Tarkoitatko intiaanipäällikkö Seattlen (Sealth/Seathl) puhetta Valkoiselle miehelle 1854, vastausta USA:n vaatimukseen liittää intiaanien maat määräysvaltaansa? Vastauksesta on esitetty useita versioita ja osaa on väitetty väärennykseksikin. Yleiseen tietouteen tämä puhe tuli 1970-luvulla. Teksti löytyy netissä useissa kohdin ja hiukan erilaisena. Painettuna se löytyy ainakin Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Päällikkö Seattle oli Suquamish- ja Duwamish-intiaaniheimojen päällikkö.
Aila Meriluoto asui Ruotsin Lapissa vuosina 1962-64. Tuolta ajalta olevat runokokoelmat "Asumattomiin" (1963) ja erityisesti "Tuoddaris" (1965) ammentavat osaltaan Lapin luonnosta. Erityisesti jälkimmäinen "Tuoddaris" sisältää paljon Lappiin sijoittuvia runoja. Kannattaa lainata lähikirjastostasi Meriluodon "Kootut runot" ja katsoa sieltä mikä voisi olla etsimäsi runo:
https://helle.finna.fi/Record/helle.342537
"Asumattomiin" ja "Tuoddaris" Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45138
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46297
Elsa Lindberg-Dovlette on mukana autonomian aikana tuotantonsa aloittaneet suomalaiset ja suomenruotsalaiset kirjailijat esittelevässä matrikkelissa Suomen kirjailijat 1809-1916 (SKS, 1993), eli kyllä häntä sopii suomalaiseksi sanoa.
Yksittäisistä rooleista suurimman palkkion on saanut Sandra Bullock roolistaan elokuvassa Gravity (70 miljoonaa dollaria). Toiseksi suurimman palkkion on saanut Cameron Diaz elokuvassa Bad Teacher (42 miljoonaa dollaria). Kolmanneksi eniten on tienannut Emma Stone elokuvassa La la land (26 miljoonaa dollaria).
Suomalaisista naislaulajien levyistä myydyin on Kaija Koon Tuulten viemää (1993). Levyä myytiin 175 144 kappaletta.
Toiseksi myydyin suomalaisen naislaulajan levy on Jenni Vartiaisen Seili (2010), jota myytiin 151 833 kappaletta. Naislaulajista koostuvan Aikakoneen levyä Tähtikaarten taa (1995) myytiin sen ilmestyessä 134 958 kappaletta. Maija Vilkkumaan Ei (2003) myi 120 767 kappaletta.
Lähde:
https://www.businessinsider.com/16-…
Adjektiivi hauskahko on muodostettu adjektiivista hauska päätteellä -hko eli se on ns. moderatiivijohdos. Ison suomen kieliopin mukaan "moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee". Sama asia voidaan siis ilmaista myös esimerkiksi sanoilla "varsin hauska", "aika hauska" tai melko(isen) hauska".
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=294
Sanontaa ei valitettavasti löytynyt täsmälleen kysymässänne muodossa, mutta sanonnasta on kyllä liikkeellä useita muunnelmia. Tässä muutamia ehdotuksia:
Larin-Kyöstin näytelmäsovitetussa runoelmassa Nuuskamuori ja prinsessat sanotaan
”oli mullakin suvi ja sunnuntai”. Runoelma löytyy mm kokoelmasta Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa (v. 1947).
Teksti löytyy runomuodossa myös mm Project Gutenbergin sivuilta:
https://www.gutenberg.org/files/62701/62701-8.txt
Project Gutenberg tarjoaa ilmaista e-aineistoa useilla kielillä.
Larin-Kyöstin runo löytyy myös Google-kirjoista:
https://books.google.fi/books?id=vsM7EAAAQBAJ&pg=PT27&lpg=PT27&dq=larin-ky%C3%B6sti+nuuskamuori&source=bl&ots=5Ke_CVqJ_R…
Nimistöntutkija Viljo Nissilä johtaa Elisenvaaran nimen ortodoksisista ristimänimistä Elessie ja Elissie, joiden taustalla ovat kreikan Elissaios ja heprean Elisa ('Jumala on pelastus'). Nissilän teoriaa puoltaa vahvasti se, että Elisenvaarasta on tallennettu asiakirjoihin sellaisia murteellisia muotoja kuin Elessivvuara, Elisevvuara ja Elessiivuara.
