Yleisradion äänitetietokannan, Fono.fi:n mukaan Anna mennä -alkusanoilla alkaa mm. Matin ja Tepon kappale Anna mennä vaan vuodelta 1977, Mamban samanniminen kappale vuodelta 1986 sekä Paha Kaksonen- yhtyeen uudempi esitys Anna mennä 2000-luvulta.
Fono.fi -tietokannan ns kirjastoversio on kaikkien käytössä osoitteessa www.fono.fi
Kappalehaku hakee myös alkusanoja.
Toivottavasti näillä neuvoilla tärppää!
Kuvauksenne sopisi Shirley Eskapan teokseen Toinen nainen - ystävä vai vihollinen? (Woman versus woman), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1985 Eeva-Liisa Jaakkolan suomentamana. Googlettamalla teoksen nimellä löydätte helposti kuvan teoksen kannesta.
Teosta on Helmet-kirjastojen varastossa yksi kappale, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne lainattavaksi.
Satu on vuonna 1986 suomeksi ilmestyneestä Arnold Lobelin kirjasta Hiirijuttuja, jonka on suomentanut Hannele Huovi. Kirjassa on useita kertomuksia, muistamasi sadun nimi on Matka. Siinä hiiri lähtee tervehtimään äitiään ensin autolla, sitten rullaluistimilla, sen jälkeen saappailla ja lenkkitossuilla. Kulkuvälineet hajoavat yksi toisensa jälkeen, ja hiiri ostaa uuden jatkaakseen matkaa. Lopulta hänen jalkansakin kuluvat loppuun, mutta hän ostaa uudet jalatkin, ja pääsee perille ilahtuneen äitinsä luo.
Tässä joitakin teoksia, joista toivottavasti löytyy tukea selviytymiseen. Kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä.
Lapsen kuolema : tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, toimitus: Anna Liisa Aho, Maarit Kivikko, Erja Mesikämmen ja Susanna Uittomäki. KÄPY - Lapsikuolemaperheet, 2014. Vertaistukea lapsensa menettäneille perheille.
Johanna Ervast, Jäähyväisten jälkeen, kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen. Paasilinna, 2009 . Kolme vuotiaan lapsensa menettäneen perheen selviytymistarina.
Eila Jaatinen, Äläkä sure, Sakari. Katharos, 2009. Itsemurhaan kuolleen lapsen perheen kertomus.
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta, toimittanut Leena Vilkka. Biofilos, 2008. Lapsensa menettäneiden vanhempien kertomuksia.
Lapseni…
Kollega ehdotti Laura Fitinghoffin alunperin ruotsalaista lasten- ja nuortenkirjaa Hallatunturin lapset. Kirjasta on useita suomennoksia, viimeisin vuodelta 1975. Goodreads-palvelu kuvaa kirjaa näin:
"Hallatunturin lapset on raikas, huumorinvälkkeinen kuvaus Pohjois-Ruotsista, seitsemästä pienestä Hallatunturin orvosta sisaruksesta, jotka ankaran katovuoden uhreina joutuvat jättämään kotimökkinsä ja vaeltamaan kylästä kylään. "
Koko kuvaus löytyy palvelusta:
https://www.goodreads.com/book/show/32335326-hallatunturin-lapset?rating=5&utm_medium=api&utm_source=book_widget
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1243390__Shallatunturin%…
Voit palauttaa lainasi mihin tahansa Turun kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Voit palauttaa lainaamasi kirjan myös jonkin toisen Vaski-kirjaston toimipisteeseen.
Turun kaupunginkirjaston lisäksi Vaski-kirjastoihin kuuluu 17 varsinaissuomalaista kunnan- ja kaupunginkirjastoa, esim. Turun naapuruskuntien Naantalin, Raision, Ruskon, Kaarinan ja Liedon kirjastot.
Tietoa Vaski-kirjastojen palveluista ja käyttösäännöistä löydät tämän linkin takaa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Trikinelloosia aiheuttaa Trichinella spiralis -sukkulamato, joka on lihaa syövien nisäkkäiden loinen. Eläin saa trikiinitartunnan syömällä lihaa, jossa on koteloituneita trikiinintoukkia. Luonnossa trikinellat leviävät, kun lihaa syövät eläimet pyydystävät toisiaan tai syövät raatoja.
Suomessa trikinellatartuntoja esiintyy melko yleisesti petoeläimillä etenkin Etelä-Suomessa. Eniten tartuntoja tavataan tutkimusten mukaan ketuissa, supikoirissa ja ilveksissä. Karhuissa ja villisioissakin loista on todettu, ja myös yksi harmaahylkeen tartunta on todettu. Lihaa syövissä linnuissa trikinellaa esiintyy harvinaisena. Trikinelloja esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta esiintyvyys suomalaisessa luonnossa on erityisen korkea.
Nisäkkäiden…
Tekijänoikeudessa tehdään ero ns. julkisen ja yksityisen toiminnan välillä. Omassa yksityisyydessä saa tehdä melkein mitä vaan, eikä sitä kukaan valvo tai seuraa. Ongelma on lähinnä siinä, että moni uskoo yksityisyyden ulottuvan paljon kauemmas kuin se todellisuudessa ulottuu. Suomessa on lakia tulkittu niin, että yksityinen piiri tarkoittaa lähisukulaisten lisäksi vain muuten läheisiä ystäviä, ei siis ketä tahansa, joka sattuu kotioven sisäpuolelle tulemaan. Erityisesti netissä on vaikea hahmottaa sitä, ettei mikään ns. suljettu yhteisö on automaattisesti yksityisyyden piirissä, jos yhteisö ei todellisuudessakin koostu lähisukulaisista ja ystävistä.
