Tätä DVD-levyä ei ole varsinaisesti myynnissä, koska se on tehty oppilastyönä jo vuonna 2005 (EVTEK). Tekijänoikeussyistä sitä ei ole myöskään kirjaston kautta saatavana. Näyttää kuitenkin siltä, että yksittäisiä kappaleita voi internetin kautta tavoitella ostamalla.
Keltaisessa pörssissä joku myy tätä dokumenttielokuvaa 6 eurolla (linkki http://www.keltainenporssi.fi/search/elokuvat/dokumentit/helsingin-ilma…) ja samaan hintaan on DVD tarjolla myös Huuto.net -palvelussa (linkki http://www.huuto.net/kohteet/helsingin-ilmatorjuntavoitto-1944-dvd/2523…).
Näitä yksittäisiä myyntitarjouksia kannattaa etsiä Googlesta laittamalla tuo elokuvan nimi lainausmerkkeihin "Helsingin ilmatorjuntavoitto 1944" ja vielä toiseksi hakusanaksi DVD.
Heikki…
Kaikkiin varauksiin ilmestyy nykyää automaattisesti takaraja. Se liittyy johonkin tekniseen ongelmaan. Päivämäärä on kahden vuoden päässä tulevaisuudessa, joten siitä ei ole mitään haittaa.
Hei!
Kyselin kollegoiltani ja sain Lastenkirjainstituutista tällaisen vastauksen:
"Kyseessä on Aili Somersalon kirjoittama ja Maija Karman kuvittama Tonttujen joulunäyttely vuodelta 1944.
Tätä 30-sivuista vihkosta näkyy löytyvän Lastenkirjainstituutin lisäksi ainakin Vaasan ja Pasilan varastoista. Ja ainakaan samalla nimellä tätä tarinaa ei näy mistään kokoelmista tai antologioista löytyvän."
Kirjastoissa teokset on tapana aakkostaa hyllyyn kirjailijan kotimaan henkilönnimikäytänteitä noudattaen. Meikäläisittäin "väärinpäin" olevissa kiinalaisissa nimissä sukunimeksi valitaan korrektisti nimen ensimmäinen osa ja etunimeksi jälkimmäinen: Murong Xuecun on aakkostettaessa MURONG, Xuecun ja Mo Yan on MO, Yan.
Vieraiden nimijärjestelmien soveltamisesta suomalaiseen malliin:
Sukunimi? Etunimi? : maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2002
Suomen tilastollisen vuosikirja listaa kuolleet kuolemansyyn mukaan. Listaus ei ole yleisyysjärjestyksessä, vaan tautiluokituksen nimikkeistön mukainen.
Tilastolliset vuosikirjat verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/67152/browse?order=DESC&type=dateacces…
Kyseessä näyttäisi olevan Max Beckmannin (1884–1950) maalaus Die Alte Schauspielerin vuodelta 1926.
http://www.art-magazin.de/kunst/17856-bstr-max-beckmann-new-york/128709…
http://www.thecultureconcept.com/max-beckmann-in-new-york-the-met-fitti…
https://de.wikipedia.org/wiki/Max_Beckmann
Matti Rossin suomennos menee näin:
tämä kuninkaiden valtaistuin,
hallitseva saari,kuninkuuden tyyssija,
Marsin tanner, toinen Eden, puoliparatiisi,
tämä linnoitus,luonnon rakentama
tarttuvia paheita ja sotaa vastaan,
tämä onnellisten asuinpaikka,
pienoismaailma, jalokivi, upotettu
hopeiseen mereen, joka linnan muurien
tai vallihaudan tavoin torjuu köyhempien
maiden kateuden; tämä siunattu puutarha,
laidun, valtakunta, äiti, tämä meidän
Enlantimme
Vaikka hakusanoilla "anarkia" ja "anarkismi" verkkokirjastoista jonkin verran lastenkirjallisuutta löytyykin, täytyy kyllä sanoa, että lastenkirjojen "anarkia" on lähinnä viatonta vallattomuutta - ei niinkään maailmankatsomuksellista poliittista anarkismia.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Käyttökelpoista teoreettista kirjallisuutta aiheesta löytyy kuitenkin jonkin verran varsinkin Lastenkirjainstituutin tutkimuskirjallisuuden joukosta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Hyvä yleisjohdatus politiikkaan lastenkirjoissa on Sulevi Riukulehdon, Anssi Halmesvirran ja Kari Pöntisen Politiikkaa lastenkirjoissa (SKS, 2001).
