Valitettavasti näistä yhtyeen kappaleista ei ole julkaistu nuottia. Jos tarve on erittäin kova, voi aina yrittää lähestyä yhtyettä itseään ja kysellä suoraan. Haloo Helsinkiin saanee yhteyden Sonyn kautta ainakin: http://www.sonymusic.fi/artistit/kotimaiset-artistit/haloo-helsinki/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa, joka löytyy alla olevasta osoitteesta.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa Lena Lindenin teosta "Flicka på skepp" (1966) ei valitettavasi ole lainattavissa. Kovin monessa muussakaan Suomen kirjastossa sitä ei ole, mutta esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta sen voi tilata kaukopalvelun kautta lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä joko omassa lähikirjastossasi tai Helmet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella. Verkossa tehtävä tilaus edellyttää, että sinulla on voimassa oleva Helmet-kirjastokortti ja että sinulla on lainausoikeus. Alla olevassa linkissä on kaukopalvelulomake sekä muuta tietoa kaukopalvelusta. Kaukopalvelulaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/…
Teoksia voi varata muista Satakirjastoista ja ne voi noutaa omasta lähikirjastostaan. Satakirjastoilla on yhtenäiset laina-ajat ja myöhästymismaksut. Lainaukset ja varaukset ovat maksuttomia. Satakirjastojen palveluista lisää: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/palvelut
Hei Anne,
Kyseessä voisi olla Kersti Frigellin Mukavantit tulevat tai Mukavantit sienimetsässä. Molemmat kirjat on julkaistu vuonna 1988.
Kirjat ovat sen verran vanhoja, että niitä ei kovin helposti löydä enää kirjastoista. Voit kuitenkin pyytää omaa kirjastoasi kaukolainaamaan kirjat esimerkiksi Varastokirjastosta. Voit myös etsiä kirjoja antikvariaateista.
Terveisin
Catharina Latvala
Yle Areenasta voi katsoa ainoastaan Ylen kanavien ohjelmia.
6. kanavalla ei ole Yle Areenan tapaista palvelua, jossa kanavalla esitettyjä ohjelmia voisi katsoa jälkeenpäin.
Kirjasammon kirjailijatiedot on koottu Kirjasampoon aikoinaan monista tietokannoista, joita ylläpidettiin Suomen kirjastoissa ja joita koottu alunperin eri kirjastoissa, http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat. Uusien kirjailijoiden tietoja viedään, kun esikoisteoksia julkaistaan. Kirjasammon kirjailijatietoja korjataan palautteen pohjalta ja monet kirjailijat lähettävätkin palautetta toimitukseen. Palautetta Kirjasampoon voi lähettää täältä, http://www.kirjasampo.fi/fi/palaute .
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä…
Etsimänne Zacharias Topeliuksen runo Tidigt bruten vuodelta 1869 sisältyy kokoelmaan Sånger. Runo on luettavissa digitoituna Project Runebergista. Alla on linkki runoon.
http://runeberg.org/topesang/c0103.html
http://runeberg.org/topesang/
Kysymyksessä siteerattu tekstikatkelma on peräisin Franklin kirjaansa vuonna 1984 laatimasta jälkikirjoituksesta Argumente für einen tragischen Optimismus (The case for a tragic optimism), joka perustuu hänen kolmannessa logoterapian maailmankongressissa kesäkuussa 1983 pitämäänsä puheeseen. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos Ihmisyyden rajalla ilmestyi jo vuonna 1978 eikä se sisällä tätä myöhemmin tehtyä lisäystä. Kaikki kirjan suomenkielisestä laitoksesta otetut lisä- ja uudet painokset ovat sisällöltään vuoden 1978 ensipainoksen mukaisia.
Kirjastoautossa ei voi valitettavasti voi skannata eikä tulostaa. Skannaus- ja tulostusmahdollisuus on kyllä muissa Helmet-kirjastoissa. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus käydä jossakin niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
http://www.helmet.fi/fi-FI
Malleja testamenteista on esimerkiksi painetuista asiakirjaoppaissa, joita on kirjastoissa. Niiden lainaaminen ja lukeminen paikan päällä on ilmaista:
- Asiakirjamalleja, (toim. Kemppinen Seppo et al.) 2002
- Asiakirjamallit, (toim. Järvensivu Petri et al.) 2008
- Juridiset asiakirjamallit, (Erkkilä Mikko et al.) 2007
Suuri osa valmiista verkossa tarjottavista testamenttipohjista on maksullisia ja hinnat pyörivät siinä 10 € tuntumassa. Tällainen ilmainen verkko-opas kuitenkin löytyy: https://hameenlinna-rotary-fi-bin.directo.fi/@Bin/2cb8dcc0d0ce530997eda569580ab7f3/1542097858/application/pdf/176035/JariOivo.pdf
Kappaleeseen Myrskyöinä löytyy nuotit ja sanat kokoelmasta Uusi kultainen tangokirja. Mira Sunnarin esittämänä sävelmä löytyy cd-levyltä Onnemme kyyneleet : Tangomarkkinat 25 v. juhlalevy.
Kappaleeseen Sirpale onnea löytyy nuotit ja sanat kahdesta kokoelmasta: Suuri toivelaulukirja 22 ja Kärki: Liljankukka: unohtumattomat laulut 1. Anneli Sarin laulamana sävelmä löytyy Sarin levyiltä 30 suosikkia sekä 20 suosikkia: Valkoakaasiat.
Kaikki nämä löytyvät Lastu-kirjastojen kokoelmista ja ovat varattavissa noudettavaksi mistä tahansa Lahden seudun yleisestä kirjastosta.
Aku Ankka -lehdessä julkaistavien tarinoiden perustuotannosta vastaa tanskalainen Egmont-konserni. Suomalaisen Aku Ankka -lehden toimitus valitsee tarjotusta tuotannosta meillä julkaistavat tarinat. Ylen jutussa vuodelta 2015 todetaan, että Suomen Aku Ankan toimitus hylkää noin neljänneksen Egmontin tarjoamasta tuotannosta. Syynä tälle on suomalaisten lukijoiden tarkka maku. Väkivaltaiset ja oudot tarinat eivät ole suomalaisten lukijoiden mieleen ja virheet tai hahmojen epäluonteenomainen käytös saavat meikäläiseltä lukijakunnalta helposti kritiikkiä. Muissa pohjoismaissa tarinoita ei seulota yhtä tarkasti kuin Suomessa, vaan tanskalaisesta tarjonnasta julkaistaan suurin osa sellaisenaan.
https://yle.fi/uutiset/3-…
Viola-tietokannan mukaan Wallebomin Vain yhden yön -kappaleelle ei löydy nuotteja. Russelin A song for you löytyy esimerkiksi Easy piano collection. No. 3 -kokoelmasta, ISBN 0-7119-1459-1
Sinun kannattaa tiedustella asiaa Rönkköjen sukuseuralta. On hyvä muistaa, että vaakunakin on todennäköisesti tekijänoikeuslan suojaama teos, jonka julkiseen käyttöön täytyy hankkia lupa. Luultavasti sukuseurat yleensä sopivat vaakunan suunnittelijan kanssa, että heillä on oikeus päättää vaakunan käytöstä, joten siksi sukuseura olisi todennäköisesti oikea osoite luvan kysymiseen.
Merja Vainion luonnoksen pohjalta tehty Punakaartilaismuistomerkki paljastettiin lauantaina 5. kesäkuuta 1982 kello 14.00.
Lähde:
Pitkä prosessi päätökseen: Punakaartilaisille muistomerkki. - Hämeen yhteistyö 5.6.1982
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
"Riihi-hiiri"-niminen laulu, joka on osa musiikkikertomusta "Riihentontun joulu", on kuunneltavissa YouTubessa, joten voit tarkistaa kuuntelemalla, onko laulu etsimäsi. Musiikkikertomuksen laulut on säveltänyt Åke Granholm ja tekstin on kirjoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila.
Riihentontun joulu 2 YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=_OtKUjlXczo (Riihi-hiiri alkaa suunnilleen kohdasta 1:58)
