Brittien kruununperimysjärjestyksen säännöt ovat varsin yksiselitteiset: ensisijaisina perillisinä tulevat kyseeseen hallitsijan jälkeläiset, jotka ovat syntyneet hyväksytyn avioliiton aikana. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset eivät voi periä kruunua.
Jos kävisi ilmi, että toinen kuningas Charlesin pojista ei olisikaan hänen biologinen lapsensa, tämä todennäköisesti poistettaisiin kruununperimysjärjestyksestä kokonaan. Edes australialaisella Simon Dorante-Daylla, joka on väittänyt olevansa Charles III:n ja hänen kuningatarpuolisonsa Camillan 60-luvulla syntynyt lapsi, ei olisi sijaa perimysjärjestyksessä, vaikka hän onnistuisi osoittamaan väitteensä paikkansapitäväksi, koska Charles ja Camilla eivät olleet naimisissa Dorante-…
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen…
Vanhimpana vitsinä pidetään sumerialaista pieruvitsiä vuodelta 1900 ennen ajanlaskun alkua. Sen mukaan koskaan ei ole käynyt niin, että nuori morsian ei olisi pieraissut aviomiehensä sylissä.
Lähteet:
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/491582-oldest-joke
https://www.reuters.com/article/us-joke-odd-idUSKUA14785120080801
https://www.insider.com/historians-10-oldest-jokes-in-history-1900bc-20…
Helmet kirjastojen lainattaviin esineisiin ei kuulu painepesuria. Todettakoon, että Ähtärin Pääkirjaston Välinelainaamoon kuuluu tekstiilipesuri/ painehuuhtelukone. https://finna.fi/Record/eepos.3010827?sid=3053924134
Helmet kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksen sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä…
Juuri noilla sanoilla alkavaa laulua en löytänyt, mutta jos laululla on jokin muu nimi, sitä ei pysty aina alkusanoilla löytämään. Lisätiedot laulusta olisivat tarpeen, esim. milloin ja missä laulu on kuultu.Samaan tapaan alkavia lauluja on useita, esim.Kerran markkinoille (alkusanat: Menin minä kerran markkinoille) nuotissa Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1978)Läksin kerran markkinoille (= Ballymure ballad; irlantilainen kansanlaulu, suomenkieliset sanat Esko Rahikainen; alkusanat: Kun läksin kerran markkinoille) nuotissa Eurooppalaisia kansanlauluja (Rosebud Books, [2021]), cd-levyllä Ajopuut: Isäni puutarhassa : eurooppalaisia kansanlauluja (Mainmix…
Näin selvitti rintasokerin käyttöä ja lääkinnällistä merkitystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Punttila Hiidenkivi-lehden numerossa 5/1996:"Rintasokeri eli (ruskea) kandisokeri on suurina kiteinä esiintyvä ruokosokerilaji, jota valmistetaan aromaattisesta ruokosokerisiirapista. Se oli karamellittoman ajan harvoja makeisia.""Rintasokeria käytettiin toisaalta lieventävänä lääkkeenä joihinkin sairauksiin, etenkin rintatautiin, mistä se ilmeisesti on saanut nimensäkin. Rintatauti näyttää olleen yleisnimitys rinnassa tuntuville hengityselinsairauksille yskästä keuhkotautiin saakka. Rintasokerin lääketieteellinen merkitys lienee rajoittunut siihen, että se vähensi ärsytystä ja näin helpotti oloa."
Frank monihaulla löytyi yliopistokirjastoista 10 viitettä Sapere-menetelmästä. Hakuehdot: Sapere (Avainsana) Kaikki (Aineistolaji)
http://monihaku.kirjastot.fi/
Peda-netistä löysin myös tietoa Saperesta.
http://peda.net/veraja/projekti/saperemenetelma/english
Arja Lyytikäinen ja Aila Naalisvaara näyttävät olevan henkilöitä, joihin kannattaa olla yhteydessä kun aihetta tutii.
Onnea tiedonmetsästykseen.
Teoksia voi varata muista Satakirjastoista ja ne voi noutaa omasta lähikirjastostaan. Satakirjastoilla on yhtenäiset laina-ajat ja myöhästymismaksut. Lainaukset ja varaukset ovat maksuttomia. Satakirjastojen palveluista lisää: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/palvelut
Kysymyksestä ei tule esille onko kyseessä Lumme-kirjastoja koskeva kysymys. Koska asuinkunta on Lumme-kirjastojen alueelta niin oletamme näin. Lumme-kirjastojen asiakasliittymässä asiakas pystyy tekemään nidekohtaisen varauksen. Käytännössä tähän on erittäin harvoin tarvetta. Asiakas saattaa olettaa, että oman kunnan kirja tulee jonossa nopeammin. Useinkaan näin ei ole. Tällä viikolla on esim. tullut kolme kertaa vastaan se, että asiakas olisi saanut varauksensa nopeammin yhteisestä jonosta.
Verkkosivuihin viitattaessa neuvotaan toimimaan ensinnäkin samoin kuin painettuihinkin lähteisiin viitattaessa. Eli jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan nimellä ja vuosiluvulla.
Verkossa toimivasta äidinkielen viestintäopas Kielijelpistä löytyvät ohjeet myös verkkolähteiden merkintään:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-mer…
Kyseessä lienee Maria Lähteenmäen teos Maailmojen rajalla: Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2009.
Tutkimus käsittelee Kannaksen ja erityisesti Terijoen aluetta ja sen ihmisten arkisia valintoja poliittisesti jännittyneessä tilanteessa. Maria Lähteenmäki on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
Tuntomerkit viittaavat Hannu Lauerman esseekokoelmaan Hyvän kääntöpuoli (2014), missä aiheena on mm. potilaita surmaavat terveydenhuollon ammattilaiset. Aihepiiriä käsittelee myös Martti Lindqvist alun perin vuonna 1990 julkaistussa teoksessaan Auttajan varjo: pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma ihmistyön etiikassa.
Molemmat teokset kuuluvat oman kirjastosi kokoelmiin.
Olisiko tehdas voinut olla OTK:n teknokemiallinen tehdas, joka tosin sijaitsi Sörnäisissä eikä Talissa? Siellä valmistettiin tuolloin mm. paperiliimaa. Alla Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen hakupalvelu Finnan kautta löytyviä kuvia. Yhdessä kuvassa pakataan paperiliimaa ja muissa kuvissa on tehtaan valmistamia liimoja ja muita tuotteita. Löytyiskö näiden joukosta muistamanne?
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1278475
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=teknokemiallinen+tehdas+liimat&type=AllFields&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=otk+paperiliima&type=AllFields&limit=20
Niin on. Pulttiboisin jaksossa 26 on imitointi, jonka kohteena on Pirkka-Pekka Petelius ja Pedro Hietanen esittämässä iskelmää Muistan sua, Elaine. Pirkka-Pekka Petelius esittää Pedro Hietasta ja Aake Kalliala esittää Pirkka-Pekka Peteliusta. Jakso on dvd-levyllä Pulttibois : originaalijaksot 23–34. Levyn voi kaukolainata.
Fernando Pessoan heteronyymillä Alberto Caeiro kirjoittaman runon O Pastor Amoroso suomennos sisältyy antologiaan Virtaavan veden äärellä : eurooppalaisen kirjallisuuden antologia (toimittanut Ulla Lappalainen, 2007). Runo on saanut Pentti Saaritsan suomennoksessa nimen Rakastunut paimen.
https://finna.fi/Record/helka.2070690?checkRoute=1#usercomments
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Ns. opistoinsinöörejä valmistui teknillisistä oppilaitoksista. Riihimäen teknillisessä oppilaitoksessa koulutettiin insinöörejä 1960-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 21.7.1968 julkaistun ilmoituksen mukaan Riihimäelle otettiin uusia oppilaita koneosaston valmistustekniikan ja sähköosaston puhelintekniikan insinööriopintoihin. Kolme vuotta kestäneen koulutuksen edellytyksenä oli ylioppilastutkinto.
http://oulun1.blogspot.com/2010/02/insinoorien-heikentynyt-arvostus.html
Helsingin Sanomat, arkistohaku
Yhdysvaltain Camp Al-Adala -sotilastukikohdasta on yllättävän vaikea löytää tietoa. En onnistunut löytämään verkkolähteistä tarkkaa tietoa sitä, milloin juuri kyseinen sotilastukikohta on luovutettu Irakille. Luovutus on kuitenkin tapahtunut, sillä lähteissä viitataan Camp Al-Adalaan entisenä Yhdysvaltain sotilastukikohtana. Jonkin verran tietoa löytyy esimerkiksi Military Bases -verkkosivulta. Military Wiki taas listaa Camp Al-Adalan yhdeksi Yhdysvaltain sotilastukikohdista, jotka ovat olleet toiminnassa vuosien 2003 ja 2011 välillä. Tästä voisi päätellä, että Camp Al-Adala on luovutettu viimeistään vuonna 2011. Kovin varmoja lähteitä en tästä aiheesta onnistunut löytämään.
Lähteet
"Barack Obama announces total withdrawal of US…
