Hei,
Suomesta ei löydy Brecht-seuraa, ikävä kyllä. Suomessa toimii Suomen kirjailijanimikkoseurat ry, mutta sen jäsenseurojen joukostakaan ei löydy yhtäkään ulkomaalaisen kirjalijan nimikkoseuraa.
ystävällisin terveisin
Marja Immonen
Ignatiuksen virsi 596 "On kaikki tässä elossa..." löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi seuraavasta: Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja : hyväksytty kahdennessatoista yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1938, J.F. Olan : Tampere, 1945.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy mitään aineistoa tšetšeenin kielellä, ei lapsille eikä aikuisille.
Myöskään muista pääkaupunkiseudun kirjastoista ei näytä löytyvän tšetšeenin kielistä aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilmeisesti mainitsemanne lehtijuttu on julkaistu 2010-luvun alkupuolella (http://archive-fi-2012.com/fi/e/2012-10-24_512322_65/Herra-X/ ). Emme kuitenkaan onnistuneet löytämään
jutun lähdettä.
Haimme lähdetietoa paitsi Googlesta myös ePress –sanomalehtipalvelusta, joka käsittää kotimaiset paikallis- ja maakuntalehdet arkistoineen ja lisäksi kotimaisten lehtien sisältöihin keskittyvästä Aleksi-hakutietokannasta.
Vahvistamattomien tietojen mukaan vuonna 1914 lehdistössä kiersi uutinen kuolemaantuomitusta miehestä, joka mestaustilaisuudessaan huutaa mainitun lausahduksen toiminimen luvattua pitää huolen hänen perheestään (http://hakanmediankronikkaa.blogspot.fi/2012/02/normal-0-21-false-false… ).
Pari kirjoittajaa mainitsee Vladimir Iljits…
Automaattista sisällönkuvailua on kokeiltu tässä yleisten kirjastojen yhteisessä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, jossa toimi vuodesta 2008 vuoteen 2015 semanttinen analyysi, joka poimi automaattisesti kysymyksen tekstistä käsitteitä, jotka automatiikka arvioi merkittävimmiksi. Nämä näkyivät asiasanaehdotuksina vastaussovelluksessa. Vastaaja toki valitsi sopivat ja jätti sopimattomat käyttämättä sekä lisäsi sellaisia asiasanoja vastauksia kuvaamaan, jotka puuttuivat automaattisesti valikoiduista, mutta automaattinen kuvailu toimi silti melko hyvin.
Samaa automatiikkaa hyödynnettiin myös kysymyksen lähettämisen yhteydessä niin, että kysyjälle tarjottiin mahdollisuutta tarkistaa, oliko saman tapaiseen kysymykseen vastattu aiemmin.…
Mahtoiko lainaamasi äänikirja olla MP3-muodossa? Oma vanha cd-soittimeni ei ainakaan osaa pyörittää siinä muodossa olevia äänikirjoja eikä kaikissa nykyisin myynnissä olevissakaan ole välttämättä sitä ominaisuutta. Soittimen tiedoissa täytyy siis olla tieto MP3-tuesta, jotta sillä voi siinä muodossa olevia äänikirjoja kuunnella.
Ihan tässä muodossa en onnistu sitaattia löytämään.
Kirjailija Ken Keseyn nimissä on sitaatti, jonka kääntyy jotakuinkin näin:
”Voit laskea kuinka monta siementä on omenassa, mutta et montako omenaa on yhdessä siemenessä.”
En onnistunut löytämään, missä Kesey näin on sanonut tai kirjoittanut. Sama sitaatti on Karen Jensenin nimissä, joka on jatkanut sitä opettajille sopivammaksi.
Sitten taas Rober H. Schullerin nimissä on sitaatti, joka menee vapaasti suomennettuna jotakuinkin että:
”Kuka tahansa voi laskea omenan siemenet, mutta vain Jumala voi laskea omenien määrän siemenessä.”
Lähteet:
https://www.goodreads.com/quotes/167748-we-can-count-how-many-seeds-are-in-the-apple
https://www.goodreads.com/…
Valitettavasti emme pysty kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla löytämään mallia. Tuon ikäisiä lehtiä ei myöskään enää monissa kirjastoissa ole. Selvitystä auttaisi, jos lehden nimi olisi tiedossa.
