Sarjan Ihmebantu (2009) viidennessä jaksossa oli sketsi muka alankomaalaisesta televisiosarjasta, jossa osallistujille annettiin tahallaan väärä lääkitys. Sketsissä näyttelivät Tommi Korpela ja Jani Volanen.
Jakso Yle Areenassa
Fosca Innocenti -sarjan ensimmäisen ja toisen tuotantokauden musiikista on julkaistu albumit digitaalisessa muodossa. Nämä ovat saatavissa esimerkiksi Apple Musicin ja Amazon Musicin kautta.
Osa tästä musiikista on kuultavissa Youtubessa, myös Savio Riccardin säveltämä tunnussävelmä.
Kirja on Robert J. Leen kirjoittama ja kuvittama Nuket karkumatkalla vuodelta 1960. Kirjastoissa ei ole lainattavia kappaleita kirjasta, mutta Kansalliskirjastossa ja Turun yliopiston Feeniks-kirjastossa on varastokappaleita, joita voi lukea paikan päällä.
Kirjasta löytyy myös ääniversio Youtubesta.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee rintakuvan seuraavasti: "muotokuva, vars. veistos, joka esittää kuvattavan pään, kaulan, olkapäät ja rinnan (yläosan)". Sanaa rintakuva näkee toisinaan käytettävän myös veistoksista, joissa ei ole mukana olkapäitä tai rinnan yläosaa. Taannoin Turussa kadonneen Jarkko Laineen patsaan yhteydessä useissa otsikoissa ihmeteltiin suorasanaisesti, "minne katosi Jarkko Laineen pää", joten päätä esittävän veistoksen lisäksi pelkästä päästä puhuminen ei vaikuta lainkaan päättömältä ratkaisulta sekään!
Oulun teatterin kotisivulla on lyhyesti https://oulunteatteri.fi/tietoa-meista/tata-on-oulun-teatteri/: 1931 Oulun Näyttämö perustetaan.1951 Nimi muuttuu Oulun Teatteriksi.1965 Syntyy kunnallinen Oulun kaupunginteatteri.1972 Valmistuu Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema teatteritalo.2012 Teatterista Oulun kaupungin omistava osakeyhtiö ja nimeksi Oulun teatteri.Varsinaista historiikkia ei näytä olevan vaan Finnasta tulee viitteitä Oulun kaupungin historia kirjaan Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa (1987), jossa on luku Teatteri Oulussa / Pertti Juvani. Kirjaa on myös Lumme-kirjastossa.Puvut, Pirjo Valinen Hirvikoski, Reija Teatterimuseo 2009Näytä muut versiot (1)Oulun kaupunginteatterissa Pirjo…
John Irvingin elämästä löytyy tietoa seuraavista kirjoista ja artikkeleista:
IRVING, John: Elokuvaurani; muistelma. Tammi, 2000.
IVING, John: Tuulesta temmattu tyttöystävä. Tammi, 1996.
ULKOMAISIA nykykertojia 2. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998, s. 10-14
ALEKSI-tietokannasta löytyy lehtiartikkeliviitteitä John Irvingistä sekä kirja-arvosteluja hänen teoksistaan.
Internet-haku tuotti huomattavan määrän John Irvingiä koskevia sivuja tosin englanninkielisiä.
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on kolmastoista viikko 2008. Elokuvasta ei kirjoittamishetkellä ole tietoa, mahdollisesti tuonnempana. (Soundtrack on jo kirjastoissa.)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988/Kustaa Vilkuna) kertoo Esa-nimestä näin:
6.7. (1929-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883, on vanha lyhentymä raamatullisesta nimestä Esaias (Jesaja). Myös Eesauta on paikoin kutsuttu Esaksi, samoin Eskoa (Eskil). Lyhyt naseva Esa oli 1975 alle 15-vuotiaide poikien etunimitilastossa 23. sijalla ja 1984 35.sijalla.
