Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumissa on kirpputori, jossa näyttää silloin tällöin olleen myynnissä mikrofilminlukulaitteita:
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=90
Myös netin osto- ja myyntisivuilta voi löytää tämän laitteen. Alla pari ilmoitusta:
http://www.tori.fi/pohjois-savo/Mikrofilmin_lukulaite_22272867.htm
https://kiertonet.fi/elektroniikka/kaikki-elektroniikka/mikrofilmin-luk…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy mitään aineistoa tšetšeenin kielellä, ei lapsille eikä aikuisille.
Myöskään muista pääkaupunkiseudun kirjastoista ei näytä löytyvän tšetšeenin kielistä aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://finna.fi
http://www.…
Vastausta voi syvemminkin etsiä esim. Aimo Reitalan tietokirjasta nimeltä
Suomi-neito : Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Kirjassa on kiintoisia kappaleen nimiä aiheesi kannalta kuten Kansalliset piirteet hahmottuvat, Karhuntaljaan puettu Suomi, Kansallispukuinen Suomi, Turvaton tyttö, Suomi-neidon sisä- ja ulkopoliittiset roolihahmot jne.
Mahtoiko lainaamasi äänikirja olla MP3-muodossa? Oma vanha cd-soittimeni ei ainakaan osaa pyörittää siinä muodossa olevia äänikirjoja eikä kaikissa nykyisin myynnissä olevissakaan ole välttämättä sitä ominaisuutta. Soittimen tiedoissa täytyy siis olla tieto MP3-tuesta, jotta sillä voi siinä muodossa olevia äänikirjoja kuunnella.
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjaa tosiaan ilmestyi 8 osaa, mutta niistä vain viisi on julkaistu suomennoksina vuosina 1997-2002. Valitettavasti kustantajilla ei ole velvollisuutta suomentaa ja julkaista tällaisia sarjoja kokonaisuudessaan ja pahasti näyttää siltä, että Gummerus on jättänyt sarjan kolme viimeisintä osaa julkaisematta, vaikka ne olivat kaikki jo olemassa vuonna 1997, kun suomennosten julkaiseminen alkoi. Todennäköisesti sarja ei myynyt riittävästi ja kustantaja teki taloudellisen päätöksen. Liekö sattumaa, mutta kirjailija kuoli juuri vuonna 2002, kun viimeinen suomennos ilmestyi. Ainakaan englanninkielisessä Wikipedian artikkelissa ei ole mitään mainintaa, että kirjailija olisi esimerkiksi kieltänyt kirjojensa…
Fennica-tietokannan mukaan ainakin seuraavia Arto Paasilinnan teoksia voi etsiä espanjankielisinä käännöksinä: El bosque de los zorros (Hirtettyjen kettujen metsä) - La dulce envenenadora (Suloinen myrkynkeittäjä) - El mejor amigo del oso (Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija) - El año de la liebre (Jäniksen vuosi) - Prisioneros en el paraíso (Paratiisisaaren vangit).
Heikki Poroila
Alla kyseiset koodit ja niihin liittyvät palveluskelpoisuusluokitukset:
78c. Jäykistävät sairaudet (Spondylarthritis ancylopoetica, spondylosis, spondylarthrosis etc.).
A II. Selkärangan taivutus ja kierto säännölliset; kivuton.
B I. Kuten A II, mutta selän taivutuksessa ja kierrossa rajoitusta.
B II. Huomattava jäykkyys, epämuotoisuutta, lihasatrofiaa. Työkyky tyydyttävä.
E. Hoidolla mahdollisesti parantuvat tapaukset (esim. hernia s. prolapsus disci invertebralis).
D. Usein uusiutuvia tai alituisia kipuja, selkärangan huomattavaa jäykkyyttä ja epämuotoisuutta, lihasto atrofinen.
35c 4. Sielusyntyiset reaktiot (Reactiones psychogeneae). (Mielekkäät reaktiot, pelkoreaktiot, paniikkireaktiot, täristysneuroosi yms…
I am he that aches with love on yksi Walt Whitmanin runoista, joka ei sisälly mihinkään tähän mennessä suomennettuun Whitman-valikoimaan: Ruohonlehtiä (1954; suomentanut Viljo Laitinen), Ruohoa (1965; suomentanut Arvo Turtiainen) ja Valitut runot (2007; suomentanut Markus Jääskeläinen). Vaikka kirjojen nimien perusteella voisi niin ajatellakin, Laitisen ja Turtiaisen käännökset eivät sisällä Leaves of grassia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan poimintoja runoilijan lähes kuolemaansa saakka paranteleman alkuperäisen kokoelman lopullisen version runoista.
Kyseessä lienee todennäköisesti brittisarja "Puutarhaetsivät" (engl. Rosemary & Thyme), jota kuvattiin kolme tuotantokautta vuosina 2003-2006.
YLE TV1 on uusinut sarjan kokonaisuudessaan edellisen kerran vuonna 2012.
Yleisradiolle voi esittää ohjelmatoiveen sarjan uusimisesta asiakaspalvelun kautta.
Sarja on katsottavissa KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä ympäri Suomen (myös Oulussa), koronarajoitukset huomioiden.
Tässä muutamia Unkaria käsitteleviä teoksia:
HUOTARI, Juhani: Unkari; Tonava kaunoinen. Suomen matkailuliitto, 1994.
KECSKEMETI, Istvan: Kylähäät. Arkistovedos, 1992. (unkarilaiset kylähäät)
LINDQVIST, Tuija: Makuja Unkarista. Suomi-Unkari Seura, 1997.
PIENI unkarilainen juhlakirja. Suomi-Unkari Seura, 2000. (mm. juhlapäivät Unkarissa)
UNKARILAISET idän ja lännen välissä. Museovirasto, 1986. (unkarilaisesta käsityötaiteesta)
UNKARI lyhyesti 2000. Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2000. ( aiheet luonnosta kulttuuriin)
KULTTUUREJA ja käyttäytymistä; 80 maata suomalaissilmin. Vientikoulutussäätiö, 1989.
YHDESSÄ Euroopassa. Koulun kerhokeskus, 1994. (unkarilaista tapakulttuuria)
Aineisto on varattu sinulle Oulun…
Yleensä Word ei tee tällaista ja viittaisi merkistökoodausongelmaan. Onko kyseinen tiedosto .doc tms muotoinen ja mikähän on sen merkistökoodaus ja tukeeko kone tätä merkistökoodausta, mitä on käytetty? Emme täällä näin äkkiseltään keksineet, miten asian voisi korjata wordillä, mutta jos tekstin copy-pasteaa notepadiin ja siellä kokeilee samaa, niin se voisi auttaa. Täällä veikkailtiin, että ehkä notepad pystyy yksilöimään merkit paremmin. Onko koneessa itsessään mikä merkistökoodaus tai oletko kokeillut tekstiä toisella koneella?
Voit tehdä hankintaehdotuksen näin: Klikkaa HelMet-palvelun
etusivulta ylhäällä olevasta mustasta palkista kohtaa info. Sen jäkeen löytyy sivun alalaidasta oikealta info-sanan alta alaotsikko hankintaehdotus. Täytä kaavake ja lähetä se eteenpäin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasto 10:ssä ei ole erikseen lastenosastoa, mutta lastenkirjoja ja muuta aineistoa siellä on jonkin verran:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20c%3A0%20b%3Ah10l_…
Väestötietojärjestelmään oli lokakuussa 2014 rekisteröity 4696 Albert-nimistä elossa olevaa Suomen kansalaista. Albertin sai ensimmäiseksi etunimeksi 659 poikaa ja muuksi etunimeksi 4037 poikaa. Listoja suomalaisten etunimistä löytyy osoitteesta
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Väestörekisterikeskuksen etunimihaulla voi tutkia, kuinka usein tietty etunimi on annettu eri aikoina syntyneille. Tämä haku löytyy osoitteesta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Tässä on muutama linkki sivustoille, joilta pitäisi löytyä monenlaista tietoa asunto-osakeyhtiön osakkaalle.
http://www.taloyhtio.net/
Tietopaketti taloyhtiön asukkaalle, hallituksen jäsenelle ja isännöitsijälle. Portaalissa mm. lakitietoa ja kiinteistön kunnossapitoa. Sivuilta selviää isännöitsijän palkkiot, tilintarkastukset, turvallisuussuunnitelmat, peruskorjaukset ja verotusasiat.
https://pihaparlamentti.fi/
Pihaparlamentti on Isännöintiliiton julkaisema blogi, jossa pohditaan taloyhtiöiden laki- ja järjestysasioita. Blogissa on juttuja muun muassa yhtiökokouksista, vastikkeista, häiritsevästä elämästä, remonteista ja asunnon vuokraamisesta.
https://www.omataloyhtio.fi/
Tietoa yhtiökokouksen, hallituksen ja isännöitsijän toiminnasta,…
Kaikissa Espoon kirjastoissa palvellaan asiakkaita Suomen kielellä ja usein onneksi myös muilla kielillä. Espoon kaupunginkirjastossa osataan palvella yli kymmenellä kielellä.