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen mukaan 8b on pitkällinen nivelreumatismi. Luokka E viittaa tapaukseen, jossa prognoosi näyttää hyvältä (esim. tulehduspesäkkeitä löydetty ja poistettu). 38 tarkoittaa perifeerisen hermoston sairauksia ja vammoja. Sen yhteydessä pitäisi periaatteessa olla alaluokka a, b tai c joka tarkentaisi onko kyseessä ylä- (a) vai alaraajojen (b) hermojen sairaus vai muu periferisen hermoston sairaus tai vamma (c). E-luokka viittaa tässä pitkällisiin tapauksiin, jotka näyttävät paranevan.
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tätä vastausta ei kannata pitää millään tavalla pätevänä laintulkintana.
Nähdäkseni asia riippuu täysin siitä, mitä hakuilmoituksessa on vaadittu hakijalta. Jos koulutusta on edellytetty, ovat koulutetut valinnassa etusijalla. Työkokemuksen edellyttäminen taas asettaa etusijalle ne, joilla se kriteeri täyttyy. Jos hakijoita on monta ja he täyttävät vaaditut ehdot, työnantaja voi tarkastella heidän muita ansioitaan ja soveltuvuutta täytettävään tehtävään. Koulutus voi olla yksi soveltuvuuden kriteeri, jos sitä ei ole erikseen edellytetty.
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja…
Publisher-kohtaan tulee tosiaan omakustanteen tekijän nimi tai hänen oman kustannusyhtiönsä nimi, jos sellainen on. KDP:n (Kindle Direct Publishing) ohjeistuksen mukaan tähän kohtaan ei saa merkitä mitään seuraavista:
Jokin muu kustantamo, esim. saman teoksen aiemin julkaissut yhtiö
Viittaus Amazoniin tai sen sisaryhtiöihin
Viittaus Kindleen tai Kindle Direct Publishingiin (KDP)
Verkkosivustot tai verkkotunnukset (domain)
KDP:n luettelointiohjeistus kokonaisuudessaan: https://kdp.amazon.com/en_US/help/topic/G201097560
"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut…
Hei,
Selvittelin asiaa lautapeliharrastajilta ja Länkkäriseurasta. Kukaan ei juuri tuon nimistä peliä muistanut, mutta samantyyppinen peli on Pioneer city. Tässä blogissa on hyvä kuvaus pelistä: (http://kurjenkaivonkentta.blogspot.com/2014/03/pelipaiva.html).
Näiden lisäksi mainittiin nimen perusteella The Virginian sekä Mustan majavan aarre. Näistä löytyy netistä tietoa aika niukasti. Tuohon aikaan paljon lautapelejä julkaisseella Kuvataide-firmalta ilmestyi katalogeja, jossa esiteltiin pelejä. Näitä löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Niitä selailemalla voi oika peli löytyä. Lisäksi Pinterestissä löytyy runaasti kuvia vanhoista yhdysvaltalaisista lautepeleistä, jos niistä löytyisi alkuperäinen versio pelistä. Tosin peli voi olla…
Suomalaista metsämytologiaa löydät esimerkiksi seuraavista teoksista:
Marjut Hjelt : Taikametsä : tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä
Suuri eläinystävän kirja (toim. Satu Aalto)
Leena Laulajainen : Metsän mesikämmen : lasten karhukirja
Metsään liittyviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Titta Kuisma : Lapsen oma metsäkirja (tietoa & tarinaa)
Emilia Erfving : Kasa (kuvakirja)
Eppu Nuotio : Metsäretki (kuvakirja)
Tuuli Hypén : Veikan metsäretki (kuvakirja)
Tittamari Marttinen : Riemukas metsäretki (runokirja)
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kalle Päätalon Susipari on luettavissa vain näytelmänä. Samannimistä romaania hän ei ole julkaissut.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kalle-paatalon-kirja-susipari-v
Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%…
Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä.
Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu
https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren…
https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Kaivattu elokuva saattaisi olla Marcel Pagnolin omaelämäkerralliseen romaaniin perustuva Äitini linna (Le château de ma mère, 1990), joka on jatko-osa romaanille ja siitä tehdylle elokuvalle Isäni kunnian päivä (La gloire de mon père). Molemmat elokuvat ohjasi Yves Robert. Näistä kahdesta romaanista ainoastaan Isäni kunnian päivä on suomennettu.
Le Château de ma mère | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
