Radio-ohjelmassa Narrin aamulaulu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo teoksestaan Nerouden lähteillä : suurten säveltäjien hauras elämä (WSOY, 2015)
https://areena.yle.fi/1-50066859
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.429056
Ainoa löytämäni Estonia-niminen laulu on Seppo Juhani Savolaisen käsialaa ja Frederikin laulama. Sitä ei ole julkaistu nuottina, eikä tanssiorkesteri Channel Four ole sitä myöskään levyttänyt. Channel Four on sen sijaan levyttänyt Seppo Nissilän laulun Syksy, mutta sitäkään ei ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
"Miellyttävää, ihanaa, taivaallista / olla oma itsensä, olla ei-rakastunut, / ei-vihastunut, ei-ihastunut" alkaa ensimmäinen runo Arja Tiaisen kokoelmassa Saatanan tytär (WSOY, 1977). Tiaisen valittujen runojen kokoelman Runoja 1971-1982 (WSOY, 1984) sisällysluettelossa se on nimetty alkusäkeensä mukaisesti (Miellyttävää, ihanaa, taivaallista), kun taas suomalais-ruotsalaisessa runoantologiassa Uutta lyriikkaa = Ny lyrik (Kirjailijakeskus, 1984) se on saanut nimekseen Alas rakkaus.
Kyseessä on varmaan pikkuleipä nimeltään Jönköpingsbröd. Se tunnetaan myös nimellä Sirapskakor ja Kolasnitt. Suomeksi ohjeen voi löytää nimellä Nekkuviipaleet. Netissä on tälle kahvileivälle useita ohjeita, tässä suomeksi yksi: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/401550/Nekkuviipaleet/
Matti Lukkarin kirjassa "Asekätkentä" (1984, 3. 1992) on listattu asekätkentätoiminta suojeluskuntapiireittäin sekä asekätkijät kotipaikkoineen. Kirjan mukaan Lapissa oli keskitetty hajavarastointi. Syksyllä 1944, jolloin asekätkentä alkoi, Pohjolan suojeluskuntapiiri oli pääosin saksalaisten hallussa ja Neuvostoliitto miehitti Kuusamoa. Pohjolan suojeluskuntapiirin esikunta oli evakkona Vaasassa, josta se siirtyi Kemiin lokakuun lopussa ja Rovaniemelle vasta seuraavana vuonna.
Tavoitteena oli valita jokaiseen kuntaan kätkennän johtaja. Kirjan mukaan asekätkentää oli Länsi-Pohjassa ja Rovaniemen ympäristössä, mutta Sallaa ja Kuusamoa ei mainita. Myöskään asekätkijöiden pitkässä listassa ei mainita Sallaa tai…
Etsitty kirja lienee Norma Fox Mazerin Kaapattu tyttö (Otava, 1985).
"Terrin äiti on kuollut jo vuosia sitten, tai niin isä on aina sanonut. Terrillä ei ole edes valokuvaa äidistä, eikä isä halua puhua hänestä. Yllättäen Terri saakin selville, että hän ja isä ovat viettäneet liikkuvaa elämää siksi, että he ovatkin pakomatkalla. Ja äiti onkin elossa..."
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä…
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981
Muutama vuosi sitten täällä kyseltiin kaukoin-sanan tarkoitusta. Vastauksessa kerrottiin myös muista radio-sanalle esitetyistä suomenkielisistä vastineista, joita olivat aaltio, kiiri, kuulio, linko, sinko, sätiö, äänikkö. Nämä ehdotukset palkittiin vuonna 1937 Radiokuuntelija-lehden järjestämässä nimikilpailussa. Radio-sana oli kyllä tullut käyttöön jo vuodesta 1917.
1920-luvun alkupuolella taas tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sana-kaukoin-onko?languag…
Peltoveturi ja notkistelija: unohdettujen sanojen kirja -teoksessaan (2022: s. 456) Kalevi…
PIKI-kirjastojen kymmenen lainatuimman nuortenkirjan lista:
Simukka, Salla: Punainen kuin veri
McManus, Karen M.: Yksi meistä valehtelee
Green, John: Kaikki viimeiset sanat
Roth, Veronica: Outolintu
Maas, Sarah: Lasipalatsi
Green, John: Teoria Katherinesta
Simukka, Salla: Valkea kuin lumi
Bourne, Holly: Oonko ihan normaali?
