Yhdysvaltain Camp Al-Adala -sotilastukikohdasta on yllättävän vaikea löytää tietoa. En onnistunut löytämään verkkolähteistä tarkkaa tietoa sitä, milloin juuri kyseinen sotilastukikohta on luovutettu Irakille. Luovutus on kuitenkin tapahtunut, sillä lähteissä viitataan Camp Al-Adalaan entisenä Yhdysvaltain sotilastukikohtana. Jonkin verran tietoa löytyy esimerkiksi Military Bases -verkkosivulta. Military Wiki taas listaa Camp Al-Adalan yhdeksi Yhdysvaltain sotilastukikohdista, jotka ovat olleet toiminnassa vuosien 2003 ja 2011 välillä. Tästä voisi päätellä, että Camp Al-Adala on luovutettu viimeistään vuonna 2011. Kovin varmoja lähteitä en tästä aiheesta onnistunut löytämään.
Lähteet
"Barack Obama announces total withdrawal of US…
Alla olevat tiedot löytyvät Helmet.fi-sivustosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päätti kokouksessaan 26.11.2020 uusista suosituksista ja rajoituksista epidemian leviämisen hillitsemiseksi.
Rajoitusten voimassaoloa on 10.12.2020 päätöksellä jatkettu 10.1.2021 asti.
Koronarajoitusten tavoitteena on pysäyttää koronan leviäminen pääkaupunkiseudulla.
Kirjastossa asioidessa täytyy käyttää kasvomaskia, ellei siihen ole terveydellistä estettä. Pidä riittävät turvavälit muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan.
Helmet-kirjastojen kokoontumis- ja kokoelmatilat on 30.11.2020–10.1.2021 suljettu asiakkailta, mutta…
Kirjan sivumäärän voi yleensä tarkistaa teoksen kuvailutiedoista kirjaston tietokannasta. Suomalaisten teosten kuvailutiedot näkyvät myös Suomen kansallisbibliogarafiassa Fennicassa. Fyysisen kirjan sivumäärä voi toki vaihdella hiukan painoksesta riippuen.
Väinö Katajan teoksen Irja ensimmäisessä painoksessa vuodelta 1901 on 97 sivua. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3831095
Teoksen vuonna 1934 ilmestyneessä viidennessä painoksessa on sivuja 74. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3695950
E-kirjan ja fyysisen kirjan sivumäärät eivät aina vastaa toisiaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Valitettavasti kanadalaisen John McCraen tuotantoa ei ole suomennettu lainkaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau…
"Pissahousu Pussirotta / syliin pyytää, totta totta." -runo löytyy
Anna Taurialan kirjasta "Hellimiskirja eli Kaikki sinun nimesi". Ilmestymisvuosi on 1983. Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja löysi vastauksen kysymykseen.
Kirjaa ei valitettavasti ole saatavilla HelMet-kirjastoista.
Varsin hyvä verkkotietopaketti venäläisten joukkojen osuudesta Tampereen vuoden 1918 tapahtumiin löytyy osoitteesta
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm
Kyseisen artikkelin lopussa on myös kattava luettelo kirjallisuudesta, jossa käsitellään tai sivutaan venäläisiä joukkoja.
Lars Westerlundin toimittamassa, vuonna 2004 julkaistussa teossarjassa "Venäläissurmat Suomessa 1914-22" on käsitelty myös kyseistä aihepiiriä. Teossarjan osassa 2.1 esitetään venäläisten kärsimiä tappioita Tampereen seudun taisteluissa sekä luetellaan myös suuret määrät kaatuneiden nimiä.
Em. teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Itse 422. Kolpinon…
En ole aivan varma, mitä elokuvaa tarkoitat.
Elokuva Rokkaava Bradyn perhe (The Brady Bunch Movie, 1995) löytyy DVD-levynä parista kirjastosta Suomessa, mutta ei pääkaupunkiseudulta. Voit kysyä kaukolainausmahdollisuutta lähimmästä kirjastostasi (maksullinen palvelu).
Jos kyseessä on A Very Brady Sequel (1996), jolle en löytänyt suomenkielistä nimeä, sitä ei näytä löytyvän mistään kirjastosta. Suomenkielisen nimen puuttuminen viittaa siihen, ettei siitä ole julkaistu Suomessa eikä siis ole ollenkaan saatavana suomenkielisillä teksteillä.
