Espoon kaupunginkirjaston kesätyöpaikkoja haetaan keskistetysti kaupungin sähköisen työnhakujärjestelmän kautta. Kesätyöpaikkojen haku alkaa jo alkuvuodesta, tänä vuonna se alkoi 6.2. Nuorten kesätyöpaikat kirjastoissa varataan yleensä aika nopeasti, joten kannattaa olla hyvissä ajoin jo alkuvuodesta liikkeellä, jos on niistä kiinnostunut.
Tiedote kesätyöpaikoista 6.2. Espoon kaupungin verkkosivuilla: https://www.espoo.fi/fi-FI/Tyo_ja_yrittaminen/Espoo_tyonantajana/Espoon_kesatyopaikkojen_hakuaika_kaynnis(111437)
Tiedot avoimista Espoon kaupungin kesätyöpaikoista löytyvät kaupungin sähköisestä rekrytointijärjestelmästä: https://www.tyonhaku.espoo.fi/OpenJobs.asp?L=1&NODATA=1&Z=E&IE=2&SUMMER=0073
Kirjailija ja kustantamo ovat vielä pitäneet nimimerkin ainoana henkilötietona. Hannaleena Viima on Minervan mukaan: "Hannaleena Viima on nimimerkki, joka on tottunut liikkumaan vallan ja kirjallisuuden käytävillä. Hän on seurannut hyvin läheltä suomalaista bisnesmaailmaa, ja moni huippupoliitikko kuuluu hänen laajaan tuttavapiiriinsä. Hannaleena Viima todella tietää mistä kirjoittaa." http://www.minervakustannus.fi/kirjailijat/index.php?selaa=v&kirjailija=493
Kenties kirjailija vielä joskus paljastaa oikean nimensä.
Kirjastojen ollessa suljettuina varauksia ei voi noutaa. Tämänhetkisen ohjeen mukaan noutamattomat varaukset pidetään odottamassa noutoa vielä pari päivää kirjastojen avaamisen jälkeen.
"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut…
Kyseinen ilmiö on nimeltään astevaihtelu. Astevaihtelu on sanavartaloissa ilmenevää äännevaihtelua, joka koskee klusiileja p, t ja k (marginaalisesti myös b, g), silloin kun klusiilia edeltää soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Astevaihtelulla on kaksi toteutumaa: vahva aste ja heikko aste. Niiden esiintyminen riippuu usein siitä, onko seuraava tavu avonainen vai umpinainen (ts. päättyykö se vokaaliin vai konsonanttiin).
Astevaihtelu esiintyy myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä saamelais- ja samojedikielissä. Ilmiöllä on kielihistorialliset perusteet.
Voit lukea lisää astevaihtelusta alla olevista linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astevaihtelu…
Museoiden aukiolo on monisyinen asia. Taloudelliset resurssit ohjaavat monien julkisten palveluiden toimintaa kuten museoita. Pitkät aukiolot, aamusta iltaan, vaativat enemmän henkilökuntaa. Tähän ei monellakaan museolla ole varaa, koska ne toimivat julkisella rahoituksella. Ilta-aukiolojen sijaan museot ovat auki myös viikonloppuisin. Tällä tavoin tarjotaaan mahdollisuus museokäyntiin heillekin, jotka eivät arkipäivien aukioloaikoina museoihin pääse. Maanantaisin museot ovat maailmanlaajuisesti kiinni. Sesonkiaikoina, kuten kesällä ja erityisesti heinäkuussa, ainakin Suomessa osa museoista on auki maanantaista sunnuntaihin.
Kuusamon kirjastosta löytyi seuraavaa tietoa:
Suomalaiset sukunimet -teoksessa (Mikkonen & Paikkala 1993) kerrotaan Meskus-sukunimestä, että se on lähtöisin talon nimestä Meskus, joka alun perin on lähtöisin muodosta Meskusvaara. Sukunimi Meskus alkaa esiintyä 1820-luvulla, Meskusvaaran talosta rippikirjoissa löytyy maininta 1700-luvun lopulla. Kirjassa sanotaan Meskusvaaran talon saaneen nimensä luontosanasta, jonka pohjalla voisi olla saamelainen sana. Yritin hakea vahvistusta tuohon arveluun Meskusvaara-luontonimen saamelaisesta alkuperästä, mutta sitä ei löytynyt. Kuusamon paikannimien saamelaisjuuria on tutkittu, mutta Meskuksesta ei ole mainintoja.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40417
https://ethesis.…
Kyllä löytyy, esimerkiksi Virve Rosti on levyttänyt Jokke Seppälän kappaleita. Etsimiäsi cd-levyjä voi hakea esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta: www.helmet.fi Kannattaa valita kohta SANAHAKU (kirjoitetaan Jokke Seppälä)ja AINEISTOLAJI (valitaan cd-levy). Tulokseksi saa melko monta cd-levyä, joissa Jokke Seppälä on ollut vaikuttamassa. Kajaanin kirjaston sivuilta ei löytynyt näitä cd-levyjä, mutta jos haluaa kaukolainaksi jonkun, voi kirjastonhoitajan kanssa tehdä kaukolainapyynnön.
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988/Kustaa Vilkuna) kertoo Esa-nimestä näin:
6.7. (1929-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883, on vanha lyhentymä raamatullisesta nimestä Esaias (Jesaja). Myös Eesauta on paikoin kutsuttu Esaksi, samoin Eskoa (Eskil). Lyhyt naseva Esa oli 1975 alle 15-vuotiaide poikien etunimitilastossa 23. sijalla ja 1984 35.sijalla.
