Verkkosivuihin viitattaessa neuvotaan toimimaan ensinnäkin samoin kuin painettuihinkin lähteisiin viitattaessa. Eli jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan nimellä ja vuosiluvulla.
Verkossa toimivasta äidinkielen viestintäopas Kielijelpistä löytyvät ohjeet myös verkkolähteiden merkintään:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-mer…
Kokosimme tällaisen listan kaunokirjallisuutta, mukana on sekä aikuisten että nuorten kirjallisuutta:
Haruki Murakami ja maagisen realismin genreen kuuluvat teokset, esim. Värittömän miehen vaellusvuodet;
China Mieville: Toiset,
Leena Krohn, Maarit Verronen, Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät ja Lumikko,
moni Anne Leinosen teos;
Jeff VanderMeer,
John Scalzi: Lock in
Tricia Sullivan: Occupy me,
Suzanne van Rooyen: Scardust ja Obscura burning,
Eileen Favorite: Sankarittaret.
Philip K. Dickin tuotannossa useampiakin. Äkkiseltään tulee mieleen Ubik, Anna kyynelten tulla pyysi poliisi, On aika sijoiltaan, Jumalan kahdeksan sormea, miksei myös Hämärän vartija.
Tremayne: Jääkaksoset
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Seita Vuorelan (ent.…
Pyysimme muutamalta museoalan asiantuntijalta vastaukset kysymyksiinne. Tässä heidän esittämiään faktoja.
Teemu Korkiakangas Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen tiedemuseosta vastasi kahteen ensimmäiseen kysymykseen näin:
”Vanhoja Suomen lippuja, esimerkiksi mainittuja 1918-1920 välillä käytössä olleita kruunullisia valtiolippuja sekä kansallislippuja, on useissa eri museoissa. Niitäkin vanhempia leijonalippuja on samoin säilynyt eri paikkakunnilta.”
”Lipuilla on paljon nimenomaan käytön mukana tulevaa paikallista merkitystä, minkä vuoksi niitä säilytetään eri puolilla eri museoissa. Vanhoja lippuja pitää säilyttää tarkoissa olosuhteissa, että ne säilyvät ehjinä tulevillekin sukupolville. Siksi museot tuskin asettavat…
Downin oireyhtymä on nimitys piirteille, jotka aiheutuvat kromosomipoikkeamasta kromosomissa nro 21. Aiheesta enemmän Wikipedian artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Downin_oireyhtym%C3%A4. Kysymys ei siis ole neurologisista ongelmista.
Heikki Poroila
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet…
Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisterin tietoja vuosilta 1907 – 1973 säilytetään Helsingin kaupunginarkistosta. Voit siis kääntyä kaupunginarkiston puoleen. Yhteystiedot löydät esimerkiksi alla olevasta linkistä.
Helsingin kaupunginarkiston palvelut https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut
Helsingin kaupunginarkiston aineistoesittely https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/KARK_aineistoesittely_sukututkimus.pdf
Lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi.
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksut voi myös netissä. Linkki löytyy Helmetin etusivulta kohdasta Verkkomaksaminen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut ansiokkaasti samantapaiseen kysymykseen. Vastauksen perässä on hyödyllinen linkkilista. http://www.kysy.fi/kysymys/omistan-singer-koneen-vuodelta-1938-onko-singer-koneilla-joku-museo-tai-vastaava-kuka
Tekniikan museolta voi myös pyytää apua ompelukoneen ajoitukseen. https://kysymuseolta.fi/tekniikanmuseo/#!id=111
Niin on. Pulttiboisin jaksossa 26 on imitointi, jonka kohteena on Pirkka-Pekka Petelius ja Pedro Hietanen esittämässä iskelmää Muistan sua, Elaine. Pirkka-Pekka Petelius esittää Pedro Hietasta ja Aake Kalliala esittää Pirkka-Pekka Peteliusta. Jakso on dvd-levyllä Pulttibois : originaalijaksot 23–34. Levyn voi kaukolainata.
Ei ole. Painetta kuvallisen pornografian tarjontaan kirjaston kautta ei enää ole, koska internet on tulvillaan maksuttomia kuvallisen pornografian tarjoajia. Hakusanoilla "porno" ja "pornography" pääsee ainakin hyvään alkuun.
Heikki Poroila
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Juho A. Mäkisen Sota ja rauha -suomennos julkaistiin vuosina 1895-97 20-sivuisina vihkoina, joita ilmestyi kaikkiaan 100 kappaletta, ja neljänä niteenä. G. E. Jansson ja Kumpp. oli tamperelainen kirjapaino, jolla oli myös omaa kustannustoimintaa. Suurena kustantajana sitä ei voi pitää, mutta sen julkaisut olivat kyllä yhtiön painamasta tuoteluettelosta tilattavissa Tampereen ulkopuolellekin.