Tästä syystä lähtökohtana on hyvä pitää sitä, että myös suljettu verkkofoorumi on…
Martti A. Mustosen kirjassa Satavuotias Porin kirkko on kerrottu asiasta seuraavasti: " Asiakirjat eivät kerro millä tavoin valurautatorni nostettiin kirkon huippuun. Sen asennus paikalleen tapahtui luonnollisesti kappaleittain."
Onnistuin Koskenniemeltä löytämään vain yhden runon, jossa mainitaan suopursut, Elegioja-kokoelman 'Kesäyössä', mutta siitä puuttuvat sekä sudenkorennot että kotkat. Korentoja ei Koskenniemen lyriikassa tullut vastaani muutenkaan. Tutkailin jonkin verran myös muiden kotimaisten runoilijoiden suoaiheisia tekstejä, mutta yksikään haaviini tarttunut ei valitettavasti täyttänyt kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja.
Taas kerran on heitettävä pallo lukijoillemme: jospa joku tunnistaisi etsityn runon.
Riippuu aineesta. Sulamispiste on aineen ominaisuus. Lisätietoa aiheesta ja listoja eri aineiden sulamis- ja kiehumispisteistä löydät esimerkiksi näiltä verkkosivuilta:
Taulukot.com
http://www.taulukot.com/kemia/orgaanisetaineet/#orgaanisten_aineiden_om…
Peda.net: Aineen olomuodot
https://peda.net/p/Markku%20J%C3%A4rvinen/kemia/m7lk2/puhdas-aine-ja-se…
Wikipedia: Luettelo alkuaineista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_alkuaineista
Linkkien toimivuus tarkistettu 1.2.2021
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville ohjelman nimeä.
Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa ohjelman. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla kerrotaan, että suurimmalta osin kohonnut verenpaine (=verenpainetauti) johtuu elintavoista, mutta syynä voi olla myös perinnöllinen taipumus. Koko artikkelin voi lukea Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Toivo Palmrothin säveltämä ja Reino Hirvisepän (eli Reino W. Palmrothin) sanoittama "Talonpoikaismarssi" sisältyy lehteen "IKL:n joulu" (01.12.1936, s. 54-55). Laulu alkaa: "Tään maan onnen me ostimme kerran". Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Ainut levytys löytyy Kansalliskirjastosta, jossa sen voi kuunnella. Käyttökopio on tilattavissa kuunteluhuoneeseen. Myös Yleisradiolla näyttää olevan tämä levytys, jolla laulun esittää Mustan Karhun yhtye ja joukko ylioppilaita johtajanaan Eino Raitio (Odeon A228315). Samalla äänitteellä on myös AKS:n marssi.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Talonpoikaismarssi, nuotti:
https://digi.…
Ympäristömerkeistä on olemassa erittäin hienoja Internetlähteitä:
http://www.sfs.fi/ymparist/index.html http://www.kuluttajavirasto.fi/ekok/ymparisto/viralliset.html
http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/ymparisto/ympmerk.html
Et kertonut harjoitustyösi laajuutta, mutta nettilinkkien tiedot ovat todella kattavia ja ajantasaisia.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi.
Arvellaan, että Minea voi olla Vilhelmiina-lyhennys.
Muissa suom. etunimikirjoissa nimeä ei mainita.
Waltarin Sinuhe egyptiläisessä on Minea-niminen naishenkilö.
Muinaisessa Egyptissä Min-jumala on hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin n. 3000 ekr (lähde: Encyclopedia of Gods. 1992) Waltari on saattanutottaa henkilöhahmonsa nimen tällä perusteella.
Hei,
kyllä tarvitset salasanan tai oikeastaan salanumeron lainojesi uusimiseen Neli-netin kautta. Pyydä henkilökuntaa tallettamaan salanumero tietoihisi, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa.
Arja
Tikkurilan kirjastosta kerrottiin, että Vantaan kirjastojen asiakastietokoneilla ei ole web-kameraa, mutta jos sinulla on oma kamera, voit käydä kirjastossa selvittämässä, onnistuuko kuvaus sen avulla.
Kiitos ehdotuksesta, välitin sen eteenpäin.
Finna.fi haulla löysin 1870 julkaistun Ivanhoen Jyväskylän yliopiston, Kuopion kaupunginkirjaston ja Vihdin kaupunginkirjaston kokoelmista.
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F…
Teoksessa on 748 s ja sen on suomentanut J. Krohn. Ihan tuhatsivuista en siis löytänyt.
Näyttäisi olevan toinen korjattu painos...
Kolmas korjattu painos on ilmestynyt 1930 ja sen on suomentanut Suonio, sivuja enää 654.
Siitä lähtien kirja kutistuu, kunnes on nykyisellään 2013 e-kirjamuodossa 493 sivua.
Myöhemmät painokset saattavat olla monisivuisempia esim. 1930-luvun kirjassa taisi olla
Epäilen, ettei teoksia kotilainata, vaikka ne saisikin kaukolainoksi.