- Elokuvaa selvitetty käyttäen International Movie Databasea, imdb.com
- Saatavuushaut tehty käyttäen Frank-monihakua, monihaku.kirjastot.fi
Espoon Sellon kirjaston Pajassa on laite tähän tarkoitukseen. Lisää tietoa ja ajanvarausnumero löytyvät alla olevasta Helmetin linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Kaikilla Kallion kirjaston asiakastyöasemilla on Photoshop 4 -kuvankäsittelyohjelma. Voit varata asiakastyöaseman Helmetin kautta tai saapua suoraan kirjastoon.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihd…
IndieFlix-elokuvapalvelu toimii aivan normaalisti. Ehkä kyse oli tilapäisestä häiriöstä.
Kun klikkaatte avaussivulla kohdasta Browse, aukeaa varsinainen IndieFlixin etusivu. Sivun vasemmassa laidassa olevilla painikkeilla voitte aloittaa etsimisen. Klikkaamalla painiketta Browse Films voitte listata elokuvia esimerkiksi niiden keston, genren tai kohdeyleisön perusteella. Painikkeesta Channels löytyvät elokuvat jaoteltuina eri genreittäin tai aiheittain. Sivun alalaidasta sarakkeesta WATCH voitte etsiä elokuvia esimerkiksi kielen, maan tai vaikkapa elokuvafestivaalien mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/IndieFlixelokuvapalvelu(2…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/Tuhannet_elokuvat_ulottuv…
Nimille ei löytynyt englanninkielisiä versioita etsimistäni lähteistä.
Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston nimestä kysyin myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta ja Suomalaisuuden Liitosta.
Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran nimeä selvitin yllämainittujen lisäksi myös Suomi-Venäjä-seuran kautta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sosialistinen aikakauslehti -lehdellä ei ole ollut muita kuin suomenkielinen nimi:
https://finna.fi
Hyvä ja luotettava lähde suomalaisten ministeriöiden alaisten virastojen, laitosten, toimielinten ja joidenkin liikelaitosten ja valtionyhtiöiden erikielisiin nimiin löytyy Valtioneuvoston kanslian sivuilta:
http://vnk.fi/documents/10616/343825/…
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Helmet-palvelusivuston käytössä on ollut viime aikoina tilapäisiä häiriöitä mm. kirjautumisessa ja hakutoiminnoissa. Nyt häiriötilanne on jo ohi. Mikäli mainitsemanne ongelma toistuu, pääsette Omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta osoitteessa luettelo.helmet.fi.
Pahoittelen häiriöstä aiheutunutta vaivaa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Emil Cedercreutzin omakohtaisia kokemuksia kansalaissodasta voi lukea kirjasta Molemmin puolin rintamaa (WSOY, 1918) - ruotsiksi På båda sidor om fronten. Kirjaa on kummallakin kielellä edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilla maata.
Saatavuus Satakirjastoissa:
Molemmin puolin rintamaa
På båda sidor om fronten
Heikki Ojan teoksessa Aikakirja 2000 todetaan seuraavasti: Seitsenpäiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Suomen kalenterissa viikon kulkuun kajottiin vasta 1970-luvun alussa, jolloin maanantaista tuli viikon aloituspäivä.
Vuonna 1968 hyväksytyn yleiskaavan mukaan Tourulasta tuli häviämään kaikki entinen rakennuskanta. Tourulan kohdalla ei ajateltu alueen säilyttämistä. Tourulaan laadittiin asemakaava vuonna 1971 ja vahvistamista odottava asemakaava oli nähtävissä 1972. Tourulan asemakaava vahvistettiin lopulta 1976.
Jyväskylän kaupungin Rakennusvalvonnan ystävällisellä avustuksella selvisi seuraavaa: Nykyään olevista asuinkerrostaloista on osoitteeseen Ailakinkatu 22 rakennusluvalla L71/1981 rakennettu 8-kerroksinen kerrostalo ensimmäinen. Rakennuslupa on myönnetty huhtikuussa 1981 ja Asunto Oy Toururanta on valmistunut helmikuussa 1982.
Lähteitä:
Anttila, Veikko: Jyväskylän Tourula : pienyhteisötutkimus (Suomalaisen kirjallisuuden seura,…
Vesa Sisätön kirjassa 100 klassikkoa tunnissa (2018) on referaattien referaatteja tunnetuimmista kirjallisuuden klassikoista. Se myös esitellään ja saa miniarvostelun. Sen kerrotaan olevan tarkoitettu "kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta." Alla linkki kirjan esittelyyn
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523041868&qtype=b…