Maskame, Estelle: DIMILY - rakastan
Thomas, Angie: Viha jonka kylvät
Uusimmat nuortenkirjat päivittyvät PIKI-verkkokirjaston Vinkit nuorille-sivulle: https://piki.finna.fi/Content/youth. Tällä hetkellä kymmenen uusimman lista näyttää tällaiselta (ilman uusintapainoksia):
Oseman, Alice: Nick ja Charlie
Rider, Catherine: Rakkautta Lontoossa
Silvera, Adam: Lopussa molemmat kuolevat
Whiteout (useita…
Vampyyri surmataan karamellitangolla Robert Swindellsin kirjassa Huone 13. Päähenkilönä siinä on Felicity Morgan, josta käytetään kutsumanimeä Fliss. Hänen koululuokkansa retkikohde, kirjan tapahtumapaikka Whitby on aivan oikea olemassaoleva rannikkokaupunki pohjoisessa Yorkshiressa Englannissa. Todellisia ovat myös kirjassa esiintyvät nähtävyydet ja retkikohteet, kuten kapteeni Cookin muistomerkki ja Robin Hood's Bay. Kirjassa mainitun 199-askelmaisen portaikon päässä olevan St Maryn kirkon hautausmaan haudoista yhteen liittyy uskomus, jonka mukaan se on kreivi Draculan hauta.
Secrets of St Mary's Churchyard in Whitby | The Whitby Guide
Lähimpänä tätä hetkeä Helmenkalastajat esitetään Milanossa Italiassa 16.5.2025. Siitä seuraavat esitykset ovat Saksan Hofissa 21.6.-16.7.2025.Netistä löytyvä Operabase kerää maailman oopperatalojen produktiot ja sieltä niitä voi hakea esimerkiksi oopperan nimellä.
Fingerpori (myös mm. vingerpori, vinkerpori) on johdettu ruotsin kielen sanasta fingerborg, ja tarkoittaa sormustinta (pieni suojus, jota pidetään käsin ommeltaessa sormen päässä). Sana lienee tunnettu nykyisin erityisesti Pertti Jarlan sarjakuvasta, jossa Fingerpori on kuvitteellisen kaupungin nimi. Kielitoimiston sanakirja: FingerporiSuomen etymologinen sanakirja: Fingerpori
Kyseessä on Tuula Korolaisen Synttärikakku-loru, joka sisältyy teokseen Lystitunti (toim. Satu Sopanen ja Markku Kaikkonen, Otava, 2006, s. 12)
https://finna.fi/Record/helmet.1778374
William Wordsworthin runo Daffodils (1804) tunnetaan myös nimellä I wandered lonely as a cloud (runon ensimmäisen rivin mukaan).
Runon ovat suomentaneet Aale Tynni ja Aila Meriluoto.
Aale Tynnin suomennos sisältyy William Wordsworthin runojen suomennosvalikoimaan Runoja (WSOY, 1949, s. 89 - 90), antologioihin Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957, s.157 ja 1974 ja 2004, s. 329), Maailman runosydän (WSOY, 1998, s. 786 ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 570 – 571). Runoja-teoksessa suomennos on saanut nimen Mielikuvitus : VII. Muissa teoksissa Tynnin suomennoksen nimi on Vaelsin halki maisemain.
Aila Meriluodon suomennos Keltanarsissit on luettavissa Edith Holdenin teoksesta Luontopäiväkirja 1905 (The nature notes of an…
Vanhat suomalaiset peltipurkit -blogissa arvioidaan makeisrasiaa valmistetun 1920-luvun lopulla http://peltipurkit.blogspot.com/2015/04/fazerin-karamellirasia_20.html . Tuotetta on mainostettu eri lehdissä ainakin vuonna 1927. Tämä mainos on Seura-lehdestä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757695?term=kultakaramelleissa&page=44 . Peltipurkkien puhdistamisesta voi lukea samaisesta blogista:
http://peltipurkit.blogspot.com/p/peltipurkkien-puhdistaminen-ja-sailytys.html
Makeisrasiaa on ollut myynnissä esimerkiksi Huuto.netissä 20 euron lähtöhintaan sekä antikvariaatissa 20 eurolla.
https://www.huuto.net/kohteet/fazer-200mk-karkkirasia/557294999
https://www.juvekim.fi/product.php?id=…
Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939.
Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo.
Laulu on ilmeisesti tehty Antti Laamasen runosta Äidin haudalla. Runo on julkaistu Suvannon seutu -lehdessä, jonka digitoitua versiota voit lukea täällä http://sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201979-3.pdf Runo on sivulla 2.
