Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla…
Näin alkaa Veikko Huovisen kertomuskokoelmaan Ronttosaurus sisältyvän tarinan Kajaanin linnan vanki päättävä nelisäkeinen runo. Kertomuksessa säkeet sepittää ruotsalainen runoilija Lars Vivallius (1605-1669), mutta mitä luultavimmin ne ovat Huovisen mielikuvituksen tuotetta. Ainakaan Huovisen tarinassa lähdeteoksena mainittu Kajaanin kaupungin historia ei todista päinvastaista, kuten ei myöskään Eino Cederbergin Kaksi Kajaaninlinnan vankia. Tyyliltäänkin loru muistuttaa enemmän Huovista kuin Vivalliusta, eikä se ole suinkaan ainoa laatuaan Huovisen tuotannossa, niin kuin Tero Viljasen vuonna 1994 julkaistu Parnasso-artikkeli Tiedettä tyhjästä eli mitä Ringa pakeni? osoittaa.
Vanhempi lehtori lienet, / koska on pupillit pienet / ja…
Hei,
juurikin mainitsemastasi kirjasta löytyy Kalmolaskos (tunnetaan myös nimellä elävä käärinliina), joka on käännetty englanniksi Lethifold -olennoksi. Tieto löytyy ainakin vuoden 2001 painoksesta. Kirja on lainattavissa Helsingistä tai saatavilla kaukolainaksi useammasta kirjastosta, mikäli haluat lisätietoa muiden Wizarding World -maailman olennoista ja näiden käännösnimistä.
Nokkakärryt tulisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Tämä käytäntö koskee kaikkia lainattavia esineitä.
Myöhästymismaksu kaikesta lainattavasta aineistosta, myös esineistä, on 20 senttiä vuorokaudelta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Vanhat suomalaiset peltipurkit -blogissa arvioidaan makeisrasiaa valmistetun 1920-luvun lopulla http://peltipurkit.blogspot.com/2015/04/fazerin-karamellirasia_20.html . Tuotetta on mainostettu eri lehdissä ainakin vuonna 1927. Tämä mainos on Seura-lehdestä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757695?term=kultakaramelleissa&page=44 . Peltipurkkien puhdistamisesta voi lukea samaisesta blogista:
http://peltipurkit.blogspot.com/p/peltipurkkien-puhdistaminen-ja-sailytys.html
Makeisrasiaa on ollut myynnissä esimerkiksi Huuto.netissä 20 euron lähtöhintaan sekä antikvariaatissa 20 eurolla.
https://www.huuto.net/kohteet/fazer-200mk-karkkirasia/557294999
https://www.juvekim.fi/product.php?id=…
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa.
Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442.
Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa.
Ainakaan Fenno-äänitearkiston tai Fono-äänitetietokannan tiedoista ei löytynyt Uralin pihlajaa ja Tiet-kappaletta Otsin levyttämänä. Youtube-videopalvelusta löytyy video, josta löytyy Dorogi- eli Tiet-kappale venäjänkielisenä versiona Otsin esittämänä.
Fenno kertoo Äla kurvasta -kappaleesta seuraavaa:
Älä kurvasta (Don't worry) | Äänitetty: 1958-07-22
Levymerkki: Rytmi rn 4144 | EP-levy
Levyn nimi: Georg ots laulaa 5 | julkaistu: 1958
On hetki -kappaleen levytyksistä löytyy tietoa Fonosta: http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?kappale=On+hetki&esittaja=ots
Vait on huulet -kappale on Fennon mukaan äänitetty vuonna 1959. Se on julkaistu eri levyillä vuosina 1959-1962.
Fonon tietojen perusteella voisi olettaa, että…
Veikkaukseni on, että valkoinen pallero on jonkin loispistiäisen kotelokehto ja ötökkä taas on jokin lude tai ehkä pikemminkin luteen nymfi.
Varmempaa lajintunnistusta kannattaa kysyä joko yliopiston biologian laitokselta tai facebook-ryhmästä Suomen ötökät.
Satu Hovin, Hannele Maahisen ja Katri Niemen kirjassa Keskiajan puvut "kaprönikkä" on "keskiajalla ja renessanssin aikaan käytetty huntu, josta saatiin päähine taittelemalla ja nuppineuloin kiinnittämällä". Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550–1620 puolestaan lukee kaprönikan huppupäähineisiin ja kertoo, että tämä keskiaikaiseen huppuun palautuva päähine oli "leikkaukseltaan yksinkertainen, usein muodostettu puolipyöreästä kankaanpalasta, jonka etureunaan sijoitettiin koristeellinen nauha ja jonka liepeet laskeutuivat hartioille". Nimi "kaprönika" on johdettu päähineen ranskankielisestä nimestä chaperon.
Leikkaamalla kaarevaan osaan halkioita voitiin päähineen pukemistapoihin saada vaihtelua. Alla pidetyn alusmyssyn…
Ainakaan alkuperäisissä Muumi-kirjoissa ei ilmeisesti kerrota, mistä Muumipappa on hattunsa saanut. Muumipapan urotyöt -kirjassa hattua ei mainita tai ole piirretty Muumipapalle tämän nuoruudessa. Hattu ei myöskään ole Taikurin hattu, samannimisestä kirjasta, vaikka se samalta näyttääkin. Kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia kuitenkin mainitaan, että "Muumimamma oli maalannut [hatun] sisään "M.P.:lle omalta M.M.:ltasi"", mistä voisi päätellä, että hattu on ollut lahja Muumimammalta.