Välittömimmin Elisenvaaran nimi saattaa perustua Nissilänkin mainitsemiin Elissaioksen venäjänkielisiin muotoihin Elisei ja Jelisei. Elisenvaaran kylässä syntynyt Olavi Kallioniemi viittaa muistelmiensa luvussa 'Elisenvaaran nimi' Karjala-lehdessä vuonna 1964 julkaistuihin korkea-arvoisen ortodoksisen kirkkohallinnon virkamiehen kirjoituksiin, joiden mukaan nimi on…
Hei!
Ainakin Järvenpäästä näyttäisi löytyvän jätehuoltopalveluita tarjoavan Kiertokapula Oy:n toimipiste eli Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue, jonne myös yksityishenkilöt voivat toimittaa kaikenlaista jätettä kilomääriin perustuvaa maksua vastaan.
Tarkempaa tietoa Puolmatkan tietoturvajätteen käsittelystä ja hinnoista sekä yhteystiedot löytyvät tämän linkin takaa.
Periaatteesa sininen Aalto-kortti kelpaa, niitä on vielä paljon käytössä asiakkaillamme. Se, onko sinun korttisi voimassa, riippuu siitä, milloin olet sitä viimeksi käyttänyt. Pitkään käyttämättä olleita kortteja on poistettu rekisteristä. Jos muistat pin-koodisi, voit testata asiaa yrittämällä kirjautua verkkokirjastoomme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Jos pääset kirjautumaan, on korttisi voimassa.
Parhaiten asia selviää, kun käyt jossain Keski-kirjastojen toimipisteessä. Ota kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Samalla tulee tarkistettua, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Ja jos pin-koodi on unohtunut, saat senkin.
Voit tarvittaessa…
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981
Jukka Kuoppamäen säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa "Tyttö pieni" lauletaan kertosäkeessä: "Että saan sinut aikanaan yksin kuulumaan mulle vain...". Laulu alkaa: "Tyttö pieni, nyt muuttui tieni".
Kappale osallistui vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailuun, jossa sen esitti lauluduo Pasi ja Pekka (eli veljekset Pasi ja Pekka Saarnikko). Kappale sijoittui kisassa sijalle 10. Jukka Kuoppamäki levytti kappaleen itsekin samana vuonna. Raimo Roiha on tehnyt kappaleesta instrumentaalisen version ja Jaakko Gauriloff on levyttänyt sen saamen kielellä nimellä "Nij'dd sio'm".
Jukka Kuoppamäki: Tyttö pieni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=5jgbRKRUfCE
Lähteitä:
Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista…
Perinteistä punasavea saadaan Suomessa eri puolilta maata. Paraslaatuiseksi arvioidut esiintymät sijaitsevat läntisessä Suomessa. Esimerkiksi Somerolla on satojen vuosien historia punasaven kaivamisesta ja käytöstä.
Erilaisia keramiikkamateriaaleja löytyy eri puolilta maailmaa. Posliinin tärkeintä raaka-ainetta, kaoliinia, louhitaan mm. Saksassa ja Englannissa.
openlearning.aalto.fi. Keramiikan käsikirja.
visitsomero.fi. Kultela – Punasaven kylä 530 vuotta.
Nykyinen presidentin valitsemiseen käytetty vaalitapa ja sitä koskeva uusi laki tulivat voimaan voimaan 1991. Uutta vaalitapaa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, kun Koiviston toinen kuusivuotinen kausi päättyi.
Verkon Finlex-tietopankista löytyy Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 1074/1991 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® Laista löytyy maininta: "Tämän lain 23 §:n 2 momenttia sovellettaessa ei oteta lukuun niitä toimikausia, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa." Tämä selittää sen, että Koivistolla olisi ollut mahdollisuus asettua ehdokkaaksi kolmannellekin kaudelle.
