Kysymyksessä on unkarilainen runoilija ja poliitikko Mihaly Vaci (1924-1970). Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan häneltä on ilmestynyt suomeksi yksi teos, joka on:
Sade hiekkaan, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila
Herättäjä-yhdistys 1989 (Gummerus). Maailman suurimmassa bibliografisessa tietokannassa (WorldCat)ei esiinny yhtään englanninkielistä teosta Mihail Vacilta. Myöskään haku avoimen netin puolelta usealla hakukoneella ei anna vihjettä siitä, että Vacin tuotantoa olisi käännetty englanniksi. Hungarian Bookstoren sivuilta osoitteesta http://www.hungarianbookstore.com/vacimihaly.htmsi voi lukea lyhyen kuvailun hänen tuotannostaan.
Parhaiten kysymykseen liittyviä tietoja on saatavissa Matti Lukkarin teoksesta Asekätkentä (uusin painos 2005).
Kirjassa on henkilöhakemisto, jonka tekijä määrittelee näin:
”Luetteloon on sisällytetty ne henkilöt, jotka on korkeimmassa oikeudessa tuomittu asekätkentälain perusteella vapausrangaistuksiin tai jotka ovat asekätkennästä epäiltyinä olleet pidätettyinä vähintään kuukauden, sekä ne mukana olleet, jotka ovat poistuneet maasta tai kuolleet ennen tuomioiden julistamista.”
Hakemistossa on mainittu tuomioiden ja pidätysaikojen pituuksia.
Muita asekätkentäaiheeseen liittyviä teoksia ovat mm
- Asekätköjuttu oikeustaisteluna, Helsinki 1948 (1940-luvun ajatuksia ja tietoja asekätkentäorganisaatiosta ja sen toiminnasta)
- Oikeusministeriön…
Kysymys on laaja, sillä monet romaanit käsittelevät eri maiden kulttuureja, samoin elämänkerrat joihin "Ei hunginnolle tänään" on kirjastoissa luokiteltu.
Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta voi romaaneja etsiä kohdistamalla haku vain kaunokirjallisuuteen ja laittamalla asiasanaksi maanosan tai maan nimen. "Kulttuurierot" asiasanalla löytyy myös kirjoja eri maista. Romaaneja on tosin asiasanoitettu vasta vuosta 2000 lähtien. Haku tuo esiin kyllä muutakin kuin tosipohjaisia teoksia (esim. Afrikka Tarzan-sarjan).
Elämäkerrallisia kirjoja voi hakea laittamalla luokaksi 99 ja sitten joko maa tai maanosa asiasanaksi. Elämäkertojen kohdalla haku kohdistetaan tietokirjallisuuteen.
Turun kaupunginkirjastossa on juuri valmistunut…
Tietoa jokiveneen valmistuksesta löytyy seuraavista artikkeleista ja kirjoista:
Rovamo, Pertti, Lapin jokiveneet (Erä 1999, 6, s. 56-59) // Väinönheimo, Seppo, Peräpohjalainen jokivene on oma lajinsa (Puuvene 1996, 1, s.50-53) // Rahikainen Päivi, Metsässä kasvaa, rannalla syntyy...(Raito 1992, 2, s. 16-21) // Rovamo, Pertti & Lintunen, Martti, Suomalainen puuvene (1995) // Itkonen, T. I., Suomen lappalaiset vuoteen 1945, 1. osa (1948).
Piirustuksia näissä ei ollut, enkä sellaisia löytänyt kirjastojen aineistotietokannoista. Piirustuksia kannattaa kuitenkin kysyä Kotkan merikirjastosta, jonne kootaan myös puuvenealan kirjallisuutta. Yhteystiedot löytyvät Kotkan merikirjaston sivuilta osoitteesta http://www.kotka.fi/merikirjasto/.
