Yle Arkiston tietojen mukaan Stewart Farrarin kuusiosainen jännityskuunnelma Musta kukkula esitettiin keskiviikkoiltaisin Radion yleisohjelmassa. Ensimmäinen osa kuultiin 18.9.1974 ja viimeinen osa lähetettiin 23.10.1974.
Kuunnelmasarjasta ei ole tuotettu äänitettä.
Yle Arkisto
Petri Tammiselta on ilmestyneet kirjat Meriromaani ja Rikosromaani. Matti Mäkelä on kirjoittanut kirjan Rakkausromaani.
Olisiko lukijoillamme ehdottaa lisää kirjoja?
Singer-ompelukoneiden iän voi tarkistaa sarjanumeroluettelosta. Mainitsemallasi sarjanumerolla oleva ompelukone on valmistettu vuonna 1935.
Lähteet ja lisätietoa:
Comprehensive Singer Serial Number Database (ismacs.net)
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Paras tapa eri maissa julkaistujen kirjojen selaamiseen on tutustua kansallisbibliografioihin. Ennen näitä julkaistiin jossain määrin painettuina, mutta nykyään ne toimivat verkossa. IFLA:n eli kansainvälisen kirjastojärjestön sivuilta löytyy melko kattava lista eri maiden kansallisbibliografioista: National Bibliographic Register
Suomen kansallisbibliografia on Fennica, joka toimii Kansalliskirjaston Finna-alustalla. Kansalliskirjasto myös ylläpitää Fennicaa. Tästä linkistä pääset suoraan Kansalliskirjaston Fennica-hakuun, jossa voit valita vuoden, jolta haluat etsiä aineistoa. Lisäksi haun voi rajata esimerkiksi pelkästään kirjoihin ja vaikkapa ainoastaan teoksiin, joiden alkukieli on suomi tai ruotsi.
Ilmeisesti sävellyksen juuret vievät 1700-luvun Saksaan. Kyseessä olisi alun perin saksalainen kansansävelmä, jota on käytetty muun muassa metsästyslauluna. Ensi kertaa se on kirjattu muistiin tanssisävelmänä vuonna 1784. Vuonna 1860 opettaja Franz Wiedemann liitti siihen kirjoittamansa opettavaisen runon "Hänschen klein". Tässä muodossa siitä tuli suosittu lastