Aleksandr Puskinilta löytyy runo Elämän rattaat, jota on käytetty googlen mukaan Äidinkielen kurssilla 3:A 1.
Runo löytyy kirjasta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: slaavilaiset kirjallisuudet, WSOY 1936.
Helmet-kirjastoissa (Kirjasto 10:ssä) on kirja oud-soittimen harjoitteluun:
The basics of oud / written and arranged for oud, etudes and plucking exercises by Marina Toshich
Kirjaa kuvaillaan näin: "Opas arabialaiseen viritykseen perustuvaan ūdin soittoon. (Soveltuu myös turkkilaiseen viritykseen.) Historiaa, musiikin teoriaa, harjoituksia, esimerkkejä, tyyliesimerkkejä eri puolilta Etu-Aasiaa. Mukana Internet-osoite, josta voi ladata opetusvideon"
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2255283__Sluuttusoittimet_…
Videoita oudin harjoitteluun löytyy alta:
https://www.google.fi/search?q=ud&rls=com.microsoft:fi-FI&ie=UTF-8&oe=U…
Soitonopettajaa emme onnistuneet löytämään. Kannattaa ottaa yhteyttä Maailman musiikin…
Kolmiokirjan julkaisema Kauneimmat käsityöt -lehti on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Vuotuisten numeroiden määrä kasvoi kuudesta seitsemään vuonna 2013.
Kustantajan kotisivut: http://kolmiokirja.fi/.
Karkkilan kirjastosta kerrottiin, että vaikka ketään ei saisi ovesta sisään mennessään mukanaan päästääkään, ei sitä aina pysty estämäänkään. Vastuu on sisääntulijalla itsellään, ei sinulla.
Tutkimieni kirja- ja verkkolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että intialaiset Visha Kanyat ovat mitä todennäköisimmin pelkkiä kauhutarinoita. Täysin vailla totuuspohjaa myyttiset "myrkylliset naiset" eivät kuitenkaan ole. Ne liittyvät Pontoksen kuninkaan Mithridates VI:n mukaan mithridatismiksi nimettyyn ilmiöön: Mithridates nautti myrkyllisiä aineita tullakseen immuuniksi mahdollisten salamurhaajien myrkytysyrityksille.
Mithridateen menetelmällä on todella mahdollista lisätä immuniteettia myrkkyjä vastaan. Maineikas esimerkki omalta ajaltamme on vuonna 2011 100-vuotiaana kuollut amerikkalainen herpetologi Bill Haast, joka vuodesta 1948 alkaen rokotti itseään koko ajan kasvavin kobranmyrkkyannoksin ja…
Viimeisen kymmenen vuoden aikana on julkaistu muutama naisten kirjoittama "kirjeenvaihtokirja":
Kristiina Haataja, Ulla Pernu: Viiltoja (Avain, 2008)
Nina Banerjee-Louhija, Riikka Juvonen: Pidot Huippuvuorilla : kirjeenvaihtoa uskalluksesta, unelmista ja vastoinkäymisistä (Kirjapaja, 2009)
Li Andersson, Susanna Koski: Punavihreä, sinivalkoinen : keskustelukirjeitä (Minerva, 2014)
Hannimari Heino, Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä (Atena, 2018)
Voit tarkistaa Helmet-haulla teosten saatavuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Antti Tuuri on teoksissaan leimallisesti Etelä-Pohjanmaan ja pohjalaisten kuvaaja. Toki muutakin aihepiiriä tuotannosta löytyy. Olisiko kyseessä siis kuitenkin Heikki Turunen, joka on mainitsemasi alueen sodanjälkeisistä asutustilallisista kirjoittanut useammassakin teoksessa?
Erityisesti ns. raivaajasarjan viidessä romaanissa liikutaan Lieksan seudun asutustilallisten parissa ja Egyptinkorvessa: Hupeli (1978), Kolmen hevosen mies (1981), Punahongan hehku (1982), Mustarinnan lapset (1985), Maan veri (1987).
Suojärveä ja suojärveläisiä evakoita Turunen on kuvannut myöhemmässä Kuokka ja kannel -trilogiassaan: Kuokka ja kannel (2016), Vinoristin kansa (2017), Nenkoset (2018)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Tuuri
http://…
Vuonna 1835 ilmestynyttä Kalevalan vanhaa versiota pidetään ensimmäisenä suomenkielinenä teoksena, joka on käännetty kokonaan toiselle kielelle. Vanhan Kalevalan käänsi suomesta ruotsiksi M. A. Castrén vuonna 1841.
