Ainakaan suomenkielisen kansainvälistä naistenpäivää käsittelevän artikkelin perusteella ruusujen antaminen ei ole mikään yhteinen perinne, vaan 1900-luvun alussa käynnistynyt toiminta on sisältänyt ja hyväksynyt kaikenlaiset kukkaset. Erityisesti Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa ruusu on kuitenkin ollut ilmeisesti suosituin kukka ja todennäköisesti Venäjä on edelleen ruusujen jakajana huipulla ihan väestömääränsäkin takia. Siellä naistenpäivä on myös perinteisesti ollut vapaapäivä, toisin kuin esimerkiksi Suomessa.
Heikki Poroila
Tarkkoja lukuja on mahdotonta sanoa, koska meillä ei ole reaaliaikaista tietoa, paljon kirjastoissa on lainattavia aineistoja. Kirjastojärjestelmä saattaa kertoa, että tietyn kirjan pitäisi olla paikalla, mutta kun sitä mennään hakemaan, kirjaa ei aina olekaan hyllyssä. Silloin todennäköisin syy on, että kirja on laitettu vain väärään paikkaan tai palautunut juuri. Toinen mahdollisuus on, että kirja on varastettu. Silloin laitamme kirjan tai muun aineiston kadonnut-tilaan, jolloin se näkyy asiakkaillekin kadonneena.
Katsoin kirjastojärjestelmästä, että kadonneita aineistoja, joiden tietuetta on päivitetty vuonna 2018, on Helsingin kaupunginkirjastossa lähes 9 700 kappaletta. Luultavasti kuitenkin osa on hyllyssä mutta vain väärässä…
Ehdotan Peter Christen Asbjørnsenin ja Jørgen Moen satua Pörröpää.
Pörröpää-sadussa kuningattarelle ja kuninkaalle syntyy tyttölapsi, jolla on kauha kädessä ja joka ratsastaa vuohelle. Satu löytyy ainakin Kouvolan pääkirjastosta teoksesta Olipa kerran - klassillisia satuja valikoinut ja kuvittanut Björn Landström.
Norjalaiset Asbjørnsen ja Moe ovat keränneet norjalaisia kansansatuja ja toimittaneet niistä kokoelmia. Sadut ovat Grimm-henkisiä.
Laulu on nimeltään Naispartakone. Se alkaa: "Mies nousi ylös aamulla / ajoi parran partakoneella...". Sitten partakone alkaa puhua miehelle: "... suutele mua suulle / kun olen käynnissä / muutun silloin prinsessaksi..."
Naispartakone julkaistiin M.A. Nummisen albumilla Koomikon kahdet kasvot (1984). Cd-versio ilmestyi v. 2011 ja sitä on saatavissa kirjastosta.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Netistä löytyy Singer Sewing Machine Serial Number Database -sivusto.
Osoite sivustolle: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v…
Sieltä selviää, että Singer V725747 -ompelukoneesi on valmistettu tammikuun ja kesäkuun välillä vuonna 1908.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Juurikorven Antin hahmo on mainostanut ainakin Klubi 22 -merkkisiä savukkeita. Kyseisiä savukkeita on ollut kaupoissa ainakin vuodesta 1951 lähtien, koska Laatokka-sanomalehti ilmoitti ryöstöstä, joissa ko. tupakkaa oli varastettu (linkki). Tuon vuoden aikakauslehtiä voi kysellä oman alueen kirjastoista tai Varastokirjastosta.
TV-mainoksen tiedot: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1278401
Aiheesta keskustelufoorumilla: https://www.flightforum.fi/topic/7338-kadonneet-tuotteet/?page=10
Kuva: https://www.flickr.com/photos/44124404848@N01/2258317754/lightbox/
Antista on tehty myös kirja: https://finna.fi/Record/eepos.2106528
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväkalenterin mukaan Bellalla ei ole nimipäivää.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Etsitty kirja saattaisi olla Michel del Castillon Tanguy, aikamme lapsi. Sen viidennestätoista luvusta löytyy lyhyt keskustelu, jonka päätteeksi yksi Tanguyn vankitovereista toteaa: "Ei sodassa ole voittajia eikä voitettuja: vain uhreja."
Helsingin kaupunginkirjaston kautta lainattuja kaukolainoja koskevia asioita voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston Kaukopalvelusta. Sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi, ja puhelinnumero 09-31085433.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan ja Frank-monihaun mukaan lehteä ei tosiaan ole Suomen kirjastoissa kuin joitakin vuosikertoja Varastokirjastossa.
Lehteä tai sen artikkelia voi pyytää tilattavaksi kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Kokosimme tällaisen listan kaunokirjallisuutta, mukana on sekä aikuisten että nuorten kirjallisuutta:
Haruki Murakami ja maagisen realismin genreen kuuluvat teokset, esim. Värittömän miehen vaellusvuodet;
China Mieville: Toiset,
Leena Krohn, Maarit Verronen, Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät ja Lumikko,
moni Anne Leinosen teos;
Jeff VanderMeer,
John Scalzi: Lock in
Tricia Sullivan: Occupy me,
Suzanne van Rooyen: Scardust ja Obscura burning,
Eileen Favorite: Sankarittaret.
Philip K. Dickin tuotannossa useampiakin. Äkkiseltään tulee mieleen Ubik, Anna kyynelten tulla pyysi poliisi, On aika sijoiltaan, Jumalan kahdeksan sormea, miksei myös Hämärän vartija.
Tremayne: Jääkaksoset
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Seita Vuorelan (ent.…
Kyllä päivämäärä pitää paikkansa. Myyrmäen kirjasto on suljettu 2.10. alkaen remontin vuoksi. Remontti kestää noin viisi kuukautta ja valmistunee helmikuun lopussa 2018. Tämän vuoksi Myyrmäen kirjaston aineistolla on varsin pitkä laina-aika.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myyrmaen_kirjasto
Varauksen voi peruuttaa verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ jos sitä ei ole vielä käsitelty eikä teos ole vielä matkalla tai noudettavissa. Jos varaus on ehditty jo käsitellä, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Oheiselta sivulta löytyvät yhteystiedot eri Vaski-kirjastoihin, mm. kirjastoautoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85334
Teijon Tehtaiden tuoteluetteloita löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta. Kansalliskirjaston pienpainatteita on digitoitu runsaasti, joten niihin tutustuminen on mahdollista usein myös omalta laitteelta. Digitoidussa aineistossa on mukana Teijon Tehtaiden julkaisuja, jotka löytyvät valitsemalla julkaisijaksi "Teijon Tehtaat O.Y.": https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?publisher=Teijon%20Tehtaat%20O….
Lisätietoja Teijon Tehtaista löytyy Karl Ekmanin teoksesta Herraskartanon vanhan tehtaan historia: Teijon tehdas 1686-1936 (1938). Kyseistä kirjaa ei ole lainattavana Vaski-kirjastoissa, mutta sitä voi lukea kirjastossa. Teos löytyy Turun pääkirjaston maakuntakokoelmasta, Salon pääkirjaston Salo-kokoelmasta sekä…
Elokuva Muistojeni Julia (Julia, ohj. Fred Zinnemann) sai Suomen ensi-illan 17.3.1978. Sen aikaisessa tekstilistassa repliikit on suomennettu näin: "Yritin tavoittaa Juliaa Wienissä. Mutta hän ei halunnut sitä. Hän teeskentelee köyhää. Tekeen anti-fasistista työtä. "
Lähdet:
Elonet https://www.elonet.fi/fi/elokuva/127849
Elokuvan testilista, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
Kyseinen loru löytyy kokoelmasta Hanhiemon iloinen lipas, johon Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi englantilaisia lastenkamarirunoja. Alunperin kokoelma ilmestyi vuonna 1954, jonka jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia,
Hei,
Selvittelin asiaa lautapeliharrastajilta ja Länkkäriseurasta. Kukaan ei juuri tuon nimistä peliä muistanut, mutta samantyyppinen peli on Pioneer city. Tässä blogissa on hyvä kuvaus pelistä: (http://kurjenkaivonkentta.blogspot.com/2014/03/pelipaiva.html).
Näiden lisäksi mainittiin nimen perusteella The Virginian sekä Mustan majavan aarre. Näistä löytyy netistä tietoa aika niukasti. Tuohon aikaan paljon lautapelejä julkaisseella Kuvataide-firmalta ilmestyi katalogeja, jossa esiteltiin pelejä. Näitä löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Niitä selailemalla voi oika peli löytyä. Lisäksi Pinterestissä löytyy runaasti kuvia vanhoista yhdysvaltalaisista lautepeleistä, jos niistä löytyisi alkuperäinen versio pelistä. Tosin peli voi olla…
Aila Meriluoto asui Ruotsin Lapissa vuosina 1962-64. Tuolta ajalta olevat runokokoelmat "Asumattomiin" (1963) ja erityisesti "Tuoddaris" (1965) ammentavat osaltaan Lapin luonnosta. Erityisesti jälkimmäinen "Tuoddaris" sisältää paljon Lappiin sijoittuvia runoja. Kannattaa lainata lähikirjastostasi Meriluodon "Kootut runot" ja katsoa sieltä mikä voisi olla etsimäsi runo:
https://helle.finna.fi/Record/helle.342537
"Asumattomiin" ja "Tuoddaris" Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45138
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46297
Vastaan ensimmäiseksi viimeiseen kysymykseen: Kotilieden artikkelissa mainitaan yhdeksi suosion syyksi sisustustrendit. Kun kotia kalustetaan esim. 1960-luvun hengessä, halutaan astioiden sopivan muuhun tyyliin. Ehkä myös 1950- ja 1960-luvun astioiden muotokieli näyttää tällä hetkellä hyvältä. Suosiota luonnollisesti levittää tehokkaasti sosiaalinen media.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/10-kysymysta-keraili…
Arabian vuosihinnastot mainitaan painettuina lähteinä Design-museon verkkonäyttelyssä, mutta kirjastohaulla en päässyt niiden jäljille. Kiriastossa on tuon ajan tuotekuvastoja, mutta niissä ei ole hintoja. Jonkun käsityksen astioiden hinnoista saa mainoksista, joita julkaistiin lehdissä. …
