Nimistöntutkija Viljo Nissilä johtaa Elisenvaaran nimen ortodoksisista ristimänimistä Elessie ja Elissie, joiden taustalla ovat kreikan Elissaios ja heprean Elisa ('Jumala on pelastus'). Nissilän teoriaa puoltaa vahvasti se, että Elisenvaarasta on tallennettu asiakirjoihin sellaisia murteellisia muotoja kuin Elessivvuara, Elisevvuara ja Elessiivuara.
Välittömimmin Elisenvaaran nimi saattaa perustua Nissilänkin mainitsemiin Elissaioksen venäjänkielisiin muotoihin Elisei ja Jelisei. Elisenvaaran kylässä syntynyt Olavi Kallioniemi viittaa muistelmiensa luvussa 'Elisenvaaran nimi' Karjala-lehdessä vuonna 1964 julkaistuihin korkea-arvoisen ortodoksisen kirkkohallinnon virkamiehen kirjoituksiin, joiden mukaan nimi on…
Kyseisessä kohtauksessa Kokki (Leo Jokela) ja Virta (Matti Ranin) ajavat sangen railakkaasti komisario Palmun maaseutuasunnolle saunomaan. Kuvista ei selviä tarkasti, että kumpi herroista olisi auton ratissa. Myöskään elokuvan krediteissä ei ole mainittu tarkemmin kohtauksen kuljettajaa, mikäli hän olisi joku muu kuin jompi kumpi näyttelijöistä.
"Rakkaus itseen" lienee käytetyin positiivisuutta tavoitteleva itserakkauden korvike:
"Rakkaus itseen on kaiken lähtökohta. Uskon siihen, että sisäinen maailma heijastuu ulospäin. Mitä enemmän arvostat, kunnioitat ja rakastat itseäsi, sitä enemmän se vaikuttaa kaikkeen."
(Meeri Koutaniemi & Ann-Mari Leinonen, Rakkaus)
"Rakkaus itseen on yhtä alkuperäistä kuin rakkaus toiseen."
(Eeva Määttänen, Rakkauspakkaus : rakkauden olemuksesta)
Molemmat esineet ovat Humppilan lasitehtaan tuotantoa.
Ruudullisen maljakon nimi on Isäntärenki. Sen suunnittelija on Pertti Santalahti ja se esiintyy tehtaan kuvastossa 1982-1983.
Pyöreä kulho voisi kuulua Kaija Aarikan suunnittelemaan Serenadi-sarjaan vuosilta 1982-1983.
Lisätietoa: Humppila - lasitehdas tien varrella (2002), s. 94 - 95.
Carlos Gardelin säveltämästä tangosta Por una cabeza on pianosovitus ainakin seuraavissa nuottijulkaisuissa:
Solo tango solo piano. Volume 2 / arrangements by Gustavo Beytelmann (9783702470739)
Tango piano : 10 famous tangos for piano solo / arranged by Juan María Solare (979-0-2042-2840-9)
Näitä nuotteja ei näytä olevan Heili-kirjastojen kokoelmissa, mutta Lappeenrannan kirjaston kautta on mahdollista tilata nuotti kaukolainaksi. Ainakin Helmet-kirjastojen (pääkaupunkiseutu) kokoelmista ne löytyvät.
Heili-kirjastoissa on kylläkin muita sovituksia, esimerkiksi Tango tradicional argentino : los tangos de Carlos Gardel (ISMN M-2015-7123-2), mutta se on pianolle ja viululle, ja luultavasti pianon osuus on siinä säestyksellinen.
Saman tyylisiä esineitä on tehty eri maissa esimerkiksi 1800-luvulla, mutta niitä on myös uustuotannossa. Kuvan perusteella ei valitettavasti pysty sanomaan, mistä tarjotin on kotoisin tai kuinka vanha se on. Suosittelen kääntymään asiassa jonkin antiikkikaupan puoleen.
