Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988/Kustaa Vilkuna) kertoo Esa-nimestä näin:
6.7. (1929-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883, on vanha lyhentymä raamatullisesta nimestä Esaias (Jesaja). Myös Eesauta on paikoin kutsuttu Esaksi, samoin Eskoa (Eskil). Lyhyt naseva Esa oli 1975 alle 15-vuotiaide poikien etunimitilastossa 23. sijalla ja 1984 35.sijalla.
Esaias-nimestä taas kerrotaan samassa lähteessä seuraavaa:
6.7. vuodesta 1708 (1705 21.2.) kreikkalainen vastine heprean nimelle Jesaja, joka on tulkittu mm. ”Jahven pelastus”, ”Profeettain kuningas”. Jesaja ilmoitti jo 740-700 e.Kr. kauneimmin ja selvimmin tulevasta Messiaasta. Ikivanha raamatullinen nimi on ollut ahkerassa käytössä joka puolella maatamme. Yleisin puhuttelumuoto on…
Jos aiot sukeltaa Itämeressä, on olemassa juuri sellainen kirja, jota ajattelet, nimittäin ”Aaltojen alla: Itämeren vedenalaisen luonnon opas”. Kirjan on julkaissut Like 2004.
Kaukaisemmista meristä en löytänyt suomenkielistä aikuisten kirjaa. Englanninkielisiä kirjoja, joissa kerrotaan eri merien elämistä/kasveista, tottakai on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä tietokannasta löytyi esim. tällaisia kirjoja:
Beth and Shaun Tierney, “Diving the world: a guide to the world’s coral seas”, Footprint 2006
Nick Hanna, “The art of diving and adventure in the underwater world”. Ultimate Sports 2006 (kertoo koralliriutoista)
John Collins, “Cool waters Emerald seas : diving in temperate waters”, Atrium 2006
Marc Spalding, “A guide to the…
Luentoja pääsee katsomaan tästä osoitteesta
http://www.ustream.tv/channel/mediamaja
Vierittämällä sivua alaspäin tulee näkyviin videoidut osat. Mitään tunnuksia ei tarvita.
Hei!
Täällä Jyväskylässä parhaiten vanhoja sanomalehtiä säilytetään Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Tosin sielläkin lehtitilanne on tällä hetkellä hiukan kimurantti, koska ovat poistaneet remontin alta paljon lehtiä -myös Keski-Uusimaan numeroita. Vuoden 1967 numerot ovat ainakin saatavilla.
Vanhoja lehtiä säilytetään varastossa, josta on nouto kerran viikossa torstaisin. Varastotilaus pitää tehdä viimeistään keskiviikkona, jos haluaa lehdet luettavakseen seuraavan viikon aikana.
Varastotilauksessa saa apua yliopiston kirjastolta joko käymällä kirjastossa, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: jykneuvonta@library.jyu.fi tai soittamalla numeroon: 0400-247463.
2000-luvulla julkaistuissa Irakia käsittelevissä teoksissa on paljon muistelmia, esimerkiksi sotilaiden ja toimittajien, mutta myös irakilaisten muistelmia. Näistä löytyy varmasti tietoa kulttuurista. Yleistietoa Irakista löytyy etenkin matkaoppaista ynnä muista matkailua ja valtiota käsittelevistä kirjoista. Irakin sodista löytyy tietoa muun muassa elämäkerroista ja historiankirjoista.
Kyyti-alueen kirjastoista löytyy muun muassa seuraavia Irakia käsitteleviä teoksia:
Sarjanen, Petri: Bagdadin kiirastuli (sotilaan muistelmat)
Jaber, Hala: Lentävällä matolla Bagdadiin (toimittajan muistelmat)
Al-Sadoon, Eine: Bagdadin vanki (bagdadilaisnaisen muistelmat vuosilta 2006-2007)
Al-Sadoon, Eine: Elämäni Irakissa (arkielämää Irakissa 1990-luvulla…
Kevyttä lukemista vanhuksille voisi esimerkiksi olla romaaneista:
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja (2010), joka kertoo vanhan miehen jurnutuksista. Myös sarjan muut osat sopivat mainiosti
Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä ny numeroo, joka on Eila ja Rampe –sarjan ensimmäinen osa.
Hilja Valtosen Vaimoke (1933) tai Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926). Nämä voivat olla osalle jo tuttuja ennestään nuoruudesta.