Esaias-nimestä taas kerrotaan samassa lähteessä seuraavaa:
6.7. vuodesta 1708 (1705 21.2.) kreikkalainen vastine heprean nimelle Jesaja, joka on tulkittu mm. ”Jahven pelastus”, ”Profeettain kuningas”. Jesaja ilmoitti jo 740-700 e.Kr. kauneimmin ja selvimmin tulevasta Messiaasta. Ikivanha raamatullinen nimi on ollut ahkerassa käytössä joka puolella maatamme. Yleisin puhuttelumuoto on…
Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankitaosastolle. DVD-levyä voidaan hankkia, mikäli tekijänoikeudet hallitseva taho on myöntänyt sille lainausoikeudet.
Kyyti-tietokannan mukaan PEKKO JA MASSAHURMAAJA löytyy DVD-levynä Myllykosken kirjaston aikuistenosastolta. Tätä kirjoittaessani se oli myös paikalla hyllyssä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kun Jumala valtaa sinut : löydä Pyhän Hengen voima, 2014 (Spirit rising, tapping into the power of Holy Spirit)
Muurit murtava rukous, 2005 (Breakthrough prayer)
Voimalataus, 2002 (Fresh power)
Tapahtui 11. syyskuuta, 2002 (God's grace from ground zero)
Toivon lauluja, 2000 (Fresh faith)
Lailla tulen, lailla tuulen : kertomus Brooklyn Tabernacle -seurakunnan ihmeestä, 1999 (Fresh wind, fresh fire)
Katri Sarmavuoren toimittamassa teoksessa "Espoolaiskirjailijat" esitellään espoolaisia kirjailijoita, myös siten, että Espoo on tapahtumapaikkana. Kirja on sijoitettu monessa kirjastossa erityiseen Espoo-kokoelmaan. Se on sieltä hyvin lainattavissa ja tilattavissa.
Vivi-Ann Sjögrenin omaelämäkerralliset teokset "Kissan kasvot ja Lassen kioski" kertovat Espoon keskuksesta ja monet Leena Lehtolaisen dekkarit tapahtuvat Espoossa. kirjasta löydät lisää.
En ole aivan varma, mitä elokuvaa tarkoitat.
Elokuva Rokkaava Bradyn perhe (The Brady Bunch Movie, 1995) löytyy DVD-levynä parista kirjastosta Suomessa, mutta ei pääkaupunkiseudulta. Voit kysyä kaukolainausmahdollisuutta lähimmästä kirjastostasi (maksullinen palvelu).
Jos kyseessä on A Very Brady Sequel (1996), jolle en löytänyt suomenkielistä nimeä, sitä ei näytä löytyvän mistään kirjastosta. Suomenkielisen nimen puuttuminen viittaa siihen, ettei siitä ole julkaistu Suomessa eikä siis ole ollenkaan saatavana suomenkielisillä teksteillä.
- Elokuvaa selvitetty käyttäen International Movie Databasea, imdb.com
- Saatavuushaut tehty käyttäen Frank-monihakua, monihaku.kirjastot.fi
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan on kuusisivuinen artikkeli Brezinasta. Kirjaa on esim. kaikissa Hämeenlinnan kirjastoissa.
Kirjailijalla on myös englanninkielinen kotisivu: http://www.thomasbrezina.co.uk/.
Jean-Paul Gaultierin tuotannosta ja hänen urastaan pitäisi olla tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Camp, Walter de: Ja homot loivat naisen (Like, 2015).
The fashion world of Jean Paul Gaultier : from the sidewalk to the catwalk (Montreal Museum of Fine Arts, 2011)
Icons of fashion : the 20th century (Prestel, 1999)
Stevenson, N. J.: Muodin vuosikymmenet : 1800-luvulta nykypäivään (Tammi, 2012)
Tagariello, Maria Luisa: Masters of fashion : the leading figures behind the dream (White Star, cop. 2014)
Stevens, Dakota: A Guide to top French fashion designers and fashion houses (Six Degrees Books, 2010)
Gaultier tuskin itse kertoo mitään noissa kirjoissa, mutta ainakin niissä kerrotaan hänestä.
BD-levyjen katselu onnistuu Kaupunkiverstaalla, joka sijaitsee Kirjasto 10:n tiloissa Elielinaukio 2:ssa Helsingissä. Asiasta saa lisätietoja ja ajan voi varata puh.numerosta 09 - 310 85900.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Tarkkoja ajantasaisia lukuja on vaikea löytää, mutta Tuntematonta sotilasta ja Sotaromaania on yhteensä julkaistu lähes miljoona kappaletta. Täällä Pohjantähden alla –trilogian ensimmäistä osaa oli jo vuoteen 1963 mennessä julkaistu 130 000 kappaletta. Koko sarjaa on julkaistu ehkä puolen miljoonan kappaleen paikkeilla. Nämä siis suomenkielisiä painoksia.
Pietarilaisen Otava Yo -yhtyeen levyjä ei näytä suomalaisissa kirjastoissa olevan. Heidän instrumentaaliversionsa Ievan polkasta tai kappaleesta Finnish polka, kuten sitä myös kutsutaan, löytyy kyllä youtube-videona:
https://www.google.fi/search?rls=com.microsoft%3Afi-FI&biw=1536&bih=730…
Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan mukaan kappale on ainakin heidän vuonna 2015 ilmestyneellä Once upon a time -levyllään:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Levyä voi kuunnella myös Spotify-palvelussa:
https://play.spotify.com/user/atlas017/playlist/5ojaYT3x8Kr0EQ7ZfFZaJU?…
Voit halutessasi tehdä levystä hankintapyynnön kirjastoon.
Etsitty paikka lienee Nikitinskajan kylä itäisellä Syvärin rintamalla, lähellä Äänisen eteläkärkeä. 7.D:n lohko ulottui Suuren Kuzrajärven länsipuolelta Äänisen rantaan.
Lähteet:
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/680
Jatkosodan historia. 4
