Etsimäsi kirjan kuvaus sopii Walter Moersin teokseen Uinuvien kirjojen kaupunki - romaani Zamoniasta (suom. Marja Kyrö, 2005). Kirja on viides osa Zamonia-sarjaa. Alla linkki kirjan kuvaukseen Kirjasammossa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub003f6a5-69e6-4310-b0e5-7f46c28da621
Harry Potterin parissa viihtynyt saattaisi pitää esimerkiksi seuraavista kirjoista.
Angie Sagen: Septimus Heap -sarja (seitsemän osaa)
Suzanne Collins: Alismaan tarinat -sarja (viisi osaa)
Mila Teräs: Noitapeili (aloittaa Salainen kirjasto -sarjan)
Christopher Paolini: Eragon
Charmian Hussey: Salaisuuksien laakso
Voit lukea lisää kirjoista Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
“The best way to predict your future is to create it.” -lausahduksen sanojaksi mainitaan usein Abraham Lincoln. Sitä ei kuitenkaan löytynyt yhdestäkään sellaisesta listasta, johon oli merkitty lähdetiedot eli maininta mistä puheesta tai kirjoituksesta ajatus oli poimittu.
Sanonta on ongelmallinen myös siksi, että Abraham Lincolnin lisäksi sen isäksi on tarjottu itävaltalais-amerikkalaista professoria Peter Druckeria sekä amerikkalaista tietojenkäsittelytieteilijää Alan Kaytä.
Voinee siis sanoa, että kyse on nokkelasta lausahduksesta, jolle on haluttu arvokas lähde. Se ei tarkoita etteikö Abraham Lincoln olisi sitä voinut sanoa, mutta siitä ei ole jäänyt luotettavaa lähdetietoa.
Abraham Lincolnilla oli monia yleviä ja painavia ajatuksia…
Yksi varteenotettava ehdokas etsimäksesi kirjaksi voisi olla Sara Kadeforsin Hei Sandor, täällä Ida (Tammi, 2003).
"Yhdeksäsluokkalaiset Sandor ja Ida kiinnostuvat toisistaan netin keskustelupalstalla, koska molempien viestit poikkeavat tavallisuudesta. Heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet. Pian molemmat odottavat jo koulussa, että pääsisivät kotiin lukemaan sähköpostinsa. Aluksi kumpikaan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään, vaan keksii itselleen roolin. Mutta entäpä kun Sandor tulee Tukholmaan ja soittaa Idan ovikelloa?"
Johan Ludvig Runebergin runosta Flickan kom ifrån sin älsklings möte (kokoelmasta Idyll och epigram, 1870) on kolme kirjoissa julkaistua suomennosta.
Otto Mannisen suomennos julkaistiin vuonna 1954 teoksessa Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset I (WSOY).
Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987 sisältyy teokseen Runeberg: Runoja I (Sahlgren).
Risto Ahti suomensi runon vuonna 2004 julkaistuun teokseen Idyllejä ja epigrammeja (WSOY).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sibelius Akatemian Laura-suomennostietokannasta löytyvät lisäksi Teivas Oksalan, Kimmo Pihlajamaan, Kyllikki Solanterän, Erkki Pullisen ja Erkki Tammelan suomennokset Sibeliuksen lauluun (op. 37 nro 5) ja Wilhelm Stenhammarin lauluun (op. 4b…
Vuoden 1809 valtiopäiväasiakirjojen mukaan H.Tervosen henkilötiedot pitävät paikkansa. Lähde: Protocoller hållna hos det hedervärda bonde ståndet vid landtdagen i Borgå år 1809.Hfors 1893, s. 278.
En nyt ihan tiedä, mitä tarkoitat kysymykselläsi. Kyllähän lainat pitäisi eräpäivään mennessä palauttaa. Kirjastoista löytyy kyllä sekä fysiikan että kemian kirjoja, mutta sinun kannattaisi kysyä suoraan omasta kirjastostasi, onko siellä tai muissa kirjastoissa juuri niitä kirjoja, joita sinä tarvitset.
HelMet-haun versionvaihto tapahtui 17.9.2014, ja sen jälkeen järjestelmässä on vielä puutteita ja häiriöitä. Omiin tietoihin pääsee kirjautumaan varmimmin perinteisen HelMet-haun kautta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X .
