Omalla laitteella kirjaston tiloissa katsottava elokuva on niin uusi ilmiö, ettei sitä koskevia laintulkintoja ole kukaan ehtinyt tehdä. Itse olen päätynyt näkemykseen, että kun laite on asiakkaan ja hän katsoo elokuvaa kirjastossa "yksityisesti" eli itsekseen, kyseessä on yksityisyyden piiriin kuuluva toimi, ei elokuvan julkinen esittäminen.
Tilanne on toinen, jos puhutaan ryhmästä. Laki ei määrittele yksityisyyden piirin rajaa, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen kuuluvat vain lähisukulaiset ja -ystävät. Satunnainen ryhmä ihmisiä ei sen mukaan toimia "yksityisesti". Vaikka emme ottaisi kantaa siihen, muodostavatko asiakkaat keskenään yksityisen joukon, kirjastotyöntekijän osallistuminen ryhmään viran puolesta tekee tapahtumasta…
Löysin HelMet haulla jotain aiheesta.
Uusinpia teoksia ovat Mielikuvituksen voima : sadut, myytit ja tarinat Suomen ja Norjan taiteessa = The Magic North : Finnish and Norwegian art around 1900 sekä Mika Hannula: Maalauksesta - esseitä ja keskusteluja.
ITE lapissa, Luonto opettajan - maisemamaalaus Düsseldorfissa sekä Leonardo da Vinci: työpäiväkirjat saattavat olla myös hyviä lähteinä.
Kirjastoissa on käytettävissä erilaisia asiakastietokoneita. Suurimmassa osassa on nykyään automaattinen selaushistorian poisto. Oman kirjastonsa tilanteen voi varmistaa kysymällä aiaa henkilökunnalta paikan päällä.
Sosiaaliturvaoikeudet Saksassa -opas löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Vastaava opas Suomesta löytyy puolestaan osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Niissä on selostettu sosiaali- ja terveyspalveluita saman kaavan mukaan, joten vertailu maiden välillä on varmaan kohtuullisen helppoa
Raision kirjaston aulassa on kottikärry, johon asiakas voi tuoda kerrallaan pienen määrän hyväkuntoisia kirjoja, korkeintaan 15 kirjaa kerralla. Jos kärryä ei löydy, kysykää neuvonnasta sen sijaintia.
Turun yliopiston kirjastosta on tosiaan valitettavasti osa 50-luvun Korkeajännityksistä kadonnut, erityisesti juuri vuodelta 1955 useampi numero.
Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyvät kaikki 50-luvun Korkeajännitykset, ne ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.172967
Myös Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät 50-luvun Korkeajännitykset, myös siellä ne on tilattava varastosta lukusalikäyttöön: https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.175565
Oulun yliopiston kirjastossa on myös joitakin numeroita 50-luvun Korkeajännityksistä lukusalikäytössä : https://oula.finna.fi/Record/oula.152072
Katerman voimalaitoksesta on kirjoitettu lyhyt Wikipedia-artikkeli https://fi.wikipedia.org/wiki/Katerman_voimalaitos
Artikkelin mukaan voimalaitoksen rakensi Kajaani Oy vuosina 1945 - 1950. Arkkitehti oli Eino Pitkänen. Kajaani Oy:n vaiheista on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:
- Kajaani Oy 1977
- Susitaival, Paavo: Kajaani Oy 1907 - 1957
- Huovinen, Veikko: Kajaani Oy 70 vuotta
- Kukkonen, Otso: Kajaani Oy 1907 - 1967
- Tuovinen, Paavo: Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907 - 1982
Eino Pitkäsestä kertoo teos Eino Pitkänen - arkkitehtinä Kajaanissa.
Teokset ovat saatavilla mm. Turun yliopiston kirjastossa.
Kyllä vain ja se on rikottukin. Jules Vernen teos ilmestyi siis 1873. Vuonna 1889 journalisti nimeltään Nellie Bly lähti matkalle maailman ympäri tarkoituksenaan rikkoa Phileas Foggin fiktiivinen ennätys. Ja hän onnistui yrityksessään: häneltä meni matkaan vain 72 päivää. Samaan aikaan toinenkin nainen, Elizabeth Bisland, Cosmopolitanin reportteri, lähti yritykseen, tarkoituksenaan voittaa Nellie Bly. Elizabeth Bisland oli kuitenkin Nellie Blyta neljä päivää jäljessä. Tapaukset olivat aikansa mediamaailmassa merkittäviä ennätyksen tavoittelijoiden sukupuolen takia, 1800-luvun lopulla kun naisille oli varattu ihan toisenlainen rooli, itsenäiset seikkailijanaiset olivat harvinaisia.
Muutama kuukausi Nellie…
Sanoin "Olen oikea vesseli, veikkojen veikko, enkä äitini lellikki saamaton, heikko" alkaa Väinö Mäkelän Rasavillin juttu, joka löytyy ainakin Mäkelän itsensä toimittamasta kirjasta Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Mietelauseen tekijä on Darwin P. Kingsley. Se kuuluu alkuperäiskielellään englanniksi näin: "You have powers you never dreamed of. You can do things you never thought you could do. there are no limitations in what you can do except the limitations of your own mind."
