Tehdasvalmisteisiin CD-levyihin luodaan aluksi niin sanottu lasimaster. Tämä on lasinen kiekko, jonka pinta käsitellään valoherkällä päällysteellä. Päällyste reagoi laservaloon kovettumalla. Lasersäteellä päällystepintaan poltetaan spiraaliuria, jotka muodostuvat pienistä kuopista ja niiden välisistä tasangoista. Niihin on koodattu binäärimuodossa äänisignaalin sisältämä data. Ammattimaisessa tuotannossa käytettävän lasertoimisen tallennusjärjestelmän (laser beam recorder) voi nähdä toiminnassa tässä videossa.Valmis lasimaster päällystetään metallilla ja siitä tehdään metallisia kopioita. Näitä kopioita käytetään leimasimina, joilla varsinaiset CD-levyt valetaan polykarbonaatista. Tämä video näyttää yhden musiikki-CD:n tuotantoprosessin.…
Niin paljon kuin Beatlesia onkin käännetty, tästä kappaleesta en onnistunut löytämään suomenkielistä versiota. Sitä ei esim. ole Kaikkien aikojen The Beatles -suomennokset kokoelmalla. Joku on kääntänyt lyriikat Lyrics translate -sivustolle, näitä tuskin on tehty laulettavaksi.
Lammas löytyy 1. kaupunginosasta (Kruununhaka), jossa se on Kirjatyöntekijänkadun, Oikokadun, Välikadun ja Kristianinkadun rajaama kortteli 23. Leivonen (kiuru) ja kyyhkynen ovat 4. kaupunginosassa (Kamppi), korttelit 69 (Eerikinkatu | Fredrikinkatu | Annankatu | Kalevankatu) ja 79 (Eerikinkatu | Hietalahdenkatu | Abrahaminkatu | Kalevankatu).Lähde: Jarna Jäntti, Helsingin korttelieläimet : kantakaupungin kuvitettua historiaa
Hei,Runo on nimeltään "Minun paras kaverini" ja se löytyy Risto Rasan runokokoelmasta Kulkurivarpunen (1973) sekä kootuista runoista Laulu ennen muuttomatkaa: Runot 1971-1980 (s. 58, Otava 1982 (Delfiinikirjat).
Sain apua vastaamiseen Eduskunnan kirjastosta:Historiallisen aikakauskirjan artikkelissa Kivuton murros? : naisten oikeus akateemisiin opintoihin 1800- ja 1900-luvun taitteen Suomessa / Heini Hakosalo Historiallinen aikakauskirja 104 (2006) : 4, s. 397-407 kerrotaan, että- naisia alkoi ilmaantua yliopistojen lukusaleihin 1860-luvulla. Asiasta ei tehty virallista päätöstä, sillä yliopistojen statuutit eivät yleensä puhuneet naisten opinnoista mitään. Topeliuksen historian luennot saattoivat olla ensimmäisiä, joita naiset kuuntelivat artikkelissa kerrotun tarinan mukaan. Keisarillisen Majesteetin armollisessa kirjeessä 1871 no 11 s. 9 annetaan naisille oikeus käyttää opetusta Yliopiston lääketitieisessä tiedekunnassa. 1901 Keisarillisen…
Täysikuu merkitään kalenteriin sen mukaan, mille päivälle osuu tarkka täydenkuun hetki. Vaikka kuu näyttää paljain silmin täysin pyöreältä eli täydeltä useamman vuorokauden ajan, täysikuu on tarkalleen ottaen silloin, kun kuu on radallaan tismalleen vastakkaisella puolella kuin aurinko. Täysikuun kellonajasta siis riippuu, kumpi yö on sitä lähempänä.Esimerkiksi joulukuussa 2025 kuu oli täysi 5.12. klo 1:14. Kalenterimerkki on siis päivän 5.12. kohdalla ja "täysin" hetki heti vuorokauden aluksi, 4. ja 5. päivän välisenä yönä. Vuoden 2026 tammikuussa ajankohta on 3.1. klo 12:03 eli vuorokauden puolivälissä - kumpikin yö lienee yhtä hyvä tai huono sen tarkkailuun. Toukokuussa 2026 täysikuu on 1.5. klo 20:23 eli vuorokauden loppupuolella.…
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa.…
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä…
Linux Journal on tullut ainakin HelMet-kirjastoihin painettuna mutta nykyään lehti ilmestyy e-lehtenä. Vanhoja lehtinumeroita en löytänyt enää varastolehtiluettelostakaan. Linux Journal ei sisälly pääkaupunkiseudun kirjastoissa tarjolla olevaan verkkolehtiin.