Jo tätä ennen Vanhasta Kalevalasta on ollut olemassa julkaisematon, ruotsinkielinen raakakäännös vuonna 1935. Lisäksi Kalevalan ensimmäisen runon 20 säettä on julkaistu Opetatud Eesti Seltsin pöytäkirjojen 1. Vihkossa vuonna 1940.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa ensimmäinen suomesta muulle kielelle käännetty teos on Lönnrotin kokoama Kanteletar, taikka, Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. Tässäkin tapauksessa kyse on kuitenkin vain teoksen käännetystä osasta. Valikoima…
Kärpäsnaaras munii valkoisia munia, joista kehittyy noin vuorokauden sisällä toukkia. Toukkavaihe kestää kymmenisen päivää.
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset (1980) on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Lisätietoa löytyy myös mm. Ötökkätieto -sivustolta.
Suomentajista nuortenkirjojen julkaiseminen ei varmastikaan jää puuttumaan, sillä suomentajia löytyy paljon, etenkin englannin, ruotsin ja saksan kaltaisista yleisemmistä kielistä.
Syy on varmaankin enemmän kustantajissa, jotka saattavat lopettaa kirjasarjojen julkaisemisen, jos se ei kannata taloudellisesti. Myynti voi olla liian pientä suhteissa kuluihin. Käännöskirjallisuudessa yleensä suomennospalkkio maksetaan kiinteänä summana, joten kirjoja pitää saada runsaasti myytyä, jotta suomennuttaminen kannattaa. Lisäksi käännöskirjoista täytyy maksaa palkkio alkuperäiselle kirjailijalle, ja maailmalla suosittujen kirjojen oikeuksien hinnat saattavat olla korkeat. Niinpä suositut sarjatkaan eivät välttämättä jatku, kuten vaikkapa Keplo…
Kuvauksesi kaltaisia blues-biisejä on olemassa loputon määrä, joten tehtävä taitaa olla meille aika mahdoton. Kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikintunnistuspalveluita. Osa niistä (mm. SoundHound) pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
Tietoa Timo Parvelasta löytyy esim. seuraavista Internet-lähteistä.
Timo Parvelan kotisivut: https://timoparvela.fi/
Kustantaja Tammen sivut: https://www.tammi.fi/kirjailija/timo-parvela
Kirjasampo-sivusto: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175918486944
Parvelasta kerrotaan myös kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 sekä teoksessa Keskisuomalaisia nykykirjailijoita.
Valitettavasti emme näillä tiedoilla onnistuneet tunnistamaan kirjaa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea kirjoja kansikuvan perusteella ja asiasanahaussa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Tuija Ernamo on toiminut lukijana kevättalvella 1988 esitetyssä Piippa ja kaverit-nimisessä lastenohjelmassa kuudessa jaksossa.
Muutoin Ernamon filmografiatietojen mukaan hänellä ei vaikuttaisi olevan ääninäyttelijän rooleja.
Koko kansan tuntemaksi Ernamo on tullut elokuva-, televisio- ja teatterirooliensa kautta.
Tuija Ernamo Elonetissä.
Tuija Ernamo IMDB-palvelussa.
Kyseinen repliikki William Shakepearen Hamletin kolmannen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu Gertrudelle. Matti Rossi on suomentanut repliikin näin: "Kuningatar vannoo liikaa".
Shakespeare William: Hamlet (suom. Matti Rossi, WSOY, s.143)
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aura on johdettu Aurorasta, joka tarkoittaa aamuruskoa. Ilona- ja Vilhelmiina -nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta hakusanoilla etunimet Ilona sekä etunimet Vilhelmiina.
Levylle Luomisen on lausunut ainakin Veikko Sinisalo. Tampereen kaupunginkirjastosta se on tällä hetkellä saatavilla esimerkiksi äänitteellä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta.
Kyseiset kriteerit täyttäviä sukunimiä on useita. Digi- ja väestötietovirasto julkaisee avoindata.fi-sivustoa, josta löytyvät säännöllisesti päivittyvät suomalaisten etu- ja sukunimitilastot. Sivustolta voi ladata tuoreimman sukunimitilaston, josta löytyvät sukunimet yleisyysjärjestyksessä. Listan lopusta löytyvät harvinaisimmat sukunimet. Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä tilastossa.
Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi
