Aivan muistamasi mukaista laulua emme onnistuneet löytämään. Jyväskylän yliopiston Suomen Kansan eSävelmät -sivuston kautta löytyi kansansävelmä, joka alkaa näin Hyvää iltaa! Terveisiä sanon minä sulle. Miten lienee asiasi, valita ne mulle!: Tiedot kappaleesta löytyvät alta:
http://esavelmat.jyu.fi/savelma.php?numero=ls4_3634&uil=
Sivuston mukaan kappale löytyisi Laulusävelmät IV -teoksesta. Hyvä kokoelma vanhoja kansanlaulusävelmäkokoelmia löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Alla yhteystiedot:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot/kirjasto#.W21t3E32SUk
Helmet-kirjastoista varaaminen ja myös lainaaminen voi estyä mm., jos myöhästymis- tai muita maksuja on 30 euroa tai enemmän. Voit tarkistaa tilanteesi Helmetistä omista tiedoistasi.
Alla linkki Helmetin Laina-ajat ja maksut tietoihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Louis Mallen Ilta Andrén kanssa (1981) lienee tässä tarkoitettu elokuva.
Ilta Andrén kanssa (My Dinner with André) on Louis Mallen ohjaama draamaelokuva vuodelta 1981. Se koostuu kahden teatterimiehen, enemmän tai vähemmän itseään esittävien André Gregoryn ja Wallace Shawnin kahdenkeskisestä keskustelusta yhden ravintolaillallisen aikana. He myös käsikirjoittivat elokuvan. Pääkuvaajana pienimuotoisessa tuotannossa toimi amerikansuomalainen Jeri Sopanen.
The New York Timesin kriitikot valitsivat Illan Andrén kanssa vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilta_Andr%C3%A9n_kanssa
Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
Ensimmäinen värillinen LP-levy maailmalla julkaistiin jo vuonna 1908. Tämä tieto on peräisin RareRecords.net-sivustolta artikkelista Colored Vinyl Records History:
https://www.rarerecords.net/record-info/colored-vinyl-records/#history
Valitettavasti emme saaneet selville tätä tietoa suomalaisista vinyylilevyistä.
Vuonna 1835 ilmestynyttä Kalevalan vanhaa versiota pidetään ensimmäisenä suomenkielinenä teoksena, joka on käännetty kokonaan toiselle kielelle. Vanhan Kalevalan käänsi suomesta ruotsiksi M. A. Castrén vuonna 1841.
Jo tätä ennen Vanhasta Kalevalasta on ollut olemassa julkaisematon, ruotsinkielinen raakakäännös vuonna 1935. Lisäksi Kalevalan ensimmäisen runon 20 säettä on julkaistu Opetatud Eesti Seltsin pöytäkirjojen 1. Vihkossa vuonna 1940.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa ensimmäinen suomesta muulle kielelle käännetty teos on Lönnrotin kokoama Kanteletar, taikka, Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. Tässäkin tapauksessa kyse on kuitenkin vain teoksen käännetystä osasta. Valikoima…
Vanhojen valuuttojen muuntaminen käy kätevästi Suomen pankin rahamuseon laskurilla, joka löytyy osoitteesta https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN. Sen mukaan 30 Yhdysvaltojen dollaria vuodelta 1993 vastaisi 24,28 euroa. Ilmeisestikin kyse on nykyhetken euroista, vaikka asia ei käy sivustolta ihan suoraan ilmi. Sivuston infossa kuitenkin niin annetaan ymmärtää. Siten omaisuuden arvo olisi noin mekaanisesti laskettuna 24,28 miljardia euroa.
Tuo on tietysti hyvin karkea arvio eikä huomioi sitä, että eri omaisuuslajit voivat olla nyt arvoltaan erilaisia on vuonna 1993.
"Riihi-hiiri"-niminen laulu, joka on osa musiikkikertomusta "Riihentontun joulu", on kuunneltavissa YouTubessa, joten voit tarkistaa kuuntelemalla, onko laulu etsimäsi. Musiikkikertomuksen laulut on säveltänyt Åke Granholm ja tekstin on kirjoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila.
Riihentontun joulu 2 YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=_OtKUjlXczo (Riihi-hiiri alkaa suunnilleen kohdasta 1:58)
Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla.
Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen.
Saat koko runon sähköpostiisi.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maanmittari on maanmittaustoimitusten suorittaja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittari?searchMode=all ja maanmittausinsinööri maanmittausalan korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittausinsin%C3%B6%C3%B6ri…. Kirjaston näkökulmasta se sopisi molempiin, ilmeisesti Wikipediassakin käsitteen voi sijoittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, ehkäpä se olisi ratkaisu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Luokittelu.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa läylä-sana on erään toisen kysymyksen yhteydessä ollut aiemminkin esillä. "Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää." https://www.kirjastot.fi/kysy/antero-manninen-kangasniemen-historia-i?l…
Suomen sanojen alkuperä -teoksessa mainitaan kalevalaista perua olevat sanat läyli, läylä, läylö, läylen, raskas, tukala, vaikea.
