Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt…
Sukunimen alkuperään löytyy vastaus Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan tietokirjasta Sukunimet (Otava 2000).Sen mukaan nimi perustuu Kristofferin kansanomaiseen puhuttelumuotoon Tofferi. Selityksen mukaan nimeää tapaa mm. Keski-Pohjanmaalla, jossa Halsuan Tofferia isännöi 1607-14 Kristoffer Paavonpoika.
Helsingin Pasilan paikannimissä on käytetty paljon junaliikenteen termistöä. Yksi näistä on mainitsemasi Asemapäällikönkatu, joka on ruotsiksi samaa merkitystä kantava Stinsgatan. Stins on lyhennetty muoto sanasta stationsinspektor ja tarkoittaa siis asemapäällikköä.Lähde: Nordisk familjebok, 1917.
Kyseessä on Tuula Korolaisen Synttärikakku-loru, joka sisältyy teokseen Lystitunti (toim. Satu Sopanen ja Markku Kaikkonen, Otava, 2006, s. 12)
https://finna.fi/Record/helmet.1778374
Laulu on ilmeisesti tehty Antti Laamasen runosta Äidin haudalla. Runo on julkaistu Suvannon seutu -lehdessä, jonka digitoitua versiota voit lukea täällä http://sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201979-3.pdf Runo on sivulla 2.
Toimistotyön tutkinto voisi olla esimerkiksi sihteerin, assistentin tai merkonomin tutkinto. Sihteerin ja assistentin töistä ja koulutustavoista löydät lisätietoa koulutus.fi -portaalista, vaikkapa https://www.koulutus.fi/haku/sihteerikoulutus
Merkonomin tutkinnon voi suorittaa etänä tai verkko-opiskeluna monessa oppilaitoksessa. Lisätietoja löydät etäopiskelu.fi -portaalista, esim. https://www.etaopiskelu.fi/koulutushaku/koulutus?isDistance=1&q=merkono…
Myös oppilaitosten kotisivuilta voi suoraan hakea tietoja erilaisista koulutusmuodoista.
Topeliuksen säe on "kolmiseikkailuisesta sadusta" Prinsessa Ruusunen, keskeltä Valottaren viimeistä repliikkiä ensimmäisen seikkailun lopussa:
"Ah, mun sielun' aavisti! / Kohtalo nyt kova vainoo, / se vain toivo viel' on ainoo: / ikä pitkä luvattiin... / Kaksoisparin tiedän, niin: / eihän yksin kuolo musta / elost' anna unhotusta, / myöskin uni tarjoo sen, / helpomman ja lyhyen! / Kuolonuneen ei hän nuku. / Prinsessa kun haavoittuu, / kohta hän ja hovi, suku, / uinuu unta raukeata. / Sata vuotta nukahtaa / impi ennen kuolemaa; / mut jos pelastaja saa, / ennenkuin lyö vuosisata / heräävä hän riemuin on..." (Lukemisia lapsille. 5. nide)
Lähdeteokseni listaa kolme suomentajaa – Viljo Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa –…
Viialan kirjastosta sain seuraavanliasen listan:
Tällaista löysin pikaisella haulla
Korkeamäki, Esko
Vanhaa Viiala, Viialan historiaa sanoin ja kuvin. Viialan kunta, 2007
978-952-92-1477-8
Sisältää mm. Kalle Siimeslehto: Haihunkosken kylän muuttuvat kasvot s. 205-209
Akaan historia 1 - 3
Akaan historia 1. 1954
Haihunkosken kartanon omistajaluettelo vuodesta 1539-
s. 436
Adel, Vadim
Viialan Haihunkoski, elinkeino- ja teollisuushistoriallisen muinaisjäännösalueen inventointi 2003.
Pirkanmaan maakuntamuseo. Kulttuuriympäristöyksikkö. 2003
Adel, Vadim
Viiala. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot 1997, Maakunnallinen yksikkö.
Haihunkoski s. 30 – 42.
Heiskanen, Jari…
Aluksi on todettava, että hyttysistä kokonaan eroon pääseminen saattaa olla mahdotonta eikä ole olemassa yhtä taattua keinoa, jolla niitä voisi vähentää omassa pihapiirissä.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) sivulla, jossa käsitellään hyönteismyrkkyjä ja karkotteita neuvotaan näin: "Paras suoja hyönteisiä vastaan on peittävä vaatetus. Kotipihalla hyttysiä voi myös yrittää vähentää poistamalla seisovan veden altaat, joissa hyttyset lisääntyvät. Hyttyset eivät myöskään viihdy avoimella pihalla." Jos mökki on veden äärellä tai metsäisessä paikassa, valitettavasti kyseistä neuvoa voi olla vaikea toteuttaa. Tukesin ohje jatkuu: "Hyönteisten torjuntaan on olemassa kahdenlaisia valmisteita: hyönteiskarkotteita ja hyönteismyrkkyjä.…
Kappaleen nimi on "Viimeinen biisi". Sen on säveltänyt Arto Uotila ja sanoittaneet Arto Uotila ja Ville Sihvonen. Kappaleen esittää Arto Uotila levyllä nimeltä "Sanat" (CD-levy, single, julkaistu v. 2011).