Vanhuksille voisi lukea myös novelleja, jottei juonta tarvitsisi muistaa ollenkaan kertojen välissä. Esimerkiksi Sinikka Nopolan novellikokoelma Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla ja muita kirjoituksia (2001)
tai omaelämäkerrallisia novellikirjoja, kuten esim. :
Tove Jansson Kuvanveistäjän tytär (1969)
Hilja Valtonen Omakehu :…
Tämä Erkki Melartinin Simo Korpelan tekstiin säveltämä laulu "Kiitos" löytyy kokoelmasta "Nuorten laulukirja I, op. 131", jossa se on numerolla 19 yksinlauluversiona. Tämä kokoelma löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b2039733~S9*fin).
Yksiäänisenä laulu löytyy myös kokoelmasta "Ruusu-Ristin laulukirja" (http://luettelo.helmet.fi/record=b2057805~S9*fin).
Heikki Poroila
Kuvaillun kohtauksen perusteella kyseessä voisi olla John Carpenterin Hulluuden syövereissä (In the mouth of madness, 1994). Televisiossa se on esitetty MTV3:n ohjelmistossa 28.9.1999.
Kotimaisten kirjastojen kokoelmissa Carpenterin elokuvaa ei näytä olevan tarjolla. Kaupallisilta toimijoilta sitä on kyllä saatavilla suomeksi tekstittämättömänä versiona.
Raumalla tai muissa Satakirjastoissa ei valitettavasti ole tätä kirjaa e-kirjana kokoelmissaan. Kirja löytyy kyllä paperisena versiona:
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/search?p_auth=HI3byZwv&p_p_id=se…
E-kirjana kirja löytyy joistakin kirjastoista muualta Suomesta. Niiden lainaamiseen tarvitset tämän kirjaston tai kirjastokimpan oman kirjastokortin. Kortin saaminen edellyttää henkilökohtaista kirjastossa käymistä. Mukaan tarvitset henkilökortin. Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=Filo+1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
Koska sanalle kuosma ei mistään lähdeteoksista tunnu löytyvän mitään muita merkityksiä, täytynee kuitenkin uskoa, että myös mainituissa sonkajärveläisissä paikannimissä sana on samaa perua kuin sukunimessä Kuosmanen. Tämä on ollut Savon yleisimpiä sukunimiä jo 1500-luvulla. Se perustuu pyhimysnimeen Kosmas. Pirjo Mikkosen ja Sirpa Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki, 2000) kerrotaan näin:
KUOSMANEN
Pyhimysnimestä Kosmas on Karjalassa käytetty muotoja Kuisma ja Kuosma < venäjän Ku´zma, Ko´zma. Karjalaisia sukunimiä ovat olleet Kuosma, Kuosmanen, Kuisma, Kuismanen, Kuismin ja Kusmin. Muualla Suomessa nimeä on ristimänimenä ilmeisesti käytetty hyvin vähän, vaikka Kosmas on myös roomalaiskatolisen kirkon pyhimys, sillä nimi Cosmas on…
Suomessa säveltäjien, sovittajien, sanoittajien ja kustantajien etuja valvoo Teosto. Jos haluaa levittää julkisesti jonkun toisen sävellyksen, lupa haetaan Teostolta. Jos kysymys on omista tulkinnoista, Teoston lupa (joka ei ole ilmainen) riittää eikä esimerkiksi Gramexin puoleen tarvitse kääntyä.
Kysyjän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/kayttajat. Korvaussummat riippuvat paljon siitä, kuinka monesta sävellyksestä on kysymys. Todennäköisimmin puhutaan sadoista euroista, jos lauluja on vähänkin enemmän. Teoston asiakkaaksi (jäseneksi pääsevät vain säveltäjät, sovittajat ja sanoittajat) ei tarvitse tämän takia liittyä.
Heikki Poroila 21.8.2017 klo 13'45.
Evakkolasten muistoja ja kokemuksia on kerätty, tutkittu ja julkaistu monella taholla. Alla on esimerkkejä julkaisuista ja keräyksistä, mutta lista ei ole kattava. Yksittäisten henkilöiden muistelmia voi hakea kirjaston tietokannasta hakusanoilla "muistelmat evakot". Monet niistä on tosin julkaistu omakustanteina, joiden saatavuus voi olla rajoitettu.
Riutamaa, Eeva: Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi (2016)
Kysely- ja haastatteluaineistolle perustuva väitöskirjatutkimus, joka tarkastelee luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Luettavissa kokonaisuudessaan verkossa: http://www.utupub.fi/handle/10024/124778, saatavana…
Ilmiön taustalla on pyrkimys vähentää polttoaineen kulutusta. Auton korin muotoilu mahdollisimman aerodynaamiseksi todettiin 1990-luvulla kustannuksiltaan edullisimmaksi tavaksi pyrkiä tähän tavoitteeseen. Korimallien suunnittelijat työskentelevät nykyään tiiviisti yhteistyössä insinöörien kanssa. Tietokonepohjainen suunnittelu, aerodynaamiset laskelmat ja tuulitunnelitestit asettavat muotoilulle tiukat rajat, minkä takia eri automerkkien ulkoasu väkisinkin muistuttaa toisiaan. Merkkikohtaiseen erottumiseeen pyritäänkin nykyään pienillä yksityiskohdilla, jotka eivät heikennä auton virtaviivaisuutta: logon näkyvyydellä, takavalojen muodolla yms.