"Arkeittain" merkitsee painoarkki kerrallaan. Painoarkilla tarkoitetaan painettua paperilevyä, tietyn määrän sivuja tai sivuladelmia käsittävää yhdistelmää. Kirjat painetaan tavallisesti 8-, 16- tai 32-sivuisina arkkeina riippuen mm. sivujen koosta ja paperin paksuudesta. 16-sivuinen kirja-arkki on tavallisin, ja sitä tarkoitetaan, kun puhutaan…
Kyllä hän matkusteli Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tosin vasta vuonna 1954, ehdittyään jo sitä aiemmin kirjoittaa lukuisia Meksikoon ja ainakin pari Arizonaan sijoittuvaa seikkailukirjaa. Hän pyrki kuitenkin pitämään huolta siitä, että tapahtumapaikat kuvattiin kutakuinkin oikein. Hän luki Meksikoa käsittelevää kirjallisuutta ja tutki karttoja. Tarinoissa viitataan oikeisiin paikkoihin.
Penttilän matkakertomus Yhdysvalloista ja Meksikosta ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1954 nimellä Nauravan kuoleman maa. Haastatteluissa hän kertoi olleensa Meksikossa kuin kotonaan ja osuneensa tarinoissaan mielikuvituksensa avulla hyvinkin oikeaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Hirvonen
Wild West Finland : suomalaisen…
Hei,
Näyttäisi olevan ukonsieni (pikemmin kuin akansieni). Jos aiot hyödyntää sieniä jollain tavalla, asia kannattaa kuitenkin varmistaa asiantuntijoilta. Sienentunnistusapua voi kysellä myös vaikkapa Martoilta.
Kasvien tunnistuksen apuna voi lisäksi kokeilla vaikkapa iNaturalist-sovellusta, joka tunnistaa kohtuullisen luotettavasti kasveja, eläimiä ja sieniä.
Liedon kirjat voi palauttaa Turun pääkirjastoon, ja ylipäätään minkä tahansa Vaski-kirjaston aineiston voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon.
Vaski-kirjastoihin kuuluvat:
Turun kaupunginkirjasto
Kaarinan kaupunginkirjasto
Kustavin kunnankirjasto
Laitilan kaupunginkirjasto
Liedon kunnankirjasto
Maskun kunnankirjasto
Mynämäen kunnankirjasto
Naantalin kaupunginkirjasto
Nousiaisten kunnankirjasto
Paimion kaupunginkirjasto
Pyhärannan kunnankirjasto
Raision kaupunginkirjasto
Ruskon kunnankirjasto
Salon kaupunginkirjasto
Sauvon kunnankirjasto
Taivassalon kunnankirjasto
Uudenkaupungin kaupunginkirjasto
Vehmaan kunnankirjasto
Tuntomerkkien perusteella elokuva voisi olla vuonna 1947 valmistunut Kummitus ja rouva Muir (The Ghost and Mrs. Muir). Elokuvan päähenkilö, nuori leskinainen vuokraa rannikolta mökin. Tutuksi tulee pian myös talossa majaa pitävä kummitus.
https://www.imdb.com/title/tt0039420/?ref_=tt_urv
https://areena.yle.fi/1-2283486
Kaipaamasi sarja voisi olla Johanna Marttilan Helkalan kartano. Sen osat ovat Reipas tyttö saa paikan, Hellitä suitsia, Kati, Helkalan villikot, Helkalan kilpakosijat, Häät Helkalassa ja Näkemiin, Helkala. Sarjassa seurataan ensin kartanon tyttärten Katin ja hänen Matti-miehensä perhe-elämän alkua ja myöhemmin heidän lastensa vaiheita. Perheen vanhin tytär Emmi opiskelee eläinlääkäriksi. Myöhemmin Marttilalta ilmestyi Elämän palapeli -romaani, jonka juoni vastaa kuvaamaasi.
Tietoa Johanna Marttilasta ja hänen teoksistaan Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937825466.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmasta tietoa teollisuuden kasvuennusteista löytyy melko niukasti.
Tutkimusraportti "Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus", 2001 (951-735-589-0) sisältää yhdeksän eri toimialan (mm. metsä-, metallinjalostus- ja koneenrakennusalan) keskipitkän ja pitkän ajan työllisyys- ja tuotantoennusteet. Ennusteet on esitetty melko yleisellä tasolla.
Etla julkaisee neljä kertaa vuodessa Suhdanne-nimisen katsauksen, jossa arvioidaan eri teollisuudenalojen tulevaisuudennäkymiä 1-5 vuotta eteenpäin. Tässä tiedot ovat tarkemmat kuin edellisessä.
Massa- ja paperiteollisuuden kasvuennusteista löytyy tietoa esim. kirjasta:
Paperi 2030 / [Jaakko Pöyry Consulting]. Muut tekijät Jaakko Pöyry Consulting. Julkaisutiedot…