Kalevalan sanakirjassa on myös sana läyli, tukala, tuskallinen, vaikea. Läylentää, vihloa, aiheuttaa tuskallista kipua.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995)
Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja (Otava, 2009)
'rokko on suomen kielen omaperäinen sana, joka tarkoittaa rokkotaudeissa esiintyviä arpia ja näppylöitä.
Ennen vanhaan ei rokkoja aina kyetty erottamaan toisistaan niiden kaikkien aiheuttaessa iho-oireita (esimerkiksi isorokko). Tuhkarokossa oli iholla näppyjen vierellä myös vaaleita tuhkanvärisiä alueita.
httqps://www.duodecimlehti.fi/duo50510
Valitettavasti tähän ei löytynyt tietoa. Kannattaa olla yhteydessä Suomen Ratsastajainliittoon. Yhteystiedot sivulla https://www.ratsastus.fi/yhteystiedot/
Pepsi Max 0.3 litran pullossa on kruunukorkki. Tiimimme päätyi sellaiseen oletukseen että jos testaa pullon avaamista sata kertaa ja ottaa huomioon avaamiseeen käytettävän ajan (ranneliikkeen nopeus) ja juoman lämpötilan, voidaan havaita tilastollisesti merkittävästi, että kylmän juoman avaaminen nopeasti tuottaa useammin poksahdusäänen kuin lämpimän juoman avaaminen hitaasti. Voisiko juoman lämpötila ja avaamisliikkeen nopeus olla vaikuttanut poksahdusääneen? Onko vertailussa käytetyt toiset limonadit olleet saman lämpöisiä kuin Pepsi Maxit ja onko avaamisliike ollut täysin samanlainen?
Juoman valmistajalla voi olla kysytystä asiasta lisää tietoa, kannattaakin ottaa yhteys Hartwallin maksuttomaan kuluttajapalveluun…
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999…
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy tietoa:
Yleistä tavutuksesta, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tavutus/ohje/153
Vierassanojen tavutus, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155
Kielikello 1/2003, https://www.kielikello.fi/-/tavun-rajat
Suomen kielen sanoissa tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä, vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti. Vierassanoista on päätetty, että ne voi tavuttaa kuin kotoperäiset sanat. Eli esimerkiksi tuo kohta, jossa on ero suomen kielen sanan ja vierassanan tavutuksessa, voitaisiin tavuttaa Austr-alia ja strut-si tai stru-tsi ja Aus-tralia. Asia kannattaa tarksitaa Kotuksen…
Chopper-tyyppisellä moottoripyörällä tarkoitetaan muunneltua moottoripyörää. Pyörää on kevennetty poistamalla osia tai vaihtamalla niitä pienempiin tai kevyempiin "venytetyn ulkonäön" saavuttamiseksi. Chopperille tyypillisiä piirteitä ovat mm. pitkä etuhaarukka, korkea ohjaustanko sekä matala ja rento ajoasento. Jotta moottoripyörän runkoa voidaan pitää "chopperina", sitä on täytynyt jossakin vaiheessa muokata leikkaammalla ja hitsaamalla.
Chopper-moottoripyörät syntyivät 1950-luvulla Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa. Kaksi kuuluisaa chopper-moottoripyörää nähdään vuoden 1969 elokuvassa "Easy Rider". Elokuvan pyörät on muunneltu Harley-Davidson moottoripyöristä.
Lähteet:
Chopper (motorcycle) - Wikipedia
Hilja Grönforsin "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan" sisältyy laulu "Minä näin sinut aamuna toukokuun", jonka sanoitus on hyvin lähellä muistamiasi sanoja: "minä näin sinut aamuna toukokuun / kätes valkoisen tarjosit mulle / olit oksista kaunehin ruusupuu / ja sun vartesi nuppua kantoi". Laulu on kansanlaulu, joten siitä saattaa olla olemassa erilaisia toisintoja. Grönfors kertoo oppikirjassaan oppineensa laulun lapsuudessaan Tuusniemellä. "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjassa" on laulun melodianuotinnos, sanat ja liitteenä cd-levy, jolla Hilja Grönfors laulaa laulun. Laulun nuotinnos ja sanat on julkaistu myös Kansanmusiikki-lehden vuoden 2019 numerossa 2 (s. 28).
Alla olevien lähteiden perusteella keskiajalla juotiin myös vettä. Juomavettä sai esimerkiksi virtaavista vesistä ja erilaisista lähteistä. Lapset saattoivat ilmeisesti juoda myös maitoa. Olutta tai viiniä käytettiin juotiin myös, mutta molempia laimennettiin usein vedellä, joten alkoholipitoisuuskin laski. Lähteet ja lisätietoaHowStuffWorks: Did Medieval People Drink Beer Instead of Water? https://history.howstuffworks.com/medieval-people-drink-beer-water.htmMedievalists.net: Did people drink water in the Middle Ages? https://www.medievalists.net/2023/05/drink-water-middle-ages/MTV.fi: Olut oli ennen osa suomalaisten ravintoa – turvallisempi vaihtoehto kuin vesi https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/olut-oli-ennen-osa-…
