Yleensä Zugspitze-näköalatasanteella tarkoitetaan Alpspixiä, se sijaitsee Wikipedian mukaan 2080 m korkeudessa. Artikkelin viitteessä 1 todetaan, että Alpspixin sijainti on useissa lähteissä ilmoitettu virheellisesti 2628 m korkeuteen.
https://de.wikipedia.org/wiki/AlpspiX
Korpelan tekijänoikeus-kirjassa http://bit.ly/2s0wnVt sanotaan esimerkiksi mietelauseiden kohdalla, että ne voivat olla niin vanhoja, että tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Mutta voi olla niin, että tekijänoikeudet ovat siirtyneet kääntäjälle.
Kannattaa tutkia tekijänoikeuslakia http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160972 ja lähettää kysymys Tekijänoikeussivustolle http://www.tekijanoikeus.fi/ .
Lisätietoa https://www.sanasto.fi/ .
Espoon Entressen kirjastosta voi lainata läppärin käyttöönsä kirjastossakäynnin ajaksi. Kotiin niitä ei lainata. Voit lainata läppärin kirjaston infotiskiltä. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot läppäreistä ja kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skannettavat%20tietokoneet%20__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Vaara-kirjastossa on selkokielisiä kirjoja eri aiheista, myös tietokirjallisuutta. Näitä voimme suositella maahanmuuttajalle, joka opettelee suomen kieltä. Historiaan liittyviä selkokirjoja:
Rajala, Pertti: Suomen historia selkosuomeksi. 2014
Rajala, Pertti: Aikojen alusta nykyaikaan : Euroopan ja maailman historiaa selkokielellä.2008
Österback, Mats: Valta ja vaikuttaminen. 2012
Muita kirjoja, jotka voisivat tulla kyseeseen:
Elo, Tuulikki: Suomi-opas : matka Suomen historiaan ja tämän päivän Suomeen. 2003
1900-luvun atlas : kriittisen historian käsikirja. 2016
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti…
Tätä Dominique Marfisin sävellystä Solenzara ei ole virallisesti Suomessa nuottina julkaistu, joten ei ihme, ettei ole löytynyt. Sattumalta on kuitenkin Musiikkiarkiston kokoelmassa valokopio jonkun tekemästä kaksisivuisesta nuottikäsikirjoituksesta, jossa ei ole mitään tekijätietoja. Tässäkin on vain melodia. Tästä voi kysellä tarkemmin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Lukuvinkkejä kaipaaville tamperelaisille suosittelen Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin?-palvelua, jonka kautta voi saada omien toiveidensa mukaan räätälöityjä kirjalistoja.
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11754/lomake.html
Jos itse lähtisin klassikoihin perehtymään, yrittäisin saada mukaan sekä eri aikakausien että eri kieli- ja kulttuurialueiden klassikoita. Kysymyksessä ei täsmennetä, halutaanko keskittyä yksinomaan kertomakirjallisuuteen, joten olen omiin valintoihini sisällyttänyt myös draamaa ja lyriikkaa. Pitääkseni kynnyksen mahdollisimman matalana, olen pyrkinyt välttämään kaikkein massiivisimpia tiiliskiviromaaneja. Top vitosen tai kympin asemesta tämä pääsi venähtämään kahdenkymmenen kirjan…
Suomessa on julkaistu paljon eläinsatukirjoja. Alla luetteloa sopivan ikäisistä suomalaisten kirjoittajien kirjoittamista eläinsatukirjoista. Joukossa on myös miesten kirjoittamia. Olisiko joku näistä oikea?
Aisopoon satuja / kuvittanut ja lapsille kertonut /Maj Lindman
Hupaisia tarinoita Metsolan väestä: Suomen kansan eläinsatuja / Raul Roine
Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria / eri kansojen sadustosta poiminut ja omaan tapaansa kertonut Martti Haavio
Jänis Vemmelsäären seikkailuja / suomeksi kertonut Anni Swan
Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä / Aili Siniluoto
Karvakuono ja Luppakorva: kuvitettu tarina kahden koiran ihmeellisistä seikkailuista /Suomen lapsille kertonut Helmi Krohn…
Oheisessa Lahoa rautaa -blogin ohjeessa tehdään tupsutyyny, mutta tekstissä mainitaan, että tällä ohjeella voi tehdä myös pieniä peittoja. http://lahoarautaa.blogspot.com/2014/11/diy-tupsutyyny-ja-rauta-rouva-bulldog.html
Etymologiset sanakirjamme eivät esitä ulkomaisia esikuvia sohjolle, joten sana vaikuttaisi olevan meidän suomalaisten yksityisomaisuutta. "Löysää, vedensekaista lunta tai jäätä" merkitsevällä sanalla on useita samantapaisia murteellisia variantteja, kuten sohja, sohju ja sohka. Kaikki nämä ovat johdoksia interjektiomaisesta, kohisevaa ääntä jäljittelevästä sanavartalosta soh-, josta on muodostettu myös verbi sohista. Suomen kirjakielessä sohjo on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787 asussa sohju.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Voisiko kyseessä olla Jouni Tikkasen kirjoittama "Lauma : 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa"?
