Kyllä kaukolainaaminen myös ulkomailta onnistuu. Eli menet kotipaikkasi kirjastoon ja kaukolainaat tarvitsemasi kirjat. Ne lähetetään sinulle todennäköisimmin Helsingistä joka on yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Sinun suomalaisella kirjastokortilla ei tässä tapauksessa ole merkitystä, vaan tarvitset nykyisen kotipaikkasi kirjastokortin ja en tiedä mikä käytäntö Italiassa on mutta Suomessa täytetään kaukolainapyyntö-lomake joko käsin tai verkossa ja se lähetetään sieltä Helsingin kaupunginkirjastoon, josta kirja sitten lähtee postipakettina kotikirjastoosi josta voit sen sitten noutaa. Jos ulkomailta tilataan Suomeen niin kaukolainan hinta on siinä 15 - 25 €. Olettaisin hintatason olevan suunnileen saman myös Italiassa. Tosiaan…
Lauseiden väliin ei tule pilkkua, sillä lauseet ovat rinnasteisia eli niitä yhdistää rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen jäsen eli verbi osata. Jälkimmäisessä lauseessahan merkitys on ’kuka ei osaa koskaan’, mutta verbiä ei vain toisteta, jolloin se yhdistää molempia lauseita.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pilkku/ohje/86 löytyvät tiiviit pilkkusäännöt ja linkkejä vielä yksityiskohtaisempiin ohjeisiin.
Suurin osa hyppyhämähäkeistä tosiaan elää trooppisilla vyöhykkeillä. Mutta joitakin lajeja esiintyy myös Suomessa. Esimerkiksi seeprahyppijän ulkonäkö muistuttaa varsin hyvin kysyjän kuvausta. Seeprahyppijät ovat kooltaan noin 5-7 millin pituisia, siis varsin pienikokoisia.
Heikki Poroila
Kirsi Kunnaksen (ja työryhmän) Aikamme lukukirja 2:n ensimmäinen tarina on Kesä tuli, jossa kerrotaan Hietasen lapsista. Kuvassa on laituri, jonka raosta poika kurkkii alla uiskentelvia kaloja, toinen virittelee ongenvapaa laiturin edustalla ja sen vieressä tyttö, kuinkas muuten, pesee pyykkiä. Kirja oli juuri tuolloin tuore. Olisikohan kyse tästä?
Yhdysvaltain Camp Al-Adala -sotilastukikohdasta on yllättävän vaikea löytää tietoa. En onnistunut löytämään verkkolähteistä tarkkaa tietoa sitä, milloin juuri kyseinen sotilastukikohta on luovutettu Irakille. Luovutus on kuitenkin tapahtunut, sillä lähteissä viitataan Camp Al-Adalaan entisenä Yhdysvaltain sotilastukikohtana. Jonkin verran tietoa löytyy esimerkiksi Military Bases -verkkosivulta. Military Wiki taas listaa Camp Al-Adalan yhdeksi Yhdysvaltain sotilastukikohdista, jotka ovat olleet toiminnassa vuosien 2003 ja 2011 välillä. Tästä voisi päätellä, että Camp Al-Adala on luovutettu viimeistään vuonna 2011. Kovin varmoja lähteitä en tästä aiheesta onnistunut löytämään.
Lähteet
"Barack Obama announces total withdrawal of US…
Lieksan asemaravintola on rakennettu vuonna 1932 ja purkuun saatu lupa pitkän odottelun jälkeen syksyllä 1980. Sen rakentamista odotettiin pitkään ja myös sen purkua odotettiin pitkään.
Kemin asemaravintola on rakennettu samoilla piirustuksilla. Julkisivun joitakin pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta, esim. ikkunoiden etäisyys. Kemin asemaravintola on paikoillaan edelleen.
Asemaravintola on purettu kannattamattomana.
Sen viimeiset vuodet olivat ongelmallisia. Paikka ei ollut viihtyisä kahvittelupaikka vaan lähinnä rappioalkoholistien paikka. Paljon tappeluja ym.
