Ajatus aikamatkailusta ei ollut enää uusi Wellsin romaanin ilmestyessä 1895. Wells ei ollut myöskään ensimmäinen, joka fiktiossa käytti hyväkseen laitetta ajassa matkaamisen mahdollistamiseksi. Tästä saa kunnian Edward Page Mitchellin kirjoittama tarina The clock that went backward (1881), jota on pidetty myös ensimmäisenä aikamatkailun pääteemaksi nostavana fiktiivisenä kertomuksena. Mitchellin "aikakone" on kaappikello; kun kello kulki taaksepäin, myös aika kulki takaperin, ja näin siirtyminen ajassa tuli mahdolliseksi. Samaa yksinkertaista ideaa hyödynsi Lewis Carroll kirjassaan Sylvie and Bruno (1889).
Mitchell ja Carroll eivät siis varsinaisesti tarjoa pohjaa aikamatkailun tieteelliselle selittämiselle fiktion keinoin -…
Internetin kautta voit hakea uutuuksia aineistotietokantamme ( http://www.libplussa.fi )uutuushaulla (suora osoite: http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=uutuushaku&lib=H )
Täältä voit etsiä kuukausittain tulleet uutuudet ja rajata hakua koskemaan esim. kirjoja, levyjä, videoita jne. Voit rajata myös kielen mukaan.
Kaunokirjallisuuden saat parhaiten seulottua tietokirjallisuudesta kirjoittamalla asiasanakenttään romaanit tai kaunokirjallisuus.
Samantyylinen haku on mahdollista myös kirjastojen asiakaspäätteiltä (toimii paremmin kuin Plussahaku), silloin käytetään Kaikki hakutavat/luokka -hakua, ja kirjoitetaan haluttu ajankohta tähän tapaan: 0110helaik - eli tämä haku antaa kaiken lokakuussa 2001 Helsinkiin aikuisten…
Jos jokin CD tai DVD on todettu korjausta (yleensä hiontaa) kaipaavaksi, ei sen pitäisi olla Korjattavana-tilassa montaakaan viikkoa. Kaksi kuukautta kuulostaa aika pitkältä ajalta, mutta voi sellaistakin ruuhkan tai lomien takia syntyä yksittäistapauksissa.
Kun kysyjä ei mainitse, minkä DVD:n varauksesta ja korjauksesta on kysymys, emme pysty tämän tarkemmin vastaamaan. Mutta allekirjoittanut voi tarkistaa asian, jos kysyjä ottaa sähköpostilla suoraan yhteyttä (heikki.poroila@vantaa.fi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarastoi
Valitettavasti alkuperä ei selvinnyt. Kyseistä sukunimeä ei mainita laajoissa sukunimikirjoissa; Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988 tai Hanks, Patrick, A dictionary of surnames, Oxford University Press, cop. 1988.
Genanetin mukaan Jahan -sukunimeä esiintyy eniten Euroopassa.
http://fi.geneanet.org/sukunimi/JAHAN
Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen mukaan nykyisenä nimenä 16 henkilöllä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjasto 10:ssä ei ole erikseen lastenosastoa, mutta lastenkirjoja ja muuta aineistoa siellä on jonkin verran:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20c%3A0%20b%3Ah10l_…
"Ennamari" on yhdistelmä nimistä Enna ja Mari, virallisella nimipäivälistalla sitä ei ole. Myös muotoa "Enna-Mari" ja "Enna Mari" esiintyy. Wikipedian artikkelin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Enna) mukaan "Enna" voisi olla friisiläinen nimi, mutta myös muita arvailuja esitetään. Nimi on annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 1065 henkilölle. Virallinen nimipäivä on nykyään 23. tammikuuta.
"Mari" on lyhyt muoto yleisestä ja suositusta nimestä Maria. Mari-nimisiä naisia oli vuoden 2012 loppuun mennessä ollut yli 25000. Googlaamalla löytyy myös nimiä "Ennimari" ja "Enni-Mari", joten kyseessä on toistaiseksi epävirallinen, itse tehty yhdistelmä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumissa on kirpputori, jossa näyttää silloin tällöin olleen myynnissä mikrofilminlukulaitteita:
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=90
Myös netin osto- ja myyntisivuilta voi löytää tämän laitteen. Alla pari ilmoitusta:
http://www.tori.fi/pohjois-savo/Mikrofilmin_lukulaite_22272867.htm
https://kiertonet.fi/elektroniikka/kaikki-elektroniikka/mikrofilmin-luk…
Hei!
Päijät-Hämeen alueen kirjastoista ei tätä CD-ROM:ia valitettavasti löydy. Muualta Suomesta löytyy Luther CD-ROM -niminen teos, joka todennäköisesti sisältää tarvitsemaasi tietoa. Se voidaan tilata sinulle halutessasi kaukolainaksi viiden euron hintaan.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta (https://kirjasto.kyyti.fi/) sekä Aleksi-tietokannasta (www.kyyti.fi/tietokannat)ei löytynyt ajantasaisia ja yleisesti ammateista tulevaisuudessa kertovia teoksia. Jonkin tietyn alan tai ammatin osalta löytyy vähän tietoa, mutta ei siis yleisesti kaikista ammateista. Tässä alla kuitenkin internetistä löytyviä lähteitä, jotka ovat varmasti hyödyksi.
Jos sinulla on jokin tietty ammatti mielessä, voit katsoa siitä tietoa ForeAmmatista. Se on sähköinen palvelu, joka on tarkoitettu työnhakijoille, ammatinvaihtoa harkitseville ja kouluista valmistuville. Palvelu tarjoaa alueellista tietoa ammateista ja niiden tulevaisuudesta. ForeAmattui löytyy osositteesta: www.foreammatti.fi
Jos pääset Heksingin…
Voit palauttaa HelMet-kirjaston toimipisteestä lainaamasi aineiston toiseen toimipisteeseen, myös HelMet-kirjastojen kirjastoautoihin.
Kirjastoautojen aikataulun voit tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Lohikäärmeaiheisia satu- ja kuvakirjoja on monia, mutta vain yhdestä onnistuin löytämään helmet: Lea Himbergin Elpita ja muut lohikäärmeet. Se sisältää kolme erillistä lohikäärmetarinaa, Elpita etsii ystävää, Drago tapaa Marin ja Lohikäärme ja ritari. Helmet esiintyvät Elpitasta kertovassa tarinassa. Niillä ei tosin siinä suurta osuutta ole; tarinan alkupuolella vain mainitaan, kuinka Uuteen-Seelantiin lähdössä oleva Elpita sujauttaa kaulaansa vaaleanpunaisen helminauhan siltä varalta että joutuisi matkallaan juhliin. Kaikissa tarinaan sisältyvissä kuvissa Elpitan helminauha on kyllä hyvin esillä, samoin kansikuvassa, jossa näkyy lohikäärmeen selässä ratsastava lapsi.
Muistelemasi pienempi lohikäärme saattaisi olla tarinan Drago tapaa…
Lukuvinkkejä kaipaaville tamperelaisille suosittelen Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin?-palvelua, jonka kautta voi saada omien toiveidensa mukaan räätälöityjä kirjalistoja.
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11754/lomake.html
Jos itse lähtisin klassikoihin perehtymään, yrittäisin saada mukaan sekä eri aikakausien että eri kieli- ja kulttuurialueiden klassikoita. Kysymyksessä ei täsmennetä, halutaanko keskittyä yksinomaan kertomakirjallisuuteen, joten olen omiin valintoihini sisällyttänyt myös draamaa ja lyriikkaa. Pitääkseni kynnyksen mahdollisimman matalana, olen pyrkinyt välttämään kaikkein massiivisimpia tiiliskiviromaaneja. Top vitosen tai kympin asemesta tämä pääsi venähtämään kahdenkymmenen kirjan…
Kyseessä on Pietro Peruginon ja hänen oppilaansa Luca Signorellin maalaus Crocifissione (n.1483 - 1495).
Maassa oleva galero kuuluu kirkkoisä Hieronymukselle (pyhälle Hieronymokselle), joka joskus kuvataan kardinaalin asussa, galero päässä. Hieronymus on laskenut galeron maahan merkiksi maallisesta kunniasta luopumisesta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Crucifixion_(Perugino_and_Signorelli)
https://en.wikipedia.org/wiki/Galero
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hieronymus
https://en.wikipedia.org/wiki/Jerome
Oheisessa Lahoa rautaa -blogin ohjeessa tehdään tupsutyyny, mutta tekstissä mainitaan, että tällä ohjeella voi tehdä myös pieniä peittoja. http://lahoarautaa.blogspot.com/2014/11/diy-tupsutyyny-ja-rauta-rouva-bulldog.html
I am he that aches with love on yksi Walt Whitmanin runoista, joka ei sisälly mihinkään tähän mennessä suomennettuun Whitman-valikoimaan: Ruohonlehtiä (1954; suomentanut Viljo Laitinen), Ruohoa (1965; suomentanut Arvo Turtiainen) ja Valitut runot (2007; suomentanut Markus Jääskeläinen). Vaikka kirjojen nimien perusteella voisi niin ajatellakin, Laitisen ja Turtiaisen käännökset eivät sisällä Leaves of grassia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan poimintoja runoilijan lähes kuolemaansa saakka paranteleman alkuperäisen kokoelman lopullisen version runoista.
Runo on Maaria Leinosen Jossain kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi (Kirjapaja, 1994). Tämän lisäksi runon voi löytää esimerkiksi Leinosen koottujen runojen toisesta osasta Matka on laulu ja valikoimasta Surun sisar on lohdutus.