Tasavallan presidentin toimivallasta löytää lisää tietoa myös täältä:…
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa voi käydä paikan päällä selaamassa vanhoja puhelinluetteloita. Kyseessä ovat varaston käsikirjakappaleet eli luetteloita ei voi lainata tai varata muualle. Alle on poimittu muutama esimerkki vanhoista puhelinluetteloista.
helmet.fi. Helsingin puhelinluettelo. N:o 59, 1942.
helmet.fi. Helsingin puhelinluettelo. N:o 60, 1943.
helmet.fi. Pasilan kirjasto, yhteystiedot.
Aihetta on tietysti käsitelty kaikissa historiankirjoissa, joissa käsitellään Suomen historiaa 1800-luvulta.
Toissa vuonna ilmestyi teos Tunteiden palo : Turku liekeissä 1827 , tekijänä Hannu Salmi. Kirja on erittäin perusteellinen ja käsittelee myös palon synnyttämiä tunteita ja siihen liittyviä tarinoita, mutta ennen kaikkea tosiasioita.
Erisnimen ja yleisnimen ero on tosiaan joskus häilyvä. Taivaankappaleista puhuttaessa voidaan kuitenkin sanoa Maapallon (tai Maan), Kuun ja Auringon olevan isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä tähtitieteellisinä termeinä. Sen sijaan yleiskielen sanoina ne kirjoitetaan pienellä. Ehkä esimerkit selventävät eroa:Yöllä taivaalla näkyi kuu, mutta nyt jo aurinko paistaa.Planeettamme Maapallo kiertää tähteään, eli Aurinkoa.Tämän lisäksi tähtitieteessäkin voidaan puhua muista taivaankappaleista, jolloin kyse ei ole erisnimistä, esimerkiksi Jupiterin kuut.Esimerkkejä voinee keksiä myös tähtitieteen ulkopuolelta. Onko esimerkiksi helvetti paikan erisnimi, tai joulupukki henkilöhahmon nimi? Näissäkin vastaus riippuu kontekstista.Lähteet:…
Näillä tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Toivo Särkän vuonna 1958 ohjaama elokuva "Pieni luutatyttö".
Lisätietoja elokuvasta Elonet-palvelusta, jossa se on myös vapaasti katsottavissa.
Toinen kysytty pelisarja on todennäköisesti Minä rakastan eläimiä! Pelejä löytyy kirjastojenkin kokoelmista Finna.fi-palvelusta:
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=%22Min%C3%A4+rakastan+el%C3%A4imi%C3%A4%21%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22tietokonepelit%22
Vanhojen pelien nimiä voi yrittää selvittää erilaisten pelitietokantojen avulla. Tietokannoista peliä voi etsiä hakusanoilla tai rajata hakua esim. pelialustan, julkaisuajankohdan ja aiheen mukaan. Hukassa oleva pelin nimi saattaa löytyä näppärästi myös postaamalla oma kysymys jollekin peliaiheiselle keskustelufoorumille. Tässä muutamia sivustoja:
Retropelit.fi: http://www.retropelit.fi/
Ylilauta.org Hukatut pelit -foorumi:…
Etsitty teksti lienee Matti Rossin suomennos Federico García Lorcan runosta "Ratsastajan laulu". Kokonaisuudessaan runo löytyy esimerkiksi García Lorcan teoksesta "Andalusian lauluja" Andalusian lauluja | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Matti Rag Paananen on säveltänyt ison osan García Lorcan runotuotannosta. Anneli Saaristo lauloi 1998 ilmestyneellä Paanasen levyllä "Federico García Lorca", jonka kaikki sävellykset ja sovitukset ovat Matti Rag Paanasen tekemiä Matti Rossin suomentamiin Federico García Lorcan runoihin Federico García Lorca | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Kyseiseltä levyltä löytyy kappale "Córdoba", joka nuottijulkaisussa "Federico García Lorcan runoja" on nimellä "…
Matrikkeliin Spes Patriae on vuosittain koottu ylioppilaiden kuvia (niiden, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen) sekä nimiluettelot kyseisen vuoden ylioppilaista. Hain Finnasta vuoden 1974 Spes Patriaen tiedot, lähtisin tutkimaan Käpylän yhteiskoulun ylioppilaita tästä niteestä. Voit katsoa Saatavuustiedoista haluamasi kirjaston kokoelmaa, missä kirja olisi paikalla. Spes patriae. 1974 | Helmet-kirjastot | Finna.fi