Helmet-kokoelmissa on vain Heikki Mäntylän Sotaa ja leikkejä, omakustanne sekin. Mutta kysymäänne teosta ei ole. Hankintaehdotuksia voi esittää täällä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kirjaa on saatavilla Turun yliopiston kirjastosta. Voitte tilata sen Kaukopalvelumme kautta lähikirjastoonne. Mikäli haluatte heti varata ja lainata, silloin Kaukopalvelu on nopein tapa saada kirja. Täällä tietoa Kaukopalvelusta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu ja täällä voi tehdä kaukopalvelupyynnön: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Hei,
Mikkelin kirjastoissa on autonkorjausoppaita, mutta ikävä kyllä juuri kyseiselle mallille ei ole. Englanninkielinen opas saadaan tilattua kaukolainana.
Valitettavasti kirja näkyy edelleen kortillasi.
Uusin sen lainan. Uusi eräpäivä on 21.11.2016
Sekaannukset ovat aina mahdollisia, varsinkin kun asiaan liittyy kone.
Voisit ottaa yhteyttä suoraan Tapiolan kirjastoon:
kirjasto.tapiola@espoo.fi tai 050 428 9392.
He pystyvät selvittelemään asiaa paikan päällä tehokkaammin.
Useimpiin kuntien kirjastojen e-kirjapalveluihin tarvitaan tosiaan kirjaston tai kirjastokimpan kortti. Kirjastot.fi-sivustolle on kuitenkin koottu linkkejä vapaasti saatavilla oleviin, maksuttomiin e-kirjapalveluihin. Sivusto löytyy täältä:
http://ekirjasto.kirjastot.fi/vapaasti-saatavilla
Voisiko yrityksen nimi jonka haette olla Barker Textiles (Barker-Littoinen Oy)? En löytänyt tietoa Brahe Textiles yrityksestä.
Barkerista voi löytää jonkun verran tietoa netistä, mutta myös näissä kirjoissa:
Leinonen, Kaarina (toim.): Wechteristä Valvillaan: Suomen tekstiiliteollisuus 250 vuotta (1987)
Hyllyssä 64.3 LEI
Juva, Einar W.: John Barkering Puuvillatehdas 1843-1933 (1933)
Hyllyssä 64.3 JUV
Molemmat kirjat löytyvät Turun pääkirjastosta.
Kirjastoauto SKIDI pysähtyy tällä hetkellä Liisankadulla tiistaisin klo 17.10-17.50. Nykyään sekä SKIDI että Helsingin toinen kirjastoauto STARA ovat lastenaineistoon painottuneita. Kesätauko kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Ratsastajatarton ratsu on tosiaan ratsastajattaretta.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
Arvelisin, että tarkoittamasi koirakirja on Michael Allabyn ja Jane Burtonin Koiraperheen elämää (WSOY, 1987). Kansikuva ei tosin vastaa muistikuvaasi. Yksittäiset kuvat pentueen kaikista koirista löytyvät vasta kirjan sisäsivuilta, sukupuusta sivuilla 8-9. Allaby ja Burton ovat tehneet vastaavan kirjan myös kissoista (Kissaperheen elämää) ja hevosista (Varsan vuosi). Kaikki keskittyvät eläinten kasvuun ja kehitykseen niiden ensimmäisen elinvuoden aikana.
WSOY julkaisi vuosina 1931-33 viisiosaisen teossarjan Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista:
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 1 osa, Uudenmaan lääni. 1931
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 2 osa, Hämeen lääni. 1931
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 3 osa, Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa. 1932
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4 osa, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit. 1932
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 5 osa, Oulun ja Vaasan läänit. 1933
Karhumäki mainitaan tietojen kerääjänä…