Gregoriaaninen eli nykyinen. Suomessa siihen siirryttiin jo 1.3.1753. Jostain kummasta syystä kuitenkin pääsiäisen ajankohta määriteltiin poikkeavalla tavalla, tässä siirryttiin normaalikäytäntöön vasta vuoden 1869 alusta. Näin suuriruhtinaanmaassa Suomessa oli eri kalenteri kuin Venäjällä, jossa oli 1890-luvulla vielä voimassa juliaaninen kalenteri. Myös ortodoksinen kirkko noudatti sitä ja mahdollista on, että Suomen ortodoksisten seurakuntien tuonaikaisissa kirkonkirjoissa on sen mukaisia merkintöjä.
Oja, Heikki
Aikakirja. - Otava, 1999.
Vanhat kalenterit löytyvät esimerkiksi almanakkatoimistosta, https://almanakka.helsinki.fi/ Ne ovat olleet verkossa, mutta poistuneet, joten kannattaa kysyä heiltä lisätietoa.
Etsimäsi laulu on Kari Rydmanin Kaunein uni. Se löytyy usealta eri cd-levyltä. Tuoreimpia on uusintapainos Rydmanin albumista Niin kaunis on maa. Myös nuotti löytyy useana eri vaihtoehtona, esim. Suuri Toivelaulukirja 5.
Nimeä Pääkkö esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa. Nimen pohjana lienee Pääkkösten asuman talon nimi.
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoa 1500-luvulta alkaen ja että henkilö Viljo Nissilä on katsonut osaan Pääkkö-nimistä sisältyvän "itsepäistä, omavaltaista", merkitsevän pääkkö-sanan.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyy tilastotiedot sukunimistäkin http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Sanan moinata alkuperä voisi tulla ruotsinkielen sanasta mojna. Vinden mojnar, suomeksi tuuli tyyntyy.
Tässä merkityksessä sana löytyy myös purjehdussanastoa sisältävältä sivustolta http://personal.inet.fi/koti/seppo.kauranen/sanasto.htm
Etsimällä Kajaanin kaupungin aineistotietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2&sesid=1076587802 asiasanoilla murresanat ja Kainuu saa listan 7:stä aiheeseen liittyvästä kirjasta (tai murteet ja Kainuu = 19 viitettä). Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät Kainuun murresanoja:
Korhonen, Tarja: Vanhaa kainuulaista rakennussanastoa (1990)
Räisänen, Alpo: Sotkamon murretta (1987)
Räisänen, Alpo: Suomussalmen murretta (1978)
Väisänen, Heino Tituleerata vai karahteerata : Kainuun murteiden jokamiehen synonyymisanasto ja sanasta miestä, sarvista härkää : tarinoita,sanontoja, kaskuja ja loruja kainuulaisittain (1995)
Raamatusta ei löydy kyseistä tekstiä.
Netistä löytyy eri hakukoneita, joilla voi hakusanan avulla etsiä kohtia Raamatun eri käännöksistä:
https://raamattu.fi/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jasmiina on eräs muoto etunimestä Jasmin. Jasmiini on hyväntuoksuinen koristepensas, joka symboloi kauneutta ja rakkautta. Nimen juuret johtavat Persiaan ja Arabiaan. Tuhannen ja yhden yön saduissakin esiintyy tyttö nimeltä Yasmin.
Juice Leskinen vapautettiin armeijasta mielenterveydellisistä syistä. Antti Heikkinen kirjoittaa Juice-elämäkerrassaan Risainen elämä asiasta näin: "-- 1974 oli pakko marssia mielenterveystoimistoon hakemaan armeijastavapauttamispapereita. Masennus ei johtunut Juicen mukaan vääristä elämäntavoista -- mutta maailman ahdistavuus teki pahaa." Kirjassa (s. 191) on kuva Leskisen 16. joulukuuta 1974 päivätystä kutsuntatodistuksesta, jonka mukaan hänet on "lääkärintarkastusohjesäännön 300.99 nojalla vapautettu palvelemasta vakinaisessa väessä rauhan aikana ja siirretty nostoväen II luokkaan". Tuohon aikaan käytössä olleen tautiluokituksen mukaan numerotunnus 300.99 merkitsi "luonteen sairaalloisuutta" (persona pathologica).
