Kyllä, myös special-niteitä voi lainata kuka tahansa Helmet-kirjaston asiakas. Special-määrite tarkoittaa, että kyseistä kirjaa ei voi varata eikä uusia, siten ne ovat kuin Bestseller-kirjat. Special-määritettä käytetään laitoskirjastojen ei-varattavista kirjoista sekä niin sanottujen pokkarihyllyjen kirjoista. Pokkarihyllyjä on ainakin Keskustakirjasto Oodissa.
Laulun alkuperäinen teksti on Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama ruotsinkielinen runo, jonka Gabriel Linsén sävelsi nimellä ”Sylvias visa” (1863 tai 1864, tästä on erilaista tietoa eri lähteissä). Laulu alkaa: ”Jag gungar i högsta grenen”. Niiden suomenkielisten sanojen, joilla laulua nykyään lauletaan, tekijä on P. J. Hannikainen (1854-1924). P. J. Hannikaisen elämäkerrasta, jonka on kirjoittanut Matti Vainio, en nopealla selauksella löytänyt mitään mainintaa tästä laulusta. Vuoden 1975 ”Kangasalan joulu” -lehden toimituksen kirjoittamassa artikkelissa "Kesäpäivä Kangasalla" kerrotaan, että "Kangasalan Joulun” toimitus pyysi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran apua laulun suomennoksen käsikirjoituksen löytämiseksi, mutta…
Tähän on hankalaa löytää mitään yksiselitteistä vastausta. Asia on mitä luultavimmin kulttuurisidonnainen sekä tapoihin ja perinteisiin liittyvä.
Säällä on varmasti osuutensa sillä kaikkien lämpimimmät ja kuumimmat säät ajoittuvat molemmissa maissa kesä-elokuun välille. Yhdysvalloissa tietyissä osavaltioissa syyskuussakin saattaa olla lähelle 30 asteen lämpötiloja.
Mitä tulee vuodenaikoihin ja niiden jakautumiseen kolmen kuukauden jaksoihin niin vuodenaikojen vaihtelu ilmenee sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan. Siksi meidän on täällä Suomessa ja varmasti myös muissa Pohjoismaissa helppo erotella ne toisistaan.
Ilmatieteenlaitos.fi
Foreca.…
Kirjastossa on monenlaista työnkuvaa, joista näkyvin tosiaan on kasvokkain tapahtuva asiakaspalvelu eri kirjastoissa asiakaspalvelupisteissä ja kirjahyllyjen välissä. Asiakaspalvelua hoitaa pääasiassa kirjastovirkailijat, kirjastonhoitajat ja informaatikot.
Kirjastossa kuitenkin työskentelee muun muassa kirjastotoimen johtajia, palvelupäälliköitä, IT-työntekijöitä, aineistonvalitsijoita ja -tilaajia, luetteloijia, viestijöitä ja hanketyöntekijöitä. On kirjastokohtaista, kuinka paljon ja millaisia työtehtäviä heille kuuluu, ja kuinka paljon siitä on kohtaamisia asiakkaiden kanssa.
Kirjaston johtaja vastaa korkealla tasolla kirjaston aukiolosta ja periaatteista. Hän myös (usein muun johtoryhmän kanssa) tekee työtä…
Katkat ovat vain kaukaista sukua katkaravuille - jälkimmäiset kuuluvat kymmenjalkaisiin, kun taas ensimmäiset eivät. Lajitietokeskus tuntee katkoihin kuuluvia lajeja parikymmentä; näitä ovat muun muassa tiikerikatka, merikatka ja putkikatka. Lajitietokeskuksen katkoja koskevaa tietokantaa voi tarkastella tästä osoitteesta: https://laji.fi/taxon/MX.53722
"Hyvän muurin oli tehnyt hiljainen mies, vaikka tälle olikin pitänyt sauhuviinat varata kuten muurarille ainakin, ei kuulemma korsteeni vedä jos ei muurari saa sauhuviinaa."(Tapio Koivukari, Luodetuulen maa)Paloviina oli monessa mielessä arvokas aine. Sosiaalisessa kanssakäymisessä talonpojat osoittivat sillä kunnioitusta taloon tuleville tai talolle töitä tekeville spesialisteille. Näitä olivat käsityöläiset (seppä, muurari) sekä pelimanni, kuppari ja tietäjä. Spesialistin kerrotaan myös vaatineen viinakestitystä. Mestari korosti arvoaan ja erottautui ei-spesialisteista parhaalla juomalla ja ruoalla. Jos mestari ei saanut riittävän hyvää kohtelua, hän kosti tekemällä työnsä huonosti: uunit eivät vetäneet eivätkä viikatteet leikanneet…
Suomen kirjastoissa oli käytössä erilaisia käsikäyttöisiä lainausjärjestelmiä on Suomessa ollut yleisesti 1970-1980 luvuille asti. Niistä siirryttiin kameralainauksen kautta ATK-aikaan 1980-1990-luvuilla. Siirtymät tapahtuivat hieman eri aikoina. Niihin vaikuttivat mm. kirjaston koko ja kunnan varallisuus. Linkit: Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi. Rovaniemen kirjasto 150 vuottaMaisa Hopeakunnas: Kirjastohistorian taitekohtia Suomessa (Slidesheare 15.8.2014) Angelika Nikkinen opinnäytetyö Digitalisaatio kirjastoissa - Case omatoimikirjaston palvelupolku (syksy 2016)Pauliina Pietarilan opinnäytetyö VIhkosta viivakoodiin - Suomen lainakirjastojen käsin käytetyt lainausjärjestelmät (kevät 2020 )
Kirjasammosta löytyy hyvä listaus maailmankirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7726 ja kotimaisen kirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6147. Ne ovat varsin sopivia koulukäyttöön.