Helmet-kirjastoista löytyy Pasilasta yksi kappale filmiä VHS-kasetilla. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto omistaa kysytynkin filmin ja on tehnyt yhdessä VLMedian kanssa kaikki 145 Suomi-Filmin tuottamaa pitkää elokuvaa sisältävän DVD-boksin. Se on nähtävästi ainoita tapoja nähdä Hän tuli ikkunasta DVD:llä.
Kysyitpä hauskan kysymyksen.
Lähdin selvittelemään sitä Google-kartan avulla, hakusanana Kirjasto.
Suomessa on niin paljon vesistöjä, että aluksi kaikki kirjastot näyttävät olevan jokin veden rannalla.
Tarkemmin katsottuna ne kuitenkin ovat usein noin. puolen kilometrin päässä vesistöistä.
Yritin katsastaa Googlen katunäkymällä, että kirjastosta on näköyhteys veteen eli mereen, järveen tai jokeen.
Tässä listassa ei varmaan ole läheskään kaikkia ranta-kirjastoja. Toivottavasti kommentoijat auttavat.
Meri:
Pyhtään kirjasto http://www.pyhtaa.fi/fi/asukkaat/kirjasto
Tietokeskus Wellamo https://www.merikeskusvellamo.fi/tietokeskus
Oulun pääkirjasto https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/paakirjasto
Tiedekirjasto Tritonia…
Kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennican haussa eli juuri tuon nimistä teosta ei ilmeisestikään ole julkaistu.
Petri Jaakkonen ja kolme muuta kirjoittajaa julkaisivat vuonna 2010 kirjan nimeltä Sähkökitaran rakentaminen. Tämän perusteellisen opaskirjan liitteenä on Telecaster-tyyppisen sähkökitaran 1:1 piirustus. Kirjaa on saatavissa useista kirjastoista.
Jaakkosen yritys Korpi Instruments myy yksittäisiä työpiirustuksia suosituimmista sähkökitara ja -bassomalleista. Vastaavia työpiirustuksia on kirjastojen kokoelmissa. Niitä voi etsiä kirjastojen hakusivuilta esim. hakusanoilla sähkökitara työpiirustukset ja bassokitara työpiirustukset.
Jos oletamme, että kysyjä tarkoittaa ihmiselle aiheutuvia ongelmia avaruudessa olemisesta, voidaan ne tiivistää muutamaan perusasiaan, jotka Maan päällä eläville ovat välttämättömiä, mutta joita avaruudessa ei ilman erityistoimia ole tarjolla.
Sopiva lämpötila, sopivasti happea, eliöiden sietämä maan vetovoima, energiaa loputtomati tarjoava aurinko sopivalla etäisyydellä, vaarallista säteilyä suodattava ilmakehä ja otsonikerros, pääosan tappavasta avaruussäteilystä torjuva sähkömagneettinen kenttä Maan ympärillä.
Avaruus on kaikille Maan eliöille tappava ympäristö, vaikka tiedetään, että eräät eliöt sietävät paljon kovempaa säteilyä kuin ihminen. Riittävän lähellä tapahtuva supernova-räjähdys tuhoaisi myös kaiken elämän Maasta, sillä…
Lapsille sopivalla tavalla tunteita käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Kuvakirjat ja runot:
Browne: Martti murehtija (huolestuneisuus)
Forssén Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko (tunnetaidot)
Georgiou: Lari tuntee itsensä vihaiseksi : tarina siitä, miten vihan tunnetta opitaan hallitsemaan
Georgiou: Laria ärsyttää (epäonnistuminen, virheistä oppiminen)
Georgiou: Lina on vihainen : metsäjengin tarina turhautumisesta
Georgiou: Mimi oppii virheistään : metsäjengin tarina kasvun asenteesta
Georgiou: Timo suree ystävää : metsäjengin tarina tunteisiin tutustumisesta
Higginson: Kiukkupussit
Hai: Mörkö Möö ja Mikko Pöö (pelot, hirviöt, kellarit)
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu?
Jones: Tunteet
Kanto: Perttu…
