Einar Sandelin voisi olla mahdollinen huvilan rakennuttaja. Hammaslääketieteen tohtori Sandelin (1872-1941) työskenteli Helsingissä esim. osoitteissa Kaivokatu 12 ja Bulevardi 4. Helsingin Sanomien aikakoneen haku ei löydä tuolta ajalta toista Sandelin-nimistä hammaslääkäriä.
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/minerva/item/57136
Mikäli Lasseniuksen Kallahti-kirjassa on lähdeluettelo, kannattaa sitä tutkia. Lisätietoa Sandelinista voisi löytyä ko. lähdeteoksista.
Helmet-kirjastojen vanhimmat hammaslääkärimatrikkelit (1907, 1917, 1928, 1933) ovat pääosin käsikirjastokappaleita. Niitä voi tutkia paikan päällä kirjastoissa. Kuitenkin vuoden 1938 matrikkelin saa myös kotilainaan. Näistä matrikkeleista varmasti löytyy tietoa myös hammaslääkäri…
Uuden Helmet-verkkokirjaston mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen. Tästä linkistä löydät tietoa ja ohjeita siihen, miten käytät sivuston mobiiliversiota. Sieltä löytyy Taskukirjaston tapaan myös sähköinen kirjastokortti, joka löytyy Oma tili -valikosta kirjautumisen jälkeen.
Tällä hetkellä Helmet-verkkokirjasto ei muista kirjautumista, ellei kirjautumistietoja sinne itse tallenna esimerkiksi selaimen kautta. Tähän on kuitenkin tulossa päivitys vielä tämän kuun aikana. Sen jälkeen sivustolla pysyy kirjautuneena, ellei itse kirjaudu sieltä ulos.
Heikki Nymanin käännös on ainoa julkaistu kokonainen Tractatus-suomennos. M. A. Nummisen sävellyksessään käyttämien Tractatus-sitaattien suomennokset ovat The tractatus suite -LP:n tekstiliitteen mukaan taiteilijan itsensä tekemiä.
Roomalaiset käyttivät numerojärjestelmää, jossa numerot perustuvat kirjaimiin, joita me kutsumme roomalaisiksi numeroiksi. Ykköstä merkitsevä kirjain on I, numero 5 on V ja numero 10 merkitään kirjaimella X. Suuremmille luvuille otettiin käyttöön kirjaimet L, C, D ja M (50, 100, 500 ja 1000). Kaikki muut luvut muodostetaan näiden kirjaimien eri yhdistelmillä. Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että mainitsemiasi vaakaviivoja, ylä- ja alaviivoja, käytettiin, jotta numerot olisivat paremmin erottuneet varsinaisesta tekstistä. Artikkelissa kerrotaan myös, että keskiajalla roomalaisten numeroiden käyttö väheni, koska arabialaiset numerot sopivat laskemiseen roomalaisia numeroita paremmin. Nykyään kuitenkin edelleen roomalaisia numeroita…
Cantores Minores kannatusyhdistys ry.:stä kerrottiin aiheesta seuraavasti:Joidenkin kuorolaisten kaulassaan pitämät ristit ovat prefektiristejä.Kussakin kuoron ääniryhmässä (8 kpl eli sopraano 1 ja 2, altto 1 ja 2, tenori 1 ja 2, basso 1 ja 2) on kaksi prefektiä: järjestys- ja nuottiprefekti. Prefektit ovat kuoronjohtajan näihin luottamustehtäviin nimeämiä kuorolaisia, jotka hoitavat prefektuuriin kuuluvia tehtäviä.Nuottiprefekti auttaa ääniryhmän jäseniä nuottiasioissa ja järjestysprefekti vastaa mm. läsnäoloista (hänelle ao. stemman=ääniryhmän laulajat ilmoittavat mahdollisesta poissaolosta, jonka prefekti ilmoittaa kuoronjohtajalle).Kuorolla on lisäksi pääjärjestysprefekti (vastaa mm. konserteissa kuoron järjestäytymisestä konserttia…
Sekä Kirjasammosta että Vaski-verkkokirjastosta löytää suurten nälkävuosien aikaa kuvaavaa kaunokirjallisuutta parhaiten sanalla katovuodet, joskin myös hakusana nälkävuodet voi tuottaa joitakin tuloksia. Usein teosten kuvailutiedoista löytyy lisäksi asiasanana esimerkiksi 1800-luku, 1860-luku tai jokin muu vastaava maininta, jolla voi varmistua teoksen oikeasta ajankohdasta. Suurten nälkävuosien aikaan sijoittuvat esimerkiksi seuraavat teokset:Aki Ollikainen: NälkävuosiMesterton ym.: Hovimäki 4. Oolannin sodasta sortovuosiinMikaela Nykvist: Tuhkaa ja jäätäVirpi Hämeen-Anttila: Myöhäinen kevätKaiho Nieminen: Pakolaisten kuski Vesa Haapala: AlexisAnni Blomqvist: Anna Beata saa oman kodinTapani Bagge: Maantien kutsuMai Tolonen: Meiltä…
Kajaani-nimi on venäläistä alkuperää. Kainuun Sanomien artikkelissa professori Reijo Heikkinen kertoo, että "Kainuu oli alun perin Venäjälle kuuluva alue ja sitä kutsuttiin tuolloin nimellä Kajanskaja Zemlja eli Kainuun alue. Siitä nimi vääntyi suomalaisten suussa muotoon Kajaani". Kajaanin kaupungin syntyhistoriasta löytyy yksityiskohtaista tietoa kirjasta Kajaanin kaupungin historia I (1931).Uusi podcast nostaa kotiseututuntemusta – Ensimmäinen jakso vie Kajaanin keskustan historiaan | Kainuun Sanomat
Minkähänlainen tietokanta on kyseessä? Näköjään Atlas-nimisiä on olemassa useitakin:
http://www.google.com/search?q=atlas+database&rls=com.microsoft:fi&ie=U…
Eri asia sitten on, miten niihin pääsee käsiksi, koska käyttöoikeudet näyttävät olevan rajattuja tai maksullisia esim. näissä:
http://www.lpts.edu/Content/Academic_Resources/E._M._White_Library/Rese…
http://www.ovid.com/site/catalog/DataBase/216.jsp
Kyse on ilmeisesti The Economist -lehden numerosta vol.406 no.5 no.8821. Lehti näyttää olevan hyllyssä ja lainattavana Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Jos haluatte varata numeron, on ehkä yksinkertaisin soittaa kyseisiin kirjastoihin ja tiedustella lehteä puhelimitse.
Kirjasto Omenassa tutkittiin asiaa ja todettiin, että keltainen sävy tuntuu todellakin korostuvan. Koneelle on tilattu huolto, jossa kalibroidaan väritasapainoa. Teidän on myös mahdollista säätää itse konetta käyttäessänne sekä värisävyjä että niiden kylläisyyttä.
Omenan tulostin on riittävä toimistokäyttöön. Sellon kirjastosta löytyy erittäin laadukas tulostin, EPSON Stylus Pro 4900 A2, jos tarve on painokelpoiselle jäljelle. Sen käyttöön täytyy varata aika, puh. 09 816 57607.
"Stadin kundi" löytyy Malmsténin itsensä laulamana esimerkiksi seuraavilta CD-levyiltä:
* 20 suosikkia : Heili Karjalasta (Warner 1999)
* Georg Malmstén (Finnlevy 1988)
* Kolmen Sepän rumba ja 22 muuta laulua Helsingistä (Fazer 1997)
* Stadin kundi : 100-v. juhlakokoelma (Warner 2002)
* Suomi hits Vuosikerta 1953 (Warner 2014)
Ja näitä levyjä löytyy ainakin hyvinvarustetuista kirjastoista, kuten HelMetistä! Kaupasta löytyy ehkä vain tuo uusin julkaisu vuodelta 2014.
Heikki Poroila
Ainoa toisen sukupuolen maailmasta katoamista sekä naisten että miesten näkökulmasta tarkasteleva kaunokirjallinen teos, jonka onnistuin löytämään, on Philip Wylien vuonna 1951 julkaistu romaani The disappearance. Voisikohan tämä olla etsitty tarina?
Hankintaehdotuksen voit jättää täyttämällä lomakkeen osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Voit jättää hankintaehdotuksen myös paperisella lomakkeella, joita löytyy Turun pääkirjaston asiakaspalvelutiskeiltä.
Kirjasto saa vuosittain satoja hankintaehdotuksia, ja ehdotetut aineistot hankitaan, jos niillä arvellaan olevan laajempaakin kysyntää, ne vastaavat kirjaston hankintaperiaatteita ja hinta on kohtuullinen.
Kirje näyttäisi löytyvän ainakin Sorsakosken Besame mucho -nimisestä nuottikokoelmasta vuodelta 1988. Nimi on englanniksi (My boyfriend), mutta sanat ovat kuitenkin suomenkieliset. Nuottikokoelma on Kannuksen kirjaston musiikkiosaston varastossa.
Yleensä kirjastokortin saa käymällä jossain sen alueen kirjastossa. Kortin saa näyttämällä virallisen henkilökortin. Jos tarkoitit Helmet-korttia pääkaupunkiseudulla, niin käy missä tahansa Hkin, Vsntaan, Kauniaisten tai Espoon kirjastossa.
E-kirjain lääkärintarkastusohjesäännössä tarkoittaa palvelukelpoisuusluokkaa. E-luokkaan on sijoitettu palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrätyt. Varsinaisen tautinimike on merkitty numerolla palvelukelpoisuusluokituksen jälkeen. Esimerkiksi E63b viittaisi keuhkoputken laajentumaan, joka ei kuitenkaan anna aihetta pysyvään vapautukseen.
Olet palauttanut 28.12.16 kaksi kirjaa (Monte-Criston kreivi, Jäänpuskijat) ja uusinut yhden (Tappava tartunta), joiden kaikkien eräpäivä oli 27.12. eli jokaisesta on tullut 0,25 € sakkomaksu/päivä. Maksu kertyy aina vasta palautettaessa tai lainaa uusittaessa.
Asioidessasi kirjastossasi voit aina kysyä henkilökunnalta maksuistasi. Kun maksu on kokonaan maksettu, se poistuu tietokannasta eikä sen jälkeen enää voi tarkistaa, mistä maksu on syntynyt.
Myös Vaskista https://vaski.finna.fi/ voit omista tiedoistasi (kirjautumalla sisään kirjastokortilla ja PIN-koodilla) nähdä maksujesi määrän sekä mistä maksut koostuvat.
Ohessa Vaski-kirjastojen maksut https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Maksuliite_uusi.pdf
Kirsi Walas on Sirpa Karjalaisen (s. 1951) salanimi. Hän on kirjoittanut omalla nimellään kansanperinnettä ja mm. jouluaiheisia lastenkirjoja 1979-: https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/Sirpa+Karjalainen . Kirsi Walas -nimellä ei ole julkaistu muita kirjoja kuin Jelena ja pohatta.
