Näistä Wikipedia-artikkeleissa löydät tietoa aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_languages_in_the_Eurovision_Song_Contest#Winners_by_language
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielet_Eurovision_laulukilpailussa#Luettelo_Eurovision_laulukilpailussa_k%C3%A4ytettyjen_kielten_parhaista_sijoituksista
"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut…
Mittasilla on J. N. Vainion lastenlaulu, johon voi sanat löytää esimerkiksi J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamasta Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjasta (Valistus, 1927) tai Jouko Pesolan ja Joonas Kokkosen vastaavasta kokoelmasta Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958).
Hei,
Pikkuserkusta on kysytty kirjastonhoitajalta esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-pikkuserkku
Vanhempiesi serkkujen lapset ovat sinulle siis pikkuserkkuja.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmasta tietoa teollisuuden kasvuennusteista löytyy melko niukasti.
Tutkimusraportti "Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus", 2001 (951-735-589-0) sisältää yhdeksän eri toimialan (mm. metsä-, metallinjalostus- ja koneenrakennusalan) keskipitkän ja pitkän ajan työllisyys- ja tuotantoennusteet. Ennusteet on esitetty melko yleisellä tasolla.
Etla julkaisee neljä kertaa vuodessa Suhdanne-nimisen katsauksen, jossa arvioidaan eri teollisuudenalojen tulevaisuudennäkymiä 1-5 vuotta eteenpäin. Tässä tiedot ovat tarkemmat kuin edellisessä.
Massa- ja paperiteollisuuden kasvuennusteista löytyy tietoa esim. kirjasta:
Paperi 2030 / [Jaakko Pöyry Consulting]. Muut tekijät Jaakko Pöyry Consulting. Julkaisutiedot…
Tästä listasta näet, mihin Helsingin kirjastoihin Ilta-Sanomat tulee ja kuinka kauan sitä missäkin säilytetään: http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xilta-sanomat&searchscope=2&l=…
Voit siis käydä valokopioimassa haluamaasi lehteä näissä kirjastoissa. Alkuperäistä lehteä ei kuitenkaan voida antaa pois, koska kirjastot siis säilyttävät sen sovitun ajan. Joistakin kirjastoista on mahdollista saada vanhoja lehtiä säilytysajan umpeuduttua, mutta viime maanantain lehteä ei vielä voi saada. Jos valokopio ei riitä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lehden kustantajaan.
Ylöjärven kirjastossa on Marionin nuotti: Moni-ilmeinen Marion, vuodelta 1980. Siinä on 12 kappaletta. Yksittäisiä Marionin kappaleita on meillä Suomipopin helmiä -nuottisarjassa.
Muissa Piki -kirjastoissa on Marionin nuottikirja nimeltään Marion, vuodelta 1977. Siinä on 14 kappaletta. Sen voi tilata tänne Ylöjärven kirjastoon seutuvarauksella, joka maksaa 2 €.
Pirkanmaan kirjastojen nuotteja voit etsiä Piki -verkkokirjastosta,
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
terveisin Mirja Halsinaho Ylöjärven pääkirjastosta
Omaperäisyys on kirjallisuudessa kuten kaikilla muillakin luovuuden aloilla varsin harvinaista, pääosa kirjallisuudestakin nojaa vahvasti aiempiin ideoihin. Jos omaperäisyyttä voisi jollain yksinkertaisella tavalla hankkia, maailma olisi sitä varmasti pullollaan. En usko, että kaipaamaasi vinkkiä on kenelläkään tarjolla, koska emme edes tiedä, mistä aidosti omaperäiset ideat syntyvät.
Mutta lienee yleinen kokemus fiktion kirjoittajilla, että vain kirjoittamalla paljon löytyy myös niitä omaperäisyyden helmiä. Jokaisen julkaistun tarinan rinnalla on tuhansia pöytälaatikkoon jääneitä. Siksi ei kannata masentua vaan tehdä töitä eli kirjoittaa.