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389838__Sjouni%20tikkanen%20lauma__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Juho Hakkarainen on kirjoittanut teoksesta kirja-arvostelun Kulttuuritoimituksen verkkosivustolle. Arvostelun mukaan Lauma on tietokirja, mutta samalla myös jännittävää, tosipohjaista seikkailukirjallisuutta. Teoksessa käytetään tietokirjalle hyvin poikkeuksellisia keinoja. "Kerronnassa Tikkanen menee suden nahkoihin ja kuvaa asioita suden näkövinkkelistä." "Kirjassa sudet todellakin tuntevat, ajattelevat ja ennen kaikkea haistavat. Näitä ”haisemia” kuvataan sujuvasti ihmisen…
Asia vaihtelee suuresti kirjastoittain sen mukaan, mitä järjestelmiä kukin kirjasto käyttää. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa käytetään kirjastojärjestelmän lisäksi monia muitakin järjestelmiä esimerkiksi tietokoneiden hallintaan, mutta niiden oppiminen on melko helppoa. Toki ohjelmien tarve riippuu myös työtehtävistä: jos tehtäviin kuuluu kirjaston mainoksien tekeminen, saattaa kuvankäsittelyohjelmien hallinnasta olla apua. Mutta tosiaan käytettävät ohjelmat vaihtelevat kirjastoittain, ja usein samantyyppisen ohjelman osaaminen auttaa oppimaan toisenkin ohjelman helpommin.
Erityisen tärkeää lienee olla yleinen tietotekninen tuntuma erilaisiin asioihin ja sellaisten asioiden osaaminen, joissa etenkin yleisissä kirjastoissa…
Kyselin kolleegoilta vinkkejä ja eräs heistä sanoi:" Kaikki jotka osaavat liikua itse, osaavat tanssia ja kaikki jotka saavat ääntä aikaan, osaavat laulaa." eli toivoa on.
Samoilla linjoilla on myös Savon Sanomien Veikko Virtanen:"Vaan eipä silti huolta: vaikka rytmitaju on toisilla parempi kuin toisilla, kykyä on mahdollista kehittää harjoittelun kautta. Olennaista on hahmottaa soitinten äänten joukosta kappaleen taustalla käynnissä oleva säännöllisyys. Mitä enemmän musiikkia kuuntelee, sen paremmin siitä oppii hahmottamaan asioita. Ei muuta kuin jalalla koreasti!" https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3014534
Pikaisella googlettamisella löysin seuraavat kurssit: Helsingin aikuisopisto biletansseja tumpeloille, Ladyt: Joogaa…
Vaskin verkkokirjastosta löytyy 1970-luvun maantieteen oppikirjan Meidän maailma 3 opiskeluosa ja tekstiosa vuosilta 1970 ja 1971:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.179490
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.179501
Hakua läheltä liippaavia kirjoja löytyi myös, muun muassa Väinö Auerin Maantieto kansakouluja varten vuodelta 1961 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.59828 ja 4. ja 5. luokan Perusmaantieto-oppikirjat vuodelta 1980 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113525 ja https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112587.
Kirjat sijaitsevat Turun pääkirjaston varastossa, ja ovat normaaliin tapaan varattavissa verkkokirjaston kautta.
Finnan tietokannasta löytyy myös hakusanalla "YKL 40.07" (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän…
Johan Ludvig Runebergin runosta Flickan kom ifrån sin älsklings möte (kokoelmasta Idyll och epigram, 1870) on kolme kirjoissa julkaistua suomennosta.
Otto Mannisen suomennos julkaistiin vuonna 1954 teoksessa Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset I (WSOY).
Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987 sisältyy teokseen Runeberg: Runoja I (Sahlgren).
Risto Ahti suomensi runon vuonna 2004 julkaistuun teokseen Idyllejä ja epigrammeja (WSOY).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sibelius Akatemian Laura-suomennostietokannasta löytyvät lisäksi Teivas Oksalan, Kimmo Pihlajamaan, Kyllikki Solanterän, Erkki Pullisen ja Erkki Tammelan suomennokset Sibeliuksen lauluun (op. 37 nro 5) ja Wilhelm Stenhammarin lauluun (op. 4b…
Kirja on yleisesti saatavana ainakin isoimmista kirjastoista. Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
näet tarkemmat sijaintipaikat.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa etsimääsi elokuvaa ei ainakaan vielä ole, mutta sen sijaan se näyttää kyllä tulleen useidenkin maakuntakirjastojen kokoelmiin. Voit siis halutessasi pyytää sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaukolainaus on maksullista. Oheisesta linkistä näet, mistä maakuntakirjastoista DVD löytyy:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot#/vaihto?aut…
Artikkeli oli Jari Paavonheimon Pakastepizzaa kuumentamassa eli käsityöläisyyden eloonjäämisoppia kirjastoväelle Kirjastolehdestä 3/2010 s. 16 - 18.
Artikkeli löytyy myös verkosta: http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/jasen/lehtiarkisto?modeyksi=yks…
Lähde: SeAMK Kulttuuri, Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman henkilökunta