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
Tällaista runoa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähes kysymyksessä mainitulla tavalla kyllä alkaa Pääskynen-lehdessä julkaistu nimimerkki Priskan (Salme Setälä) tarina Jänöläisten pesumatka.
"Ensi lumi oli satanut. Maa hohti ja kimmelsi valkeiden lumihiutaleiden peittämänä. Olipa se somaa." (Pääskynen nro 22, 15.11.1924, s. 5)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977266?page=5
NCS (No Copyright Sound) on brittiläinen levy-yhtiö, joka julkaisee rojaltivapaata musiikkia Youtubessa. Tätä musiikkia tekevät monet artistit ja sitä saa käyttää vapaasti kunhan mainitsee kappaleen tekijän. En löytänyt tietoa, että NCS:n tuottamaa musiikkia olisi julkaistu muualla kuin Youtubessa ja sen takia sitä ei löydy kirjaston kokoelmista.
Lisätietoa musiikin käytöstä voit lukea NCS:n kotisivuilta:
https://sites.google.com/nocopyrightsounds.co.uk/ncs
NCS:n Youtube-kanava:
https://www.youtube.com/user/NoCopyrightSounds/featured
Etsimänne teos on Mark Twainin Kapteeni taivaassa (Report from paradise, suom. Jorma Etto, 1958). Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
Mark Twainin Kapteeni taivaassa Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12065
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kiveä näkemättä ja kokeilematta on mahdotonta esittää edes arvausta siitä, mistä voisi olla kysymys. Kiven löytöpaikka - rakennustyömaan kaivuukasa - lisää mahdollisuuksia huomattavasti verrattuna siihen, jos tällainen kivi olisi löytynyt harjun päältä. Kysyjä ei myöskään mainitse mitään siitä, onko kivi hioutunut, kuten harjuissa olevat kivet järjestään ovat, vai onko siinä teräviä särmiä.
Kivessä näkyvät saniaismaisen lehden muodot saattavat olla dendriittejä, joita syntyy rauta- ja mangaanipitoisen veden tunkeuduttua kiven kapeisiin rakoihin. Veden haihtuessa siihen liuenneet ainekset voivat joskus kiteytyä rakoon kasvimaisiksi kuvioiksi. Linnunpää veisi kiven jo arkeologian puolelle ja olisi varsin sensaatiomainen löytö.…
Kyseessä voisi olla Luca D'Andrean teos Rotko (La sostanza del male, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, Tammi, 2017), jonka käännösoikeudet on myyty yli 30 maahan. D'Andrealta on ilmestynyt esikoisteoksen jälkeen kolme teosta, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole suomennettu.
https://www.tammi.fi/kirja/luca-dandrea/rotko/9789513193348
https://www.einaudi.it/autori/luca-dandrea/
Yhdistyslain pykälässä 38 a Toiminnantarkastus on kappale, jossa mainitaan tilanne, jossa toiminnantarkastajaa ei ole valittu.. Olisiko tästä apua teidän tapauksessanne? Valitettavasti meidän kirjastolaisten ammattitaito ei riitä vastaamaan kysymykseenne. Alla linkki lakiin:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Hei,
ja kiitos kysymyksestä. Suomalaisille viljoille ei pysty määrittämään yhtä ja samaa itävyyden määrettä. Itävyys riippuu monesta eri tekijästä kuten lajikkeesta, siementen laadusta ja siitä ovatko ne altistuneet esimerkiksi homeelle. Lisäksi mm. kylvösiemenen kunnostustoimet kuten lajittelu ja peittaus nostavat siemenen elinvoimaa ja orastavuutta verrattuna kunnostamattomaan siemeneen (Saarinen et al. 2011).
Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Saarinen, E. (toim.) 2011: Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Saatavilla verkkojulkaisuna www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu17.pdf
Välisalo, M. ja Ali-Kippari, R. (2019): Selvitä kylvösiemenen itävyys. ”Maatilalla” -lehti nro 1/…