Jari Tammen Suuri solvaussanakirja määrittelee jökön "lääkäriksi, joka jatkuvasti työskentelee apulaislääkärinä saavuttaakseen jonkin suppean erikoisalan pätevyyden". Sana on johdettu paikallaan, liikkumatta olemista tarkoittavasta sanasta jököttää.
Teoksen Businessetiketti (s. 13)mukaan miehet ottavat hansikkaan pois kätellessään. Nuorempi nainen ottaa hansikkaan pois kädestään, mikäli vanhempi "daami" on riisunut hansikkaan.
Polyteekkareiden kokoamat ohjeet sivulla http://www.polyteekkari.fi/index.php?k=10429 ovat seuraavat: "Miehillä hansikassääntö on, että jos molemmilla kättelijöillä on hansikkaat, niitä voi pitää kädessä, mutta muuten oikea käsi pidetään paljaana. Nainen saa kätellä hansikkaat kädessä. Naisen hansikkaan erikoisuus on myös se, että sen päällä saa pitää korukelloa ja rannekorua. Kukaan ei syö hansikkaat kädessä"
Kotilieden arkiston mukaan tytöt pitävät hansikkaat kädessään tervehtiessään. Tässä linkki arkistoon http://www.kotiliesi.fi/vanhat-ajat/arkisto/2008/2/3/…
Vaihtoehtoja on tosiaan paljon, mutta alkeista aloittavan on varsinkin venäjän kielen parissa parasta aloittaa kirjasta, jossa on myös äänite mukana.
On muutama hyvä venäjän oppikirjasarja, joissa on CD-levyt mukana, ja näitä on myös kaupunginkirjastoon hankittu. Näitä käytetään myös lukioissa ja esim. opistojen kielikursseilla. Kyse on siis opetuspaketeista, joissa on kirjan lisäksi yksi tai useampi CD-levy:
- "Mozno!. 1 : venäjän alkeiskurssi" sekä osat 2 ja 3
- "Saljut! : venäjän alkeiskurssi. 1" sekä osa 2
- "Kapusta master. 1: venäjän peruskurssi" sekä osa 2
Alla vielä linkki HelMet-aineistotietokannan hakulistaan, jonka sain sanahaulla "venäjän kieli" ja rajaamalla aineistoksi "cd-levyn", jotta tuloslistaan tulevat varmasti ne,…
Laatokan lapsi -laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittaja on Pentti Kaartinen. Laulu (myös sanat) sisältyy nuottikokoelmaan Kotimaista vanhaan malliin. 5. S.l. : Erik Lindström, c1981. http://www.helmet.fi/record=b1054851~S9*fin
Minä rannoilla Laatokan lapsuutein vietin,
sain ihailla myrskyjä sen.
Yhä nuoruuttain kaipaan, haaveissain mietin,
miksi Laatokkaa näe mä en.
Olin viisitoista, kun sen viimeksi näin
ja minut vietiin sen rannoilta pois.
On kalliot jyrkät nuo mielessäin,
niitä vielä jos koskettaa vois!
Olen lapsi mä Laatokan.
Sota-ajan tuon ankaran,
sen mä muistan ain'
kodin jättää kun sain.
Tyynet kuin myrskyt,
nuo Laatokan tyrskyt
ne kaipuuna korvissain soi,
niitä koskaan en unhoittaa voi.
Siellä valkeilla rannoilla…
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan…
Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
Lähteet:
http://www.kirjastovirma.net/koulut/kestila/02…
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”rahkeet” merkitys on ’aisoja länkiin yhdistävät valjaiden hihnat’. Kuvainnollisessa mielessä ja nykykielessä rahkeilla viitataan taitoihin, voimiin, voimavaroihin tai vastaaviin, joiden avulla voidaan tehdä jotakin. Jos sellaista ei ole tarpeeksi, sanotaan, etteivät rahkeet riitä eli johonkin ei pystytä.