Viialan kirjastosta sain seuraavanliasen listan:
Tällaista löysin pikaisella haulla
Korkeamäki, Esko
Vanhaa Viiala, Viialan historiaa sanoin ja kuvin. Viialan kunta, 2007
978-952-92-1477-8
Sisältää mm. Kalle Siimeslehto: Haihunkosken kylän muuttuvat kasvot s. 205-209
Akaan historia 1 - 3
Akaan historia 1. 1954
Haihunkosken kartanon omistajaluettelo vuodesta 1539-
s. 436
Adel, Vadim
Viialan Haihunkoski, elinkeino- ja teollisuushistoriallisen muinaisjäännösalueen inventointi 2003.
Pirkanmaan maakuntamuseo. Kulttuuriympäristöyksikkö. 2003
Adel, Vadim
Viiala. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot 1997, Maakunnallinen yksikkö.
Haihunkoski s. 30 – 42.
Heiskanen, Jari…
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun…
Seuraavat julkaisut löytyivät:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.63384?sid=4512047907
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/MLB9HKAEBRHEJ7CUIX1XAF64BVDKBQFR…
Ensiksi mainittu teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta ja se sisältää mm. tehtaan kartan, valokuvia tehtaasta, parin sivun mittaisen historiikin ja runsaasti tietoa tehtaan erilaisista tuotteista.
Aiheesi on todella laaja, etkä kertonut haluatko vinkkejä tietokirjoista vai romaaneista, joten alla on vinkkejä molemmista:Simo Holopainen: Me jouduimme sotaan : viimeiset veteraanit kertovat : 20 kohtaloa talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodastaPekka Visuri: Suomen sodat 1939-1945 : selviytyminen maailmansodastaTapio Saarelainen: Simo Häyhä : talvisodan legendaarinen tarkka-ampujaIlkka Enkenberg: Talvisota väreissäVille Jalovaara: Helsinki 1944 : taistelu pääkaupungistaMikko Porvali: Syvärin takana : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–43 ja Kohti itää : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941sota-aika romaaneissarintamalle sijoittuvia sotaromaaneja ovat kirjoittaneet esimerkiksi Pekka Jaatinen, Esa Anttala, Atso Haapanen…
Karlalla ei ole virallista nimipäivää, koska nimeä ei löydy suomalaisesta nimipäiväkalenterista. Nimipäivää voi kuitenkin viettää esimerkiksi Karoliinan päivänä 20.5.
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä…
Kiplingiltä on suomennettu yksi runoteos, ”Valkoisen miehen taakka”, johon on valikoitu vain nelisenkymmentä runoa alkuperäisestä teoksesta ”Rudyard Kipling’s Verse”. 1940, jossa on yli 700 runoa. Valitettavasti kysymäsi ruonot eivät ole suomennettujen joukossa. Lisäksi Kiplingiltä löytyy suomeksi yksittäisiä runoja ja balladeita mm. teoksista ”Tämän runon haluaisin kuulla”.1986, ”Hallitse Britannia: englantilaista runoutta”. 1929, ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja”. 1933, ”Maailman runosydän”. 1998, mutta kyseisiä runoja ei ole näidenkään joukossa. Näyttää siis siltä, että vakiintunutta suomennosta ei ole.
Kysyin asiaa Eduskunnan kirjastosta ja heille oli tuttu kyseinen ongelma. Frank monihaku on toiminut vajavasesti jonkin päivän ja ehdottivat yhteydenottoa suoraan Frank monihaku palveluun
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/contact/
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy tutkimustietoa ja kirjoja Suomea käsittelevästä kulttuuriantropologiasta asiasanoilla Suomi ja kulttuuriantropologia. Alla haun tulos:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/IM67XXRX6HPA29DS9BEX1TEB1U6HDYAMD…
Artikkeleita löytyy Arto-tietokannan kautta. Alla haun tulos:
https://finna.fi
Suuri osa tutkijoista näyttäisi olevan suomalaisia, mutta joukossa on ainakin nimen perusteella myös kirjoittajia muista maista. Alla joitakin:
- The Finnuit : Finnish culture and the religion of uniqueness / Edward Dutton (2009)
- Being jewish in Helsinki, Finland today : deciphering identity in processes of distinction: becoming in the present with the voices of the past / Jill Kotel (pro gradu -tutkielma…