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimeä on annettu lapselle viimeksi 1920- ja 30-luvulla. Aiempinakin vuosikymmeninä sitä on annettu nimeksi yksittäisille naisille ja miehille:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
En löytänyt nimestä mitään tietoa kirjaston kokoelmissa olevista nimikirjoista. Verkosta löytyi jonkun verran tietoa nimestä Seda. Se on armenialainen tytön nimi, joka merkitsee metsänhenkeä:
https://www.babynames.com/name/seda
Muinaiset egyptiläiset elivät polyteistisessä maailmassa. Pääjumalien (esimerkiksi Osiris, Horus, Ra) lisäksi oli lukuisia muita jumaluuksia. Monesti jumalat olivat eläinhahmoisia, kuten Memfisin Apis-sonni tai krokotiilinhahmoinen Sobek. Uskonto oli egyptiläisen elämässä aivan keskeisessä asemassa; uskonto kietoutui perustavalla tavalla kaikkiin ihmiselämän ulottuvuuksiin.
Muinaisessa Egyptissä farao oli yksinvaltias. Hän oli etupäässä uskonnollinen johtaja, haukkahahmoisen Horus-jumalan inkarnaatio, joka piti yllä oikeaa maailmanjärjestystä (maʽat) kaaoksen voimia vastaan. On muistettava, että Egyptin dynastinenkin kausi kesti liki tuhansia vuosia, joten uskonnolliset käsitykset ja tavat muuttuivat tänä aikana.
Tämän vastauksen…
Voit hakea kotiäitiydestä tehtyjä tutkimuksia Lindasta, korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta. Valitse hakukriteeriksi asiasana ja kirjoita hakusanaksi kotiäidit. Tuloksena on 60 teosviitettä. Kun tarkastelet teoksista saatavia koko viitteitä, voit löytää muita sopivia asiasanoja hakua varten (esim. äitiys, kotityö, naisen asema, perhe-elämä). Lisäksi voit hakea aiheesta lehtiartikkeleita esim. Artosta tai Aleksista. Artosta asiasanahaku kotiäidit antaa 31 viitettä ja Aleksi 67 viitettä.
Yliopistokirjastojen materiaalia saa tilattua kaukolainaksi omaan kotikirjastoon.
Olen poistanut ruotsinkielisen Mazzarellan kirjan ja tehnyt teille varauksen suomenkieliseen kirjaan Ainoat todelliset asiat. Kirjasta on tällä hetkellä 192 varausta ja kiertäviä kappaleita pääkaupunkiseudun kirjastoissa yhteensä reilut 200. Kirjaa löytyy myös kirjastoissa Bestseller kappaleina, mutta niitä ei voi varata.
Kaukolainausjärjestelmä on tarkoitettu palvelemaan kansalaisia, joten lähtökohtana on hyödyntää sen mahdollisuuksia, ei estää sen käyttöä. On kuitenkin totta, että osassa kirjastoissa noudatetaan jyrkähköjä sääntöjä, joiden mukaan omista kokoelmista löytyviä ei pyydetä kaukolainaksi. Jotkut eivät myöskään lähetä kaukolainaa, jos aineisto löytyy pyytäjän kirjaston kokoelmista. Sääntöjen taustalla on pyrkimys minimoida postituskuluja, jotka paksujen kirjojen tapauksissa ovatkin melkoinen kustannuserä. Parilla kaukolainalla kun ostaa jo uuden kirjan.
Minusta kannattaa kuitenkin aina yrittää. Selitä omassa kirjastossasi tilanne ja vetoa kiireelliseen tarpeeseen - niin itse tekisin. Ei voi taata, että kaukolainaus onnistuu, mutta yrittämättä ei…
Kirjastot.fi -sivustolla kysytään usein kirjastoalan koulutuksesta. Voit etsiä aiempia vastauksia palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto, sanoilla kirjastoala, koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on tiedot koulutusta antavista oppilaitoksista http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/ .
Laura Kolben teos "Kämp : hotelli ja sen kaupunki" löytyy Lukki-kirjaston kokoelmista Vihdistä, Lohjalle sitä ei ole vielä tilattu.
Kustantaja on ilmoittanut kirjan julkaisuajaksi 26.4.2016. Teille on tehty varaus ja kirjasto ilmoittaa kun kirja on noudettavissa. Olette varausjonossa toisena.
Kyllä on, muttei Lastukirjastojen kokoelmissa.
Kirjan ISBN on 9780061893926 ja se on julkaistu 2009.
Suomennosta ei näytä olevan, mutta englanniksi kirja löytyy esim. Booky.fi tai Adlibris.com.
Kirja on myös Helmet kirjaston kokoelmissa eli kaukolaina on mahdollinen oman kirjaston kautta.
William Goldingin Kärpästen herra -kirjasta ei ole tehty lyhennelmää, selkoversiota, eikä sitä myöskään ole suomeksi äänikirjana.
Ehkä sen tilalla, vähän helpompana luettavana , voisi lukea vaikkapa Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintyttären, Timo Parvelan Sammon vartijat -sarjan kirjoja (Tuliterä, Tiera ja Louhi) tai Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten -sarjaa