Sekin kannattaa muistaa, että maailmassa on paljon kirjallisuutta, jota luetaan mielellään, vaikka…
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän tiedon sinulle.
Pääkirjastoon kirjaa on hankittu kaksi kappaletta ja molempien eräpäivä on 13.6.2016. Kirjaan on yksi varaus ja kun vain kahdessa Kymenlaakson kirjastoissa olevissa niteissä eräpäivä on 30.5.2016 en todellakaan uskalla luvata, että saisitte kirjan lainaan tämän kuun aikana.
HelMet-kirjastoissa asiakkaalla saa olla samanaikaisesti 100 lainaa ja voimassa 50 varausta kerrallaan. Mikäli lainojen määrä ei siis ylitä sataa, voitte lainata kaikki saapuvat DVD:t huoletta.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat teokset, jotka käsittelevät Postipankkia: Tilli, Kalevi: Viipurista Helsingin pankkimaailmaan (1996), Henkilöstöstrategia ja uusiutuva organisaatio (1994), Talouden takuumies : Klaus Waris 75 vuotta (1989), Tuomainen, Eero: Postipankki sata vuotta yhteiskuntaa rakentamassa (1987), Auer, Jaakko: Hyvinvoinnin rakennuspuita (1964), Hjelt, Aug. J. : Säästäväisyydestä ja postisäästöpankista (1887).
Tarkkoja ajantasaisia lukuja on vaikea löytää, mutta Tuntematonta sotilasta ja Sotaromaania on yhteensä julkaistu lähes miljoona kappaletta. Täällä Pohjantähden alla –trilogian ensimmäistä osaa oli jo vuoteen 1963 mennessä julkaistu 130 000 kappaletta. Koko sarjaa on julkaistu ehkä puolen miljoonan kappaleen paikkeilla. Nämä siis suomenkielisiä painoksia.
Kysymyksessä siteerattu säe on peräisin Larkinin runosta Next, please, joka löytyy Pekka Saurin suomentamana nimellä Seuraava, olkaa hyvä antologiasta Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
WIlliam Shakespearen näytelmästä Pericles, Prince on Tyre on vain yksi suomennos. Anna-Maija Viitanen suomensi näytelmän vuonna 2012. Kyseinen kohta Viitasen suomennoksessa (s. 58) kuuluu näin:
TOINEN APUMIES
(---) Ihmettelen vaan, miten kalat meressä elävät.
KALASTAJA
No, samalla tavalla kuin ihmiset maalla: isot syövät pienet. Paras vertaus rikkaille saitureille on valas: se leikkii ja kiepahtelee, ajaa pieniä sinttejä edellään ja lopulta hotkaisee kaikki kerralla kitaansa. Olen kuullut, että täällä maankamaralla elää sellaisia valaita, jotka eivät sulje suutaan ennen kuin ovat nielaisseet koko kylän: kirkon, tornin, kellot ja koko roskan.
Saul Bellowin Humboldtin lahjan suomensi Kai Kaila vuonna 1976. Ko. sitaatti teoksesta kuuluu…
Mikäli tarkoitat avustajaksi Salatut elämät -sarjaan pääsemistä, tuottaja Marko Äijö kertoi vuonna 2015 MTV:n haastattelussa, että avustajien valintaan vaikuttaa ennen kaikkea kuvattava kohtaus eli se, millaisia ihmisiä siihen tarvitaan. Sarjan tekijät saavat runsaasti yhteydenottoja halukkailta avustajilta, joista valitaan kulloinkin sopivat henkilöt. Avustaja ei saa olla liian erottuva tai silmiinpistävä, jottei hän ohjaa katsojan huomiota pois päähenkilöistä. Avustajat myös sitoutuvat siihen, etteivät paljasta sarjan tapahtumia ulkopuolisille.
Lähde: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/salattujen-elamien-tuottaja-paljastaa-talla-perusteella-avustajat-valitaan/5329540#gs.jre3ic.
Salattujen elämien kuvauksia ei ole mahdollista päästä…
Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi:
Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989)
Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2
Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
