Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
Hentsius on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä alle 33 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Meidän lähteittemme kautta ei löytynyt tietoa nimen taustasta tai merkityksestä.
Unohtuneet-niminen kappale löytyy Veli-Matti Järvenpään levyltä Pitkä hehku (1995). Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut J. Karjalainen.
"Sua muistin jääkukkasin" puolestaan löytyy Mika Sundqvistin levyltä Kuuhulluus (2003). Sävellys on ulkomainen, mutta suomenkielisen tekstin teki J. Karjalainen.
Pitkä hehku: https://outi.finna.fi/Record/outi.302025#componentparts
Kuuhulluus: https://outi.finna.fi/Record/outi.1239392?checkRoute=1
Kaipaamasi sarja voisi olla Johanna Marttilan Helkalan kartano. Sen osat ovat Reipas tyttö saa paikan, Hellitä suitsia, Kati, Helkalan villikot, Helkalan kilpakosijat, Häät Helkalassa ja Näkemiin, Helkala. Sarjassa seurataan ensin kartanon tyttärten Katin ja hänen Matti-miehensä perhe-elämän alkua ja myöhemmin heidän lastensa vaiheita. Perheen vanhin tytär Emmi opiskelee eläinlääkäriksi. Myöhemmin Marttilalta ilmestyi Elämän palapeli -romaani, jonka juoni vastaa kuvaamaasi.
Tietoa Johanna Marttilasta ja hänen teoksistaan Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937825466.
Löysin tämän vastauksen asiasanalla naiset, se oli tuorein, olisiko se oikea, https://www.kirjastot.fi/kysy/milla-hakusanoilla-etsin-fiktiivisia-kirj…? Kysyjien tiedot eivät ole palvelussamme tallennettuina niin, että voisimme hakea niillä edellisiä vastauksia. Etsin muutaman vinkin lisää, jos kyse ei olekaan tuosta vastauksesta. Alla olevista suosituslistoista löytyivät esim. nämä teokset:
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Hugh Howey: Siilo
Nadine Gordimer: Burgerin tytär
Maria Jotuni: Rakkautta
Christa Wolf: Erään naisen elämä
Milla Keränen: Sisilian ruusu
Donna Woolfolk Cross: Paavi Johanna
Lukujonossa-blogi 8 vaikuttavaa kirjojen…
Levylle Luomisen on lausunut ainakin Veikko Sinisalo. Tampereen kaupunginkirjastosta se on tällä hetkellä saatavilla esimerkiksi äänitteellä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta.
Laulu on nimeltään "Siitä tuntee joulun". Se alkaa: "Mistä tuntee joulun?" Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Tuomisaari. Brita Koivunen levytti laulun vuonna 1964. Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12.
Työläämpien jouluruokien jälkeen uutenavuotena pääsee jo helpommalla nakkeja ja perunasalaattia tarjoamalla. Ylen verkkoartikkelin mukaan makkaroiden ja nakkien hinnat halpenivat 1960-luvulla teollisen valmistamisen myötä. Nakeista tuli arkiruokaa ja kaiken kansan tuote. Uusivuosi muuttui merkittävämmäksi juhlaksi niin ikään kaupungistumisen myötä. Perinneruokaa juhlaan ei aikaisemmin oikeastaan ollut.
Ruokakulttuurin tutkijan Maarit Knuuttilan mukaan uuteenvuoteen ja vappuun perunasalaatti sekä nakit liitettiinkin lehdistön toimesta 1960-luvun puolessa välissä. Mainonnassa kehotettiin ihmisiä hankkimaan koteihinsa perunasalaattia ja nakkeja vuodenvaihteen juhlien ruokapöytään. Kaupallinen markkinointi tosiaankin…
Viimeinen rauhanajan lakien aikana [Suomessa] langetettu kuolemantuomio mestaamalla pantiin täytäntöön vuonna 1825.
Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin pyövelin ammatti lakkautettiin tarpeettomana.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/105055ec-0eb2-45eb-8da7-2b22e6d7e7ee…;
Pantagruel on muodostettu kreikan kielen sanasta panta (kaikki) ja arabian kielen sanasta gruel (janoinen). Tämän Rabelais selittää sillä, että Pantagruelin syntyessä maata vaivasi valtava kuivuus ja kaikkialla oli vain suolavettä. Nimi ennustaa Pantagruelista tulevan kaikkien janoisten johtaja. Wikipedia.
Gargantua on suuri niin kooltaan kuin ruokahalultaan. Kuullessaan vastasyntyneen Gargantuan huutavan juotavaa Gargantuan isä ihmettelee poikansa kurkkua: "Que grand tu as et souple le gousier". Vaihtamalla alun konjunktio lähes samankuuloiseen saadaan lausahduksen neljä ensimmäistä sanaa ääntymään muodossa car - gran - tu - as. Tätä imitoimalla päädytään muotoon Gargantua.…
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin…
Pullon logo on S&H eli Schildt & Hallberg, joka oli Tikkurilan tehtaiden omistaja vuodesta 1885 lähtien. Keskustelupalstalla aarremaanalla.com on etsitty tietoa samanlaisesta pullosta vuonna 2013. Siellä on arveltu, että pullo on sisältänyt pulituuria eli puusepänlakkaa.
Kaarina Buure-Hägglund nousi ensimmäisenä naisena kenraalikuntaan jo 1996, ottaessaan vastaan Puolustusvoimien asessorin viran.