Hankala kysymys. Tietoa I.E.M. Gerhrdt nimisestä taiteilijasta, tai lähestulkoon tuolla nimellä esiintyneestä saksalaisesta taiteilijasta ei löydy. Olen käynyt läpi erinäisiä tietosanakirjoja sekä taiteilijaluetteloita, kuten netistä löytyvän www.wwar.com/artists sivuston. Lähimpänä oikeaa hakutulokseen löytyi Albert Gebhard (1869-1937) suomalainen taiteilija.
Apu voisi ehkä löytyä bukowskin (www.bukovski.fi) tai Hagelstamin
(www.hagelstam.fi) arviointipalveluista. He tekevät maksuttomia arviointeja kuvien perusteella. Ylläolevien nettiosoitteiden avulla ongelma siis voisi ratketa.
Hei!
Valitettavasti jotkin kirjastokortit eivät toimi PressDisplay-palvelussa ongelmitta, joten saat maksutta uuden kortin, kun seuraavan kerran käyt kirjastossa.
Valitettavasti on niin, ettei tätä laulua "I love him" ole koskaan julkaistu nuottina suomenkielisin sanoin. Sama tilanne on sadan muun käännösiskelmän kohdalla. En löytänyt laulusta myöskään alkukielistä nuottia mistään kokoelmasta, mikä ei varmuudella tarkoita, etteikö sitä olisi koskaan julkaistu, mutta ainakaan ihan helppo tapaus tämä laulu ei näytä olevan.
Itsenäistä Wikipedian artikkeliakaan laulusta ei näytä olevan, mutta levytyksistä löytyy kyllä tietoja googlaamalla.
Heikki Poroila
Tämä kirja löytyy Pirkkalan kunnankirjastosta ja Kuopion Varastokirjastosta:
Evinrude service : repair handbook. 4. ed., 1982
Kirja on oikea, mutta vuosiluku ja ISBN eivät täsmää. Nettikaupassa on kuitenkin myynnissä tällä samalla ISBN:llä kirja, joka on julkaistu vuonna 1983, ja joka kattaa vuodet 1965-1982:
http://www.abebooks.co.uk/9780892872183/Evinrude-Service-Repair-Handboo…
Jos tuo vuonna 1983 julkaistu kirja on etsimäsi, voit kaukolainata sen lähikirjastosi kautta. Vuoden 1965 painosta en onnistunut Suomen kirjastoista löytämään. Kotikuntasi kaukopalvelun kautta voit kysyä myös kaukolainauksesta ulkomaisista kirjastoista.
Valitettavasti tämä ei ole mahdollista.
Mikäli halusi "pausettaa" varaus johtuu siitä, että ette syystä tai toisesta pysty noutamaan varaustasi, voi joku toinen henkilö noutaa sen puolestasi. Varauksen noutavalla henkilöllä tulee olla mukana teidän kirjastokortti tai varauksen noutoilmoitus.
Kaikkiin verkkopalveluihin, Helmet-verkkokirjastoon kirjautumiseen, lainan uusimiseen jne. sopii sama tunnusluku, jonka olet saanut kirjastosta. Mikäli olet unohtanut tunnusluvun, voit pyytää uuden sähköpostiisi edellyttäen, että olet antanut meille ajantasaisen sähköpostiosoitteesi.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli asiakastiedoissasi ei ole sähköpostiosoitettasi, saat uuden tunnusluvun kirjastossa käydessäsi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Valitettavasti tekijänoikeudet estävät meitä mainostamassa elokuvaesityksiämme verkossa ja lehdissä. Kirjastoista on saatavana kauden elokuvista lista.
Kansalliskirjaston Melinda-tietokanta sisältää Suomen kansallisbibliografia Fennican, jossa periaatteessa on tiedot kaikesta suomeksi ja Suomessa julkaistusta sekä käännöskirjallisuudesta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/II99TBVVS2RG3YHYUYQB159EDNXLQ3SSB…
Melindasta voi hakea vaikkapa hakusanalla lastenkirjallisuus ja rajata haun haluttuihin julkaisuvuosiin.
1920-luvun lastenkirjallisuudesta saa tietoa esim. teoksesta Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] Tammi, 2003.
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