Käännös riippuu kontekstista. Valtioneuvosto kanslia on tehnyt yhteenvedon, jossa käydään läpi eri esimerkkejä: https://vnk.fi/documents/10616/3457020/-han+ja+-h%C3%A4n+(fi-en)
Kysyin asiaa viisaammilta ja vastaus oli että ihan normaalisti eli äänestysprosentti on suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin. Linkki WikipediaanLisää USAn väälijärjestelmän kiemuroista saa tietää suomeksi Janne Isosävin artikkelista (19.4.2017) Linkki artikkeliin
Pilapiirros löytyy Jyväskylän kesän erikoisjulkaisusta Kesäporeita vuodelta 1977. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista mm. Pasilan kirjastovarastosta:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1046971?sid=4879903662Tässä teoksen tiedot Finnasta, josta näkyy saatavuustiedot muista Suomen kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kes%C3%A4poreita+jyv%C3%A4skyl%…
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi.
Eniten asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa 1960- ja 1970-luvuilla. Joidenkin arvioiden mukaan asbestia on Suomessa käytetty rakennusmateriaaleissa ja monissa muissa tuotteissa 1920-luvulta lähtien yhteensä noin 300000 tonnia.
Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, maahantuonti ja myynti kiellettiin 1.1.1993. Käyttöönottokielto astui voimaan 1.1.1994. Rakenteissa on vielä paljon asbestia. Työterveyslaitoksen arvion mukaan suurin osa kaikesta käytetystä asbestista on vielä jäljellä rakennuskannassa. Tarkkaa määrää on lähdeartikkelien mukaan mahdotonta arvioida.
https://www.rakentaja.fi/pro/artikkelit/17334/asbestikartoittaja_tts.htm
https://www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/asbesti/
Tähän tapaan kilpikonnasta runoili Lev Khalif (1930-2018). Hieman muunneltuna – ja ilman mainintaa alkuperäisestä tekijästä – runo esiintyy Vasili Grossmanin romaanissa Elämä ja kohtalo:
"Bogolejev kohotti katseensa sellin kattoon, levitti käsiään ja sanoi: - Kuunnelkaahan. Ja sitten hän lausui joikuvalla äänellä:
– Mistä onkaan panssarisi tehty?
kysyin kilpikonnalta, ja konna vastas:
– Pelosta, jonka olen koonnut, tietty,
kas kun se on kaikkein lujin aines!
– Itsekö olette tuon sepittänyt? Dreling kysyi.
Bogolejev levitti taas käsiään eikä vastannut." (s. 603, suomentanut Esa Adrian)
Лев Халиф цитата: Из чего твой панцирь, черепаха? - Я спросил и получил … | Цитаты известных личностей (citaty.net)
Халиф, Лев…
1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus…
Linna tarkoittanee tässä ihmisellä naista yleensä. Yksi Suomen murteiden sanakirjasta sanalle löytyvä merkitys on 'nainen, vaimo'. Matti Vilppula on Kielikello-lehdessä 2/1996 julkaistussa kirjoituksessaan pohdiskellut ihminen-sanan tätä merkitysulottuvuutta:
"Ihminen-sanan 'nainen'-merkityksen ratkaisu saattaa liittyä itse nainen-sanaan. On olemassa useita tietoja siitä, että sana nainen on murteissa koettu affektiseksi ja sävyltään kielteiseksi, halventavaksi. Osasyynä on varmaan ollut samaa kantaa oleva verbi naida ja sen sukupuoliyhteyteen viittaava merkitys. Tästä syystä nainen-sanaa on alettu vältellä ja sille on etsitty kiertoilmauksia. Naisihminen, naiseläjä, vaimoihminen, vaimoinen ihminen ja vaimoinen henki ovat esimerkkejä…
Laulu on ilmeisesti tehty Antti Laamasen runosta Äidin haudalla. Runo on julkaistu Suvannon seutu -lehdessä, jonka digitoitua versiota voit lukea täällä http://sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201979-3.pdf Runo on sivulla 2.
Elektronisten laitteiden valmiustila kuluttaa sähköä silloinkin, kun itse laitteet eivät ole päällä. Tämän voi estää ottamalla laitteet pois seinästä, minkä olet poissaolosi ajaksi tehnytkin.
Jääkaappi-pakastin on kuitenkin koko ajan päällä. Sähkönkulutuksen vaihtelu voi johtua sen läheisyydessä olevan lämmönlähteen (esimerkiksi patteri) lämpötilan muutoksista, täyttötilan muutoksista tai siitä, että laite on epäkunnossa. Tarkista jääkaappi-pakastimen puhtaus!
https://yhdessa.fortum.fi/kodinkoneiden-sahkonkulutus-tiedatko-paljonko…
https://www.vantaanenergia.fi/enhan-mina-ole-voinut-mitenkaan-kuluttaa-…
