Triola-orkesterista on hämmästyttävän vähän tietoa internetissä. Soittajien henkilöllisyydestä ei löytynyt mitään tietoa ja epäselväksi jäi, oliko Triola-orkesteri yksi ja sama orkesteri, vai useampia kokoonpanoja, jotka kulkivat samalla nimellä.
Lisätietoa asiasta voisi löytyä seuraavista julkaisuista:
Niemi, Tapio: Keltaruusu ja täysikuu - Suomalainen levyiskelmä 1950-54 ja laulajakultin synty (2022)
Tikka, Marko: Iskusäveliä - Suomalaisen tanssimusiikin varhaishistoria (2022)
Kuukkonen, Einari: Liljankukka - Suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1945 - 1949 (2004)
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979
Karolina Eskelin väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa tohtoriksi vuonna 1895. Väitöskirjan nimi oli Studier öfver tarminvagination (suom. Suoliston invaginaatiotutkimukset), aiheena lääketiede ja kirurgia.
Häntä aiemmin tohtoriksi väitteli Lydia Sesemann, mutta ei Suomessa, vaan Zürichin yliopistossa Sveitsissä vuotta 1874.
Lähteet:
https://www.mv.helsinki.fi/home/eisaksso/tiedenaiset/eskelin.html
https://www.naistenaani.fi/lydia-maria-sesemann-1845-1925-ensimmainen-tohtoriksi-vaitellyt-suomalainen-nainen/
Vantaan Sanomissa on esimerkiksi tästä tietoa: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4703664
Sanna-Kaisa Kanerva
4.7.2022 7:25
Matelijoihin erikoistunut biologi Jarmo Saarikivi osaa antaa kolme syytä sille, miksi käärmeet yhtäkkiä pyrkivät asuntoihin sisälle. Yksi syy on lämpimät kelit.
”Käärmeet saattavat päätyä sisälle myös erilaisten tuoksujen perässä, etsiessään sopivaa ravintoa. Kolmas mahdollinen syy on uteliaisuus.
– Varsinkin nuoret yksilöt usein seikkailevat, Saarikivi kertoo.”
Yleisimmin kyseessä on siis vahinko, tai kissa on tuonut käärmeen sisälle. Joskus käärmeet päätyvät asuntoon tai mökkiin myös jyrsijöiden perässä.
Käärmeen voi siirtää itse ulos, kun on suojautunut: Tarvitsee vain…
Kollega ehdotti Asko Martinheimon kirjaa Polttaa polttaa (WSOY 1968). Päähenkilöinä ovat Ami ja Sinikka sekä lukiolaispoika Homeros. Nuoret ovat 15-vuotiaita ja tarina sijoittuu muun muassa Tampereelle. Kirja kertoo päähenkilön elämästä viikon ajan. Kirjan kansi on pohjaväriltään musta ja siinä on tyylitelty avain, jossa on oranssia.
Kirjasta voi lukea pidemmän kuvauksen Lastenkirjainstituutin tietokannasta: Tarkennettu haku - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
Enni Mustosen lukijoista monet ovat lukeneet myös mm. Johanna Valkaman ja Paula Havasteen kirjoja. Suosittuja historiallisen romaanin taitajia ovat myös Kristiina Vuori, Kaari Utrio, Pirjo Tuominen ja jo edesmennyt Laila Hietamies/Hirvisaari. Uudemmista tulokkaista Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarja ja R.M. Rosenbergin Hakoisten naiset -sarja ovat keränneet paljon kehuja.
Astiataivas-sivustolta löytyy lista kuvineen Arabian astioissa käytetyistä leimoista: Arabian leimat | Astiataivas.fi - Vanhojen astioiden ystävien löytöpaikkaSivuston mukaan kyseessä on ns. "piippuleima" ja sitä on käytetty Arabian astioissa vuosina 1932 - 1949. Tässä lisäksi lista kirjoja, jos Arabian astioista haluaa lisää tietoa:Arabian lumoava posliini | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioArabian astiastoja | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioArabia 1936 hintaluettelo : talousposliineja | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioTalous- ja koristetavaraa = Hushålls- och prydnadsgods = Household and decorative ware | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioKuvia vanhoista Arabian astioista voi selata myös esimerkiksi Wanhatkupit.fi-verkkokaupan…
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että pandan lähtökohtana on lähinnä ranskan panda ’panda’, jonka alkuperä on epäselvä.Etymonlinen verkkosivu taas kertoo ranskalaisen lähetyssaarnaajan Armand Davidin löydettyä eläimen vuonna 1869, se oli tunnettu osittain värillisenä karhuna (parti-colored bear), mutta nimi muutettiin pandaksi sen jälkeen, kun eläintieteellinen suhde punaturkkiseen pikkupandaan (Ailurus fulgens) oli vahvistettu. Ranskalainen nimi johtuu ilmeisesti eläimen nepalilaisesta nimestä (पाण्डा, Pāṇḍā).Lähteitä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ce61649168c4550c2f7acab92354dc6e&word= https://www.etymonline.com/word/panda
Olisiko kyse tanskalaisen Hanne-Vibeke Holstin kirjoista? Kaksi aikaisempaa suomennettua osaa ovat: Theresen valinnat (2003) ja Tosielämää (2004). Tammen ennakkolistan mukaan kolmas osa on nimeltään Onnellinen nainen. Kirjan saatavuutta voi seurata osoitteeta: http://www.helmet.fi/. Kannattaa hakea kirjailijan nimellä, koska kirjan nimi voi poiketa ennakkotiedoista.