Luontevin aloituspaikka lähisukulaisten sotatien metsästämiseen on Kansallisarkisto, jossa säilytetään kaikkien viime sotiin osallistuneiden ns. sotilaskantakortteja. Niihin on merkitty muun muassa sotilaan henkilö-, palvelus- ja terveystiedot. Kantakorteista selviää myös joukko-osastot sekä taistelut, joihin henkilö on osallistunut.
Kantakortteja voi tutkia maksutta paikan päällä Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä, tai niistä voi tilata maksua vastaan kopioita postitse. Kantakorttien käyttö edellyttää tilaus- ja tutkimuslupahakemuksen täyttämistä. Lisätietoja Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot…
Kantakortit voivat sisältää paljon erilaisia lyhenteitä ja koodeja,…
Valtakunnallinen kirjaston onlineneuvonta lopetettiin vuoden 2013 lopussa. Linkki oli näköjään jäänyt ainakin Helmet-sivulle, pyysin Helmet-sivuston ylläpitäjiä poistamaan sen. Helmet-kirjastolla on oma onlineneuvonta, joka on auki aina silloin, kun päivystäjä löytyy. Neuvonnalla ei ole siis varsinaisia aukioloaikoja, joten on vaikea sanoa, milloin sitä kannattaa yrittää käyttää.
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Vanhempia kirjoja, joita Helmet-kirjastojen kokoelmissa jo on, ei useinkaan oteta vastaan jo pelkästään tilanahtaudenkin takia. Helmet-verkkokirjaston kautta voi selvittää, mikä omien kirjojen tilanne on kirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
Isoja määriä kirjoja emme tosiaan voi ottaa kerralla vastaan. Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, jonne voi tuoda itselleen tarpeettomia kirjoja. Pisteet eivät ole suuria, joten kovin monta kirjaa kerrallaan ei niihinkään kannata viedä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Sivustohaku
Hei,
Mikkelin kirjastoissa on autonkorjausoppaita, mutta ikävä kyllä juuri kyseiselle mallille ei ole. Englanninkielinen opas saadaan tilattua kaukolainana.
Kirjan voi lainata suoraan sellaisesta kirjastosta, jossa se on hyllyssä, vaikka siitä olisikin varaus. Tämä pätee myös sellaisessa tilanteessa, jossa teoksesta on varaus ja sitä on vain yksi nide jonkin kirjaston hyllyssä. Jos asiakas tällaisessa tapauksessa ehtii poimia kirjan hyllystä, hän saa kyllä lainata sen, vaikka siihen kohdistuukin toisen asiakkaan varaus.
Jos kotoa huomaat koneelta kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, niin kannattaa soittaa kirjastoon ja näin varmistaa, että kirja varmasti löytyy ja odottaa jo valmiina kirjastossa noutoa.
Helmet-kirjastoissa on viisi suomenkielistä Elfquest - taru haltioista -kirjasarjan kirjaa: Auringon ääni, Sudenlaulu, Haaste, Pako tulen alta ja Ryöstöretki.
Kysymissäsi kirjastoissa niitä ei ole, mutta voit saada ne varaamalla haluamaasi kirjastoon. Helmetin kautta varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja tunnusluvun. Ohjeet varaamiseen löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… Voit myös pyytää puhelimitse tai kirjastossa käydessäsi jotakuta henkilökunnasta tekemään varauksen. Varaaminen on maksutonta.
Kysymääsi kirjaa ei ole julkaistu cd-levyllä. Se on saatavana ainoastaan netistä ladattavana äänitiedostona, esim. Elisa-kirjan kautta.
Kirjastoille ei ole valitettavasti saatu vielä neuvoteltua oikeuksia suomenkielisiin e-äänikirjoihin.
Tallinnan kaupunginkirjastolla on vastaavan tyyppinen palvelu kuin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu. Vanhoja vastauksia ei ole luettavissa julkisessa arkistossa.
Alla olevista linkeistä pääsette lähettämään kysymyksen. Kysymyksiin vastataan myös englanniksi.
https://keskraamatukogu.ee/en/reference-service/ask-a-librarian/
"Stadin kundi" löytyy Malmsténin itsensä laulamana esimerkiksi seuraavilta CD-levyiltä:
* 20 suosikkia : Heili Karjalasta (Warner 1999)
* Georg Malmstén (Finnlevy 1988)
* Kolmen Sepän rumba ja 22 muuta laulua Helsingistä (Fazer 1997)
* Stadin kundi : 100-v. juhlakokoelma (Warner 2002)
* Suomi hits Vuosikerta 1953 (Warner 2014)
Ja näitä levyjä löytyy ainakin hyvinvarustetuista kirjastoista, kuten HelMetistä! Kaupasta löytyy ehkä vain tuo uusin julkaisu vuodelta 2014.
Heikki Poroila