Ellei tämäkään auta, kannattaa kokeilla eri selaimia. Ainakin Internet Explorerilla kirjautuminen näyttää toimivan ongelmitta.
Pahoittelemme järjestelmän virheistä aiheutuvaa haittaa.
Kirjailijan sivuilta osoitteesta http://www.katherineneville.com ei löytynyt tietoa, että sarjalle olisi tulossa jatkoa, mutta noiden kahden teoksen jälkeen hän on julkaissut romaanin ”The Magic Circle”, jossa on ilmeisesti samantapaista teemaa kuin aikaisemmissa.
Nevillen kirjoja kustantaneesta Bazarista kerrottiin, ettei tuo suomentamaton teos ole mukana heidän kustannusohjelmassaan. Sitä ei siis näillä näkymin luultavastikaan saada suomeksi.
Emme onnistuneet löytämään Petri Pöntinen -nimistä kuvataiteilijaa. Valokuvaaja Benjamin Pöntinen on julkaissut mm. Lakeuden taivaan alla -nimisen lakeusaiheisen valokuva- ja runoteoksen. Voisiko kyse olla hänen kuvistaan? Tietoa kirjasta ja kuvaajasta:
http://www.valmiixi.fi/2013/03/pontinen-lakeuden-taivaan-alla.html
http://www.ammattiluontokuvaajat.fi/jasenet/userprofile/bpontinen
Kannattaa kääntyä Myllypuron mediakirjaston puoleen. Siellä on studio kuvien, videoiden ja äänen käsittelyyn. Lähemmät tiedot sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Kaupunkiverstaalla on mediatyöasemia. Näistä lisää sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Tikkurilan kirjastosta kerrottiin, että Vantaan kirjastojen asiakastietokoneilla ei ole web-kameraa, mutta jos sinulla on oma kamera, voit käydä kirjastossa selvittämässä, onnistuuko kuvaus sen avulla.
Kiitos ehdotuksesta, välitin sen eteenpäin.
Raision kirjaston aulassa on kottikärry, johon asiakas voi tuoda kerrallaan pienen määrän hyväkuntoisia kirjoja, korkeintaan 15 kirjaa kerralla. Jos kärryä ei löydy, kysykää neuvonnasta sen sijaintia.
Useimpiin kuntien kirjastojen e-kirjapalveluihin tarvitaan tosiaan kirjaston tai kirjastokimpan kortti. Kirjastot.fi-sivustolle on kuitenkin koottu linkkejä vapaasti saatavilla oleviin, maksuttomiin e-kirjapalveluihin. Sivusto löytyy täältä:
http://ekirjasto.kirjastot.fi/vapaasti-saatavilla
Voit lainata Seitti-kortilla ihan normaalisti edelleen. Korttia voit käyttää kaikissa Eepos-kirjastoissa.
Halutessasi voit vaihtaa kortin uuteen Eepos-korttiin missä tahansa kirjaston toimipisteessä, myös kirjastoautossa. Uudesta kortista veloitetaan kolme euroa.
Hei!
Tässä on sinulle linkit, joista vastauksen pitäisi löytyä:
https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/kursdata.html?identifier=24254&marketplace=24&inhibitTrade=1
https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/kurssihistoria.jsp
Linnunrata on käytännössä kaikkialla Suomessa katsojan pään yläpuolella taivaankannen ylittävä himmeä "vyö", galaksimme sen yhdestä sivuhaarakkeesta katsottuna. Sille ei voi määrittää mitään yksittäistä kompassisuuntaa, koska se ulottuu - myös silloin kun on liian kirkasta sen näkemiseen - aina taivaanrannasta toiseen suunnilleen Joutsenen tähdistöstä Orionin tähdistön kautta. Linnunrata kyllä näyttää kiertyvän Maan pyörimisliikkeen takia tähtitaivaalla ja kellonajasta riippuen se on taivaalla eri "asennoissa", mutta koska sen näkeminen edellyttää melko täydellistä pimeyttä, edes kaamos-Lapissa tätä kiertymistä tuskin ympäri vuorokauden pystyy seuraamaan. Havainnotsijan leveyspiiriä tärkeämpi tekijä siinä, miten päin Linnunrata taivaalla…