Kyseessä on ilmeisesti viikkolehti, jota oli mainostettu Vaasa- lehdessä sunnuntaina 22.12.1935. Lehti ilmestyi 17.11.1933-31.12.1938. Vaasan maakunta-arkistossa on lehdet paperiversioina ja niitä voi käydä siellä lukemassa, mutta sieltä ei kaukolainata lehteä. Helsingin yliopiston kirjastossa Sinikka on mikrofilmattuna, 17.11.1933-26.10.1935 mikrofilmillä 22643 ja 2.11.1935-31.12.1938 mikrofilmillä 22644. Mikrofilmattuja lehtiä voi koittaa kaukolainata Helsingistä oman lähikirjaston kautta.
Helsingin kaupunginkirjaston kautta lainattuja kaukolainoja koskevia asioita voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston Kaukopalvelusta. Sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi, ja puhelinnumero 09-31085433.
Kaikissa Vantaan kirjastoissa on lainattavissa energiamittareita. Niiden laina-aika on viikko ja niitä ei voi varata.
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/fi-FI voi tarkistaa oman kirjastonsa energiamittareiden tilanteen.
Jos varaat kirjan HelMetistä, varaus koskee kaikkia HelMet-kirjastoja ja kirja voi tulla sinulle mistä tahansa toimipisteestä. Kirja toimitetaan sinulle sellaisesta kirjastosta, jossa kyseistä nimekettä on vapaana. Tämä kirjasto voi toki olla myös oma kotikirjastosi, jos kirjaa on sen hyllyssä illoin, kun teet varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Siirrymme tällä hetkellä (lokakuu 2015) HelMetissä vanhasta arvostelujärjestelmästä uuteen, eikä vanhoja arvosteluja ole vielä siirretty. Kaikkien arviointejen pitäisi kuitenkin siirtyä uuteen järjestelmään.
Uudessa järjestelmässä arvioinnit näkyvät kaikkien arvostelupalvelu Chilifreshiä käyttävien kirjastojen kesken.
Mikäli sinulla on lainaushistoria käytössä, voit tarkistaa lainaamasi teokset myös sieltä. Klikkaamalla teoksen nimi -otsikkoa saat lainasi aakkosjärjestykseen.
Gustaf Frödingin runosikermästä En morgondröm on kaksikin suomennosta. Aarni Koudan suomennos on vuodelta 1922 ja Hannes Korpi-Anttilan vuodelta 1952. Kummastakin suomennoksesta puuttuu kuitenkin jostain syystä juuri tuo etsimänne viides runo.
Frödingin runojen suomennoskokoelmien selailun perusteella näyttää siltä, että En morgondröm -sikermän viidennestä runosta ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kysymyksestä ei tule esille onko kyseessä Lumme-kirjastoja koskeva kysymys. Koska asuinkunta on Lumme-kirjastojen alueelta niin oletamme näin. Lumme-kirjastojen asiakasliittymässä asiakas pystyy tekemään nidekohtaisen varauksen. Käytännössä tähän on erittäin harvoin tarvetta. Asiakas saattaa olettaa, että oman kunnan kirja tulee jonossa nopeammin. Useinkaan näin ei ole. Tällä viikolla on esim. tullut kolme kertaa vastaan se, että asiakas olisi saanut varauksensa nopeammin yhteisestä jonosta.
Hei! Voit tuoda lahjoituskirjan suoraan kirjaston tietopalveluun. Mainitsemaasi kirjaa on jo aika monta kappaletta Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta osaa niistä on niin paljon lainattu, että voisimme mahdollisesti vaihtaa lahjoituskirjan eniten lainatun tilalle. Jos emme tarvitsekaan lahjoitettua kirjaa, laitamme sen poistomyyntiin tai voit saada sen takaisin itsellesi. Kiitos jo etukäteen lahjoituksestasi!
Kirjan voi lähettää postitse suoraan siihen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jonka aineistoa ko. kirja on. Mikäli kirjasta ei löydy tietoa siitä, minkä kirjaston kokoelmiin se kuuluu, sen voi lähettää vaikka lähikirjastoosi, josta se palautuu omistajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Kirjastojen välistä "sisäistä postia" ei ole. Kaukolainoja toimitetaan kirjastojen välillä eri puolille Suomea, mutta kaukolainosta peritään maksu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vanhaksi mennyttä kirjastokorttia ei voi aktivoida sähköisesti. Uuden kirjastokortin saaminen edellyttää kirjastossa käyntiä. Nopeuttaaksesi kortin tekoa voit täyttää tietosi ennakkoon alla olevalla lomakkeella. Tämä edellyttää, että olet täyttänyt 15 vuotta. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan kirjallisella suostumuksella. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen. Tulostettava hakemus löytyy myös alla olevasta linkistä.
Kun tulet hakemaan korttia, varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla.
Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen.
Saat koko runon sähköpostiisi.
