Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Etsin äitini muistokirjoitusta varten kehtolaulua, jonka kaikkia sanoja en muista. Tässä mitä muistan: Nukuos vain, pien armahain, umpuna uutussa uinahtain… 519 Kyseessä on Sofie Litheniuksen sävellys "Pienoinen nukkuu". Se alkaa sanoin: "Nukkuos vain pien’ armahain, lintuna uutussa uinahtain!" Laulu löytyy teksteineen ja nuotteineen esimerkiksi teoksesta: Valistuksen laulukirja: koulujen ja nuorison tarpeiksi. Toimittanut J.N. Vainio. Helsinki: Valistus, 1947.
Nouseeko kirjojen/lehtien korvaushinta joka kuukausi, jos lainaaja, joka on kadottanut kirjan, on alle 16-vuotias? Paljonko kadonneesta lehdestä pitää maksaa? 519 Kadonneen aikuisten lehden korvaushinta on 5 euroa ja lasten lehden korvaushinta on 3 euroa. Lainaajan iällä ei tässä ole merkitystä, vaan sillä onko lehti aikuisten vai lasten aineistoa. Korvaushinta ei nouse kuukausittain. Myöhästymismaksu toki lisääntyy, mikäli kirjaa tai lehteä ei palauteta tai uusita.
Osaisitteko suositella kotimaisia kirjoja tai kirjailijoita kirjoja viides- ja kahdeksasluokkalaisille? Kiitos jo etukäteen! 519 Tässä lukuvinkkejä 5-luokkalaisille http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/lisaa_fantasiakirjoja/ http://www2.edu.fi/kunnari/matilda/kirjat.php 8-luokkalaisille http://www2.edu.fi/kunnari/sinuhe8/kirjat.php
Mahtaako teillä olla kirjaa nimeltä verkkolaskutus käyttöön? Tekijä: Markku Kurki Kiitos jo etukäteen. 519 Meillä on kyseinen teos (Verkkolasku käyttöön!) Vaasan kaupunginkirjastossa mutta se on lainassa. Eräpäivä on ollut 6.8. joten toivottavasti kirja palautuu kohta. Voit halutessasi laittaa kirjaan varauksen (maksaa yhden euron), jolloin saat ilmoituksen siitä, kun kirja on palautunut. Teos näyttäisi olevan paikalla tiedekirjasto Tritonian Raastuvankadun yksikössä. Sieltä voi käydä lainaamassa, vaikka ei olisi kyseisen oppilaitoksen opiskelija.
Onnistuisiko teiltä selvittää sellaisen biisin tiedot, jonka kertosäkeessä lauletaan "ei kai tää vaan ole viimeinen biisi, jonka sulta mä sain", ja viimeinen… 519 Kappaleen nimi on "Viimeinen biisi". Sen on säveltänyt Arto Uotila ja sanoittaneet Arto Uotila ja Ville Sihvonen. Kappaleen esittää Arto Uotila levyllä nimeltä "Sanat" (CD-levy, single, julkaistu v. 2011).
Jos kirja on hyllyssä useammassa kirjastossa ja siitä on yksi varaus, voiko hyllyssä olevan kirjan lainata mistä tahansa kirjastosta vai onko se varattuna? 519 Kirjan voi lainata suoraan sellaisesta kirjastosta, jossa se on hyllyssä, vaikka siitä olisikin varaus. Tämä pätee myös sellaisessa tilanteessa, jossa teoksesta on varaus ja sitä on vain yksi nide jonkin kirjaston hyllyssä. Jos asiakas tällaisessa tapauksessa ehtii poimia kirjan hyllystä, hän saa kyllä lainata sen, vaikka siihen kohdistuukin toisen asiakkaan varaus. Jos kotoa huomaat koneelta kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, niin kannattaa soittaa kirjastoon ja näin varmistaa, että kirja varmasti löytyy ja odottaa jo valmiina kirjastossa noutoa.
Mistä saisin cd.levyn jossa on Georg Malmstenin esittämänä laulu Stadin kundi? 519 "Stadin kundi" löytyy Malmsténin itsensä laulamana esimerkiksi seuraavilta CD-levyiltä: * 20 suosikkia : Heili Karjalasta (Warner 1999) * Georg Malmstén (Finnlevy 1988) * Kolmen Sepän rumba ja 22 muuta laulua Helsingistä (Fazer 1997) * Stadin kundi : 100-v. juhlakokoelma (Warner 2002) * Suomi hits Vuosikerta 1953 (Warner 2014) Ja näitä levyjä löytyy ainakin hyvinvarustetuista kirjastoista, kuten HelMetistä! Kaupasta löytyy ehkä vain tuo uusin julkaisu vuodelta 2014. Heikki Poroila
Onko mahdollista saada kirjastokortti, vaikka asun kaakkois-Suomessa Kiinnostaa jazzin kuuntelu netistä kirjastokortin omistajana 519 Yleensä kirjastokortin saa käymällä jossain sen alueen kirjastossa. Kortin saa näyttämällä virallisen henkilökortin. Jos tarkoitit Helmet-korttia pääkaupunkiseudulla, niin käy missä tahansa Hkin, Vsntaan, Kauniaisten tai Espoon kirjastossa.
Onko Entresse kirjastossa lainattavissa läppäri tietokoneita jos niin sisältääkö myös liittymän , kauanko lainattavissa ja onko miten saatavilla? 519 Espoon Entressen kirjastosta voi lainata läppärin käyttöönsä kirjastossakäynnin ajaksi. Kotiin niitä ei lainata. Voit lainata läppärin kirjaston infotiskiltä. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot läppäreistä ja kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skannettavat%20tietokoneet%20__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kenen sitaatti on "On helppoa laskea, kuinka monta siementä on yhdessä omenassa. Mutta kuka tietää, montako omenaa on yhdessä siemenestä?" 519 Ihan tässä muodossa en onnistu sitaattia löytämään.   Kirjailija Ken Keseyn nimissä on sitaatti, jonka kääntyy jotakuinkin näin: ”Voit laskea kuinka monta siementä on omenassa, mutta et montako omenaa on yhdessä siemenessä.” En onnistunut löytämään, missä Kesey näin on sanonut tai kirjoittanut. Sama sitaatti on Karen Jensenin nimissä, joka on jatkanut sitä opettajille sopivammaksi.   Sitten taas Rober H. Schullerin nimissä on sitaatti, joka menee vapaasti suomennettuna jotakuinkin että: ”Kuka tahansa voi laskea omenan siemenet, mutta vain Jumala voi laskea omenien määrän siemenessä.”   Lähteet: https://www.goodreads.com/quotes/167748-we-can-count-how-many-seeds-are-in-the-apple https://www.goodreads.com/…
Tiedustelisin 50 - luvun Korkeajännityksistä. Osan löysin Turun yliopiston kirjastosta, mutta mistä muualta löytyisi? Erityisesti vuodet 1955-56 kiinnostavat. 519 Turun yliopiston kirjastosta on tosiaan valitettavasti osa 50-luvun Korkeajännityksistä kadonnut, erityisesti juuri vuodelta 1955 useampi numero.  Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyvät kaikki 50-luvun Korkeajännitykset, ne ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.172967 Myös Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät 50-luvun Korkeajännitykset, myös siellä ne on tilattava varastosta lukusalikäyttöön: https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.175565 Oulun yliopiston kirjastossa on myös joitakin numeroita 50-luvun Korkeajännityksistä lukusalikäytössä : https://oula.finna.fi/Record/oula.152072  
Suomalaisia runoja Marilyn Monroesta? 519 Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska runoista ei ole olemassa mitään tietokantaan, josta pystyisi hakemaan niiden nimillä ja sisällöillä. Viola-tietokanta (https://finna.fi) auttaa hiukan etsimään lyriikoita, jotka lienevät laskettavissa runoiksi myös, mutta sekään ei auta sisällön tarkastelemisessa. Minun ja kollegoideni etsiskely tuotti seuraavat tulokset: Arto Melleri: Nuku rauhassa Norma Jean (runo; kokoelmassa Johnny B. Goethe) Tua Förström: Parahin Marilyn Monroe (runo; Parnasso 1/1989, suom. Caj Westerberg) Juice Leskinen: Marilyn (laulu; lukuisia levytyksiä) Teemu: Kauniimpi kuin Marilyn (laulu; esittäjä Juustopäät) Tuula Huuhtanen: En ole Marilyn (laulu; levyllä Uskallanko, 1998) Appe Vanajas: Missä on Marilyn? (laulu;…
Etsin ekaluokkalaisille ääneen luettaviksi soveltuvia kirjoja, joissa käsiteltäisiin erilaisuutta. Etnistä erilaisuutta käsitteleviä olen jo löytänyt, mutta… 519 Lastenkirjoissa käsitellään erilaisuutta nykyään koko ajan enemmän, onneksi. Vammaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja samanarvoisuus ovat keskeisinä teemoina ainakin seuraavissa, alla mainituissa kirjoissa. Nämä kaikki soveltuvat hyvin ääneen luettaviksi. Teosten kuvaukset löytyvät Kirjasammosta, alla olevien linkkien taka:   Kuvakirjat: Harainen, Pirkko: Empo ja oikea ystävä (Karkkila: Mäkelä, 2014). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf17a254b-c5c6-445a-84e1-218021eeee49 Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia (Hämeenlinna: Karisto, 2018). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6846657 Wänblad, Mats: Pikkusiipi (Helsinki: Kolibri, 1997). https://www…
Mikä on vainiopakko ruotsiksi? 519 Vainiopakko on ruotsiksi tegtvång (= nödvändighet el. skyldighet att vid tegskiftet i en by samtidigt utföra odlingsåtgärder). Lähde: Liisa Mali, Maatalouden sanakirja = Lantbrukets ordbok = Landwirtschftliches Wörterbuch = Agricultural dictionary, 1958.
Terve Radiossa Jari Sinkkonen puhuu säveltäjien taudeista, mikä mahtaa olla kirja? 519 Radio-ohjelmassa Narrin aamulaulu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo teoksestaan Nerouden lähteillä : suurten säveltäjien hauras elämä (WSOY, 2015) https://areena.yle.fi/1-50066859 https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.429056
80- luvulla kuuntelin c- kasetilta karmeaa satua Pörröpäästä, joka ratsasti sialla ja heilutti kauhaa.. Mistähän tietoa löytyisi? 519 Ehdotan Peter Christen Asbjørnsenin ja Jørgen Moen satua Pörröpää. Pörröpää-sadussa kuningattarelle ja kuninkaalle syntyy tyttölapsi, jolla on kauha kädessä ja joka ratsastaa vuohelle. Satu löytyy ainakin Kouvolan pääkirjastosta teoksesta Olipa kerran - klassillisia satuja valikoinut ja kuvittanut Björn Landström. Norjalaiset Asbjørnsen ja Moe ovat keränneet norjalaisia kansansatuja ja toimittaneet niistä kokoelmia. Sadut ovat Grimm-henkisiä.  
Mistä tulee suomenkielessä useinkin esiintyvä sana SOHJO? 519 Etymologiset sanakirjamme eivät esitä ulkomaisia esikuvia sohjolle, joten sana vaikuttaisi olevan meidän suomalaisten yksityisomaisuutta. "Löysää, vedensekaista lunta tai jäätä" merkitsevällä sanalla on useita samantapaisia murteellisia variantteja, kuten sohja, sohju ja sohka. Kaikki nämä ovat johdoksia interjektiomaisesta, kohisevaa ääntä jäljittelevästä sanavartalosta soh-, josta on muodostettu myös verbi sohista. Suomen kirjakielessä sohjo on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787 asussa sohju. Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Miikä runo on kyseessä, kyselee kirjastomme asiakas: Koulussa vuonna noin 1975 opeteltiin tämmöinen runo joka alkaa näin "minä olen vesseli veikkojen veikko,… 519 Sanoin "Olen oikea vesseli, veikkojen veikko, enkä äitini lellikki saamaton, heikko" alkaa Väinö Mäkelän Rasavillin juttu, joka löytyy ainakin Mäkelän itsensä toimittamasta kirjasta Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Löytyykö jostain kirjasta ja kirjastosta nuotteja Jope Ruonansuun kappaleeseen Taivaanrannan maalari? 519 Tähän Jope Ruonansuun säveltämään, sanoittamaan ja esittämään kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Meni hyvin pitkän aikaa yhdessä kun kuljettiin." Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy vain äänitteitä. Kirjastojen tietokannoissa samannimisiä kappaleita voi olla hankala erottaa toisistaan. Kotimaisia nuotteja voi yrittää hakea myös laulun alkusanoilla. Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Onko teillä lintu biisiiä 518 Otaksun että tarkoitat Tiputanssi kappaletta, joka oli pop muistaakseni 1980-luvulla. Alkuperäinen nimi on Tcip tchip ja säveltäjä on Thomas Werner. Valitettavasti ei löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmista.