rodrigues dos Santos: Einstein-koodi.
José Saramago: Luola, Toinen minä, Kertomus näkevistä, Oikukas kuolema, Elefantin matka. Ricardo Reisin viimeinen vuosi on käännetty suomeksi 2012, mutta se on alun perin julkaistu 1984. Suomennettuja kirjoja on myös 7 muuta nimekettä.
José Luís Peixoto: Tyhjä taivas, Ruhtinas, joka rakastui orjaan. Englanniksi häneltä löytyy The piano cemetery ja Blank gaze.
António Lobo Antunes: Tårkommissionen, Ha inte så bråttom in i den mörka natten : poem, Jag ska älska en sten, Legio är mitt namn, Tingens naturliga ordning.
Fernando Pessoan…
Meillä ei ole ikävä kyllä asiantuntemusta selvittää jäljennöksen tekijää. Jäljennös on signeerattu oikeaoppisesti merkkaamalla siihen jäljennöksen tekijän nimimerkki, vuosiluku sekä merkintä että kyseessä on kopio.
Jäljennöksen tekeminen ei ole aina laitonta, varsinkaan jos ei väitä kopiota alkuperäiseksi. Olennaista on myös milloin alkuperäisteos on tehty. Elossa olevalta taiteilijalta tulisi kysyä periaatteessa lupa jäljennöksen tekemistä varten. Jos alkuperäisteoksen tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, niin lupaa ei tarvita. Muuten lupa kopion tekemiseen pitäisi kysyä taiteilijan perikunnalta. Jäljennöksen tekijän nimi tai nimimerkki pitäisi aina merkitä niin, että siitä käy selväksi että kyseessä on jäljennös eikä…
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu syntyi 1940-luvun alussa, kun Astrid Lindgren kertoi tarinoita sairaana olevalle tyttärelleen. Nimeltä hänet mainitaan vuonna 1944 Lindgrenin päiväkirjassa (Lähde: Jens Andersen, Astrid Lindgren: tämä päivä, yksi elämä, 2016). Monet tarinan paikat sijoittuvat, kuten monissa muissakin hänen saduissaan, Lindgrenin lapsuuden ajan smoolantilaiseen Vimmerbyn kaupunkiin 1900-luvun alkuun.
Varhaisin näyttö jonkinlaisista kangaspuista on vaasimaalaus muinaisesta Egyptistä noin vuodelta 4400 ennen ajanlaskun alkua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Loom#cite_note-17
Tämä ei tarkoita, että ne olisi keksitty juuri Egyptissä. Tämän tutkielman mukaan kangaspuiden käytöstä löytyy jälkiä samalta ajanjaksolta myös muualta (s. 33):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1983/antiikinaikainen_kan…
Outlander - Matkantekijä –sarjan tunnusmusiikissa soi skotlantilainen kansansävelmä Skye Boat Song. Televisiosarjan tunnusmusiikin sanoituksessa on osa Robert Louis Stevensonin runosta Sing me a song of a lad that is gone, jota ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi/
https://www.poetryfoundation.org/poems/45949/sing-me-a-song-of-a-lad-th…
https://www.kirjastot.fi/kysy/joko-ykkos-tv-n-outlander?language_conten…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Skye_Boat_Song
Hei,
nämä löytyvät esim. kirjasta Ylioppilasaineita 1972, lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta https://vanamo.finna.fi/Record/vanamo.62988
Hei!
Ei taida olla hyvä idea ladata omin päin netistä työkoneelle mitään. Ilmaisten asennettavien ohjelmien lataamisessa on aina se vaara että lataa samalla vahingossa jonkin haittaohjelman koneelle. Tuskin edes saisit ohjelmaa itse asennettua, jos et ole määritetty järjestelmänvalvojaksi, joka pystyy koneelle asentamaan ohjelmia. Lisäksi työkoneesi ei ole sinun vaan työnantajasi omaisuuttasi, jota sinun täytyy käsitellä oikein. Uusi työntekijä täytyy perehdyttää ja opastaa työhön hyvin ja siinä pitäisi tulla esille myös työpaikan sisäiset taukokäytännöt. Työntekijän velvollisuus on myös olla rehellinen. Jos mikä tahansa asia työpaikalla mietityttää, niin kyllä siitä täytyisi rohkeasti voida kysyä esimieheltä. Voit perustella…
Periaatteesa sininen Aalto-kortti kelpaa, niitä on vielä paljon käytössä asiakkaillamme. Se, onko sinun korttisi voimassa, riippuu siitä, milloin olet sitä viimeksi käyttänyt. Pitkään käyttämättä olleita kortteja on poistettu rekisteristä. Jos muistat pin-koodisi, voit testata asiaa yrittämällä kirjautua verkkokirjastoomme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Jos pääset kirjautumaan, on korttisi voimassa.
Parhaiten asia selviää, kun käyt jossain Keski-kirjastojen toimipisteessä. Ota kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Samalla tulee tarkistettua, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Ja jos pin-koodi on unohtunut, saat senkin.
Voit tarvittaessa…