Esaias-nimestä taas kerrotaan samassa lähteessä seuraavaa:
6.7. vuodesta 1708 (1705 21.2.) kreikkalainen vastine heprean nimelle Jesaja, joka on tulkittu mm. ”Jahven pelastus”, ”Profeettain kuningas”. Jesaja ilmoitti jo 740-700 e.Kr. kauneimmin ja selvimmin tulevasta Messiaasta. Ikivanha raamatullinen nimi on ollut ahkerassa käytössä joka puolella maatamme. Yleisin puhuttelumuoto on…
Hei! Aika monessa HelMet-järjestelmän nuotissa on varsin "yksinkertainen" sovitus tai jopa pelkkä melodianuotinnos Toivelaulukirjojen tapaan. Voisit kuitenkin vielä tarkistaa, sopisiko alla oleva, ruotsinkielisin sanoin varustettu nuotti omaan tarkoitukseesi:
Teoksen nimi Vi gör musik : visbok för högstadiet och gymnasiet : Ackompanjemang / Bengt Olof Engström, Egil Cederlöf
Julkaisutiedot Stockholm : Helsingfors : Ehrlingförlagen, Fazer, 1984
Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1117742~S3*fin
Sininen uni on siinä nimellä "Den blåa drömmen". Tätä kirjoittaessani oli kyseisen nuotti hyllyssä Töölön ja Tapiolan kirjastoissa.
Hei,
erilaiset keräilysarjat olivat Saksassa erittäin suosittuja vuosien 1926 ja 1945 välillä. Vielä nykyisinkin tunnetaan n. 700 erilaista tuon aikakauden albumeihin kerättävää keräilysarjaa, lisäksi on vielä n. 420 sarjaa, joita varten ei erityistä albumia ollut. Kuvia on ollut erikokoisia ja eri aihepiireistä.
Tunnetuin kuvasarjoja albumeihin painattanut yhtiö oli savuketehdas Reemtsma, jonka mukaan noita kuvia alettiin nimittää tupakkakuviksi eli Zigarettenbilder.Savukerasioissa oli numeroitu kuponki, joita keräämällä ja useampia savukefirmaan kerralla lähettämällä sai paluupostissa 25, 50 tai jopa 100 keräilykuvaa.
Ainakin osassa albumeista on keräilykuvien kautta saatu kerätyksi myös tekstiosuus.Kuvia on painettu myös niin paljon,…
Lapin kirjasto -kimpan käyttämä verkkokirjasto on uudistunut. Uusi verkkokirjasto, jonka kautta mm. tiedonhaku ja varaukset tehdään, löytyy osoitteesta lappi.verkkokirjasto.fi. Ohjeita palvelun käyttöön löytyy samaisesta osoitteesta, etusivun oikean kulman "ohjeet" -painikkeen alta.
Uusi maailma -lehden vuosikerran 1964 voit saada kaukolainaksi Varastokirjastosta. Käänny oman kirjastosi puoleen, he tekevät kaukolainatilauksen, ja voit noutaa sen sitten kirjastostasi.
Wikipedia tietosanakirjassa kerrotaan kirjailija Kirsti Ellilän elämästä, julkaistuista teoksista sekä niiden arvioinnista. Artikkelin loppuun on koottu häntä käsitteleviä verkkolinkkejä, joista osa on julkaistu eri lehdissä.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsti_Ellil%C3%A4
Kirjastot hankkivat suurimman osan kirjoista välittäjien kautta. Kannattaa siis tarjota sarjakuvia välittäjien kautta, niin ne saattavat päätyä kaikkialle Suomeen samalla vaivalla.
Välittäjiä ovat Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi), BTJ (http://www.btj.fi) ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoille aineistoa toimittava Booky.fi (https://www.booky.fi).
Tässäkin palvelussa on ollut kyseisen vian vuoksi ongelmia, mutta huomasin että asia on hoidettu ihan meidän kirjaston sähköpostin kautta.
Se onkin varmin tapa hoitaa asioita teleliikennehäiriöiden aikana.
Kysymääsi kirjaa ei ole julkaistu cd-levyllä. Se on saatavana ainoastaan netistä ladattavana äänitiedostona, esim. Elisa-kirjan kautta.
Kirjastoille ei ole valitettavasti saatu vielä neuvoteltua oikeuksia suomenkielisiin e-äänikirjoihin.
Kirjailijalta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa, ja vaikuttaa siltä, että ei myöskään yhtään yksittäistä runoa. Niitä ei löytynyt Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta eikä Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta, jonka kautta löytyy tieto paitsi runokokoelmista myös monista yksittäisistä runosuomennoksista:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
On mahdollista, että runo on suomennettu, mutta kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla sitä ei löytynyt.
Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumissa on kirpputori, jossa näyttää silloin tällöin olleen myynnissä mikrofilminlukulaitteita:
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=90
Myös netin osto- ja myyntisivuilta voi löytää tämän laitteen. Alla pari ilmoitusta:
http://www.tori.fi/pohjois-savo/Mikrofilmin_lukulaite_22272867.htm
https://kiertonet.fi/elektroniikka/kaikki-elektroniikka/mikrofilmin-luk…
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Lehtiä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