Aiemmin tässä palvelussa on vastattu, että puolustusvoimien komentajan vuoden 2019 arvion mukaan ensimmäiset kadettiupseeritaustaiset naiskenraalit saatamme nähdä noin kymmenen vuoden kuluttua, eli ehkä noin vuoden 2030 tienoilla.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kaarina Buure-Hägglund – Wikipedia
Ensimmäinen naiskenraali nähdään ehkä vuoden 2030 tienoilla | Kaleva
"Suomessa ensimmäinen naiskenraali 2030-luvulla" – Naisupseerit pitävät etenemistä mahdollisena, mutta hitaana (yle.fi)
Keräilijän aarteet – Kupittaan savi -teoksessa kerrotaan, että esineen pohjaan maalatut nimikirjaimet kertovat sen, kuka tuotteen on suunnitellut ja/tai maalannut koristelun. Kun Marjukka Pääkkönen-Paasivirta toimi tehtaan taiteellisena johtajana 1950-luvulla, käytännöksi vakiintui, että tuotteet merkittiin tussisigneerauksella: Made in Finland ja suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet. Kupittaan saven esineiden tunnistamista vaikeuttaa se, etteivät he käyttäneet vuosileimoja. Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) löytyy Lastu-kirjastoista: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.317169?sid=4862061502Täältä löytyy yksi listaus Kupittaan saven taiteilijoiden signeerauksista: https://www.signaturer…
Lähetin kysymyksesi Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, josta amanuenssi ystävällisesti vastasi näin: "Rosetit tunnetaan ruotsiksi nimellä struvor, joka Suomessa tarkoittaa myös tippaleipää (tippaleipä puolestaan on finska struvor). Varsinkin rosettien vanhemman historian tutkiminen on siis hankalaa, koska struvor voi tarkoittaa kumpaa tahansa, tippaleipää tai rosettia. Tippaleipä on tunnettu pohjoismaisena herkkuna jo keskiajalta saakka ja erilaisiin muotteihin ja rautoihin on leivottu 1600-1700-luvulta saakka, joten oletan, että myös rosetinkaltaisia leivonnaisia on tarjoiltu jo vuosisatoja. En kuitenkaan kyennyt löytämään varmennettavissa olevaa tietoa, koska rosetit on "keksitty". Uppopaistaminen on vaatinut kalliita raaka…
Vanhat Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa [Säilytys: mikrofilmit (29.2.1932-) (ei lainata)]. Lokakuun 1975 lehdet löytyvät kokoelman mikrofilmirullalta "Ajanjakso 26.09. - 23.11. 1975" (1).Mikrofilmit luetaan ja tallennetaan lukulaitteella:Digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mahdollisuus paperikopioihin: 0,50 € / kopio, koko A3. Ei internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fiMyös kansalliskirjastossa voi lukea vanhoja Ilta-Sanomia (2). Osa vanhemmista Iltiksistä on luettavissa myös netissä: Linkki verkkoaineistoon 1932-1939https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695611?sid=…
Makupalat.fi:stä hakusanalla lukupiirit löytyy useita hyviä sivustoja lukupiireistä. Erityisesti kannattaa tutustua Lukuklaanin julkaisuun Käsikirja lukupiireihin.Lukupiiritapaamisille on hyvä asettaa selkeät raamit, kuten viihtyisä kokoontumispaikka ja tapa, jolla aiheesta keskustellaan. Keskustelun voi aloittaa esimerkiksi siten, että toinen lukupiirin osallistujista pitää käsillä olevasta aiheesta ensin pienen alustuksen, jonka jälkeen siirrytään keskustelemaan luetusta kirjasta. Vaihtoehtoisesti keskustelu voi kuitenkin olla vapaamuotoista ja rentoa lukukokemuksen ja siitä heränneiden ajatusten jakamista. Teemoja, joita kirjojen parissa usein käsitellään, ovat Helsingin alueen Helmet-kirjastojen lukupiiriin kehittämien ohjeiden…
Uutuusvahdilla voit tallentaa verkkokirjastossa tekemiäsi hakuja esimerkiksi eri aineistolajeista, luokista tai aiheesta, jolloin saat sähköpostiisi ilmoituksen, kun hakuun liittyviä uutuuksia tulee saataville.
Tee ensin haluamasi haku verkkokirjastossa, käyttäen haun rajauksia ja muita hakukoneen työkaluja. Hakutuloksissa siirry sivun alalaitaan ja klikkaa tallenna haku- painiketta. Siirry sitten oikeasta yläkulmasta nimesi kohdalta Uutuusvahti- valintaan.
Näet listan tallennetuista hauista. Valitse haluamasi haun kohdalta pudotusvalikosta haluatko ilmoituksen hakuun liittyvistä uutuuksista päivittäin vai viikoittain. Ilmoitukset tulevat siihen sähköpostiosoitteeseen, joka on tallennettuna verkkokirjaston käyttöä varten. Voit…
Laila Järvinen suomensi ensimmäisen Peppi Pitkätossu -kirjan jo vuonna 1946, vuosi sen jälkeen kun Astrid Lindgrenin Pippi Långstrump oli ilmestynyt. Järvinen keksi Pepin suomalaisen nimen, kuten myös monien suomentamiensa Muumi-kirjojen hahmojen nimet. Tuomas Manninen on kirjoittanut aiheesta artikkelissaan 12.8.2014 Ilta-Sanomissa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000792803.html
.
Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö julkaisi 1970-80-luvuilla useita nuottikokoelmia luovutetun Karjalan eri puolilta kerätyistä lauluista. Julkaisuissa on laulujen sanat ja melodianuotinnos. Omat julkaisunsa on mm. Impilahden, Kivennavan, Salmin, Sortavalan, Suojärven, Suistamon ja Viipurin alueilta.
Kokoelmien saatavuus Vaski-kirjastoista.