Tiedot antoi Lieksan historianharrastaja Jouko Martiskainen
Aila Meriluoto asui Ruotsin Lapissa vuosina 1962-64. Tuolta ajalta olevat runokokoelmat "Asumattomiin" (1963) ja erityisesti "Tuoddaris" (1965) ammentavat osaltaan Lapin luonnosta. Erityisesti jälkimmäinen "Tuoddaris" sisältää paljon Lappiin sijoittuvia runoja. Kannattaa lainata lähikirjastostasi Meriluodon "Kootut runot" ja katsoa sieltä mikä voisi olla etsimäsi runo:
https://helle.finna.fi/Record/helle.342537
"Asumattomiin" ja "Tuoddaris" Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45138
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46297
Toivo Palmrothin säveltämä ja Reino Hirvisepän (eli Reino W. Palmrothin) sanoittama "Talonpoikaismarssi" sisältyy lehteen "IKL:n joulu" (01.12.1936, s. 54-55). Laulu alkaa: "Tään maan onnen me ostimme kerran". Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Ainut levytys löytyy Kansalliskirjastosta, jossa sen voi kuunnella. Käyttökopio on tilattavissa kuunteluhuoneeseen. Myös Yleisradiolla näyttää olevan tämä levytys, jolla laulun esittää Mustan Karhun yhtye ja joukko ylioppilaita johtajanaan Eino Raitio (Odeon A228315). Samalla äänitteellä on myös AKS:n marssi.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Talonpoikaismarssi, nuotti:
https://digi.…
Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Suklaan valmistamiseen käytettävä kaakao sisältää teobromiinia, joka on kofeiinin tapainen metyyliksantiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Teobromiini)
Teobromiini ei ole ihmisille myrkyllistä, koska aineenvaihduntamme poistaa sen kehosta tehokkaasti. Koirien ravitsemukseen erikoistuneen Jakke Lehtosen mukaan koirien (ja kissojen) aineenvaihdunta on kuitenkin erilainen, eikä se pysty käsittelemään teobromiinia kovin tehokkaasti. Tästä johtuen teobromiini poistuu koiran kehosta 10 kertaa hitaammin kuin ihmisellä. Hitaaseen poistumiseen vaikuttaa myös koiran suoliston lyhyys ihmisen suolistoon verrattuna. Tämän takia teobromiinin haittavaikutuksia esiintyy koirilla hyvinkin pienillä…
Jazzikansa tulee löytyy Dave Lindholmin levyltä Sirkus (1973). Tähän aikaan Lindholm käytti taiteilijanimeä Isokynä Lindholm. Laulun alku menee näin: Jazzikansa tulee kyllä tänne / soittaa meidät kellariin / Kevyt katse ja raskas askel, / tätä niin toivottiin.
Sanat löytyvät kirjasta Isokynä Lindholm: Puhtaat laivat tai kirjasta Dave Lindholm: Sanat: sitähän se kaikki on. Sanat löytyvät myös netistä googlaamalla Isokynä Lindholm Jazzikansa tulee lyrics.
Suomessa on kunnostettu järviä kuivattamalla niitä väliaikaisesti osittain tai kokonaan, esim. Työtjärvi (Hollola), Haapajärvi (Lappeenranta) ja Pirttijärvi (Muhos). Utajärvellä sijaitseva Särkijärvi oli ensimmäinen kuivatettu järvi Suomessa. Kuivatusta alettiin valmistella syksyllä 2000 ja varsinainen tyhjentäminen aloitettiin helmikuussa 2001.
Lähde: Lehmijoki, Anne: Työtjärven kunnostussuunnitelma (pdf)
Aiheesta löytyy myös mm. Ylen artikkeli Hulkkianjärvi parani kuivatuksen avulla (Ilmarinen, 2013) ja Helsingin Sanomien artikkeli 10.5.2002 Tyhjennys pelasti Särkijärven: ranta-asukkaat tyytyväisiä parantuneeseen vedenlaatuun (Mainio, 2002).
1700-luvulta lähtien on tehty järvenlaskuja, joilla pyrittiin saamaan…
Kaarina Buure-Hägglund nousi ensimmäisenä naisena kenraalikuntaan jo 1996, ottaessaan vastaan Puolustusvoimien asessorin viran.
Aiemmin tässä palvelussa on vastattu, että puolustusvoimien komentajan vuoden 2019 arvion mukaan ensimmäiset kadettiupseeritaustaiset naiskenraalit saatamme nähdä noin kymmenen vuoden kuluttua, eli ehkä noin vuoden 2030 tienoilla.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kaarina Buure-Hägglund – Wikipedia
Ensimmäinen naiskenraali nähdään ehkä vuoden 2030 tienoilla | Kaleva
"Suomessa ensimmäinen naiskenraali 2030-luvulla" – Naisupseerit pitävät etenemistä mahdollisena, mutta hitaana (yle.fi)
Hei, löydät tietoja syntyneiden määrästä eri vuosina Tilastokeskuksen Syntyneet-tilaston tietokantataulukosta 12dj -- Elävänä syntyneet sukupuolen mukaan, 1751-2022. Tässä esimerkkipoimintana v. 1960 elävänä syntyneiden määrä.
Ratsastukseen keskittyvä Hevosurheilu Ratsastus ilmestyy vain digitaalisella alustalla, joten sitä ei ole mahdollista lukea paperilehtenä. Kyseinen julkaisu ei tällä hetkellä kuulu kirjastojen e-lehtivalikoimaan. Hevosurheilu-lehti sen sijaan on luettavissa ePress-palvelussa E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi).Tässä uutinen muutoksesta: Ratsastus siirtyy kokonaan verkkoon (hevosurheilu.fi)Hevosurheilu-lehden digitaalinen palvelu löytyy osoitteesta ratsastus.hevosurheilu.fi.
Vaikka kreikka ja espanja ovat molemmat indoeurooppalaisia kieliä, eivät ne ole kielinä aivan lähisukulaisia. Tästä huolimatta kreikka ja espanja jakavat monia foneettisia piirteitä: ne esimerkiksi lausuvat konsonantit samankaltaisesti ja niiden intonaatiot muistuttavat toisiaan. Kielten ääntämisen samankaltaisuutta käydään läpi konkreettisten esimerkkien kautta esimerkiksi Langfocucsen videossa "Why Does Greek Sound Like Spanish?!".
Kyseistä laulua voisi pitää melko monikansallisena. Wikipedian artikkelien mukaan laulun Kurjet on säveltänyt Jan (Yan) Frenkel, joka syntyi vuonna 1920 Kiovassa eli nykyisessä Ukrainassa. Kappaleen sanat perustuvat Dagestanissa syntyneen avaarilaisen runoilijan Rasul Gamzatovin runoon. Gamzatov julkaisi kymmeniä avaarin- ja venäjänkielisiä runo- ja proosakirjoja, mutta ei tiettävästi ukrainan kielellä, joten tämän kyseessä oleva laulun sanat lienevät alunperin venäjänkieliset. Kappaleen puolestaan levytti ensimmäisenä ukrainalaissyntyinen näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (1911-1969).Kokeilin Youtubessa hakea kappaleen ukrainankielistä laulettua versiota, mutta en löytänyt juuri tätä. Useita muita kurjista (kurkilinnuista) kertovia…
Hospitantti oli opiskelija, joka oli ns. kuunteluoppilaana eli ei varsinaisesti kirjoilla oppilaitoksessa. Kansakoulunopettajien hospitanttiopintojen sisällöt ilmeisesti hieman vaihtelivat, mutta saattoivat itseopiskelun lisäksi sisältää säännöllisenä opetuksena esim. kasvatusoppia ja opetusoppia, lisäksi opintoihin saattoi sisältyä opetusharjoittelu. Ks. Kansakoulun lehti 30.11.1928.Seminaareihin perustettiin hospitanttiluokkia ilmeisesti siksi, että pätevistä opettajista tai opettajaopiskelijoista oli pulaa, ks. esim. Kainuun sanomat 6.9.1924 ja Uusi Suomi 27.4.1921.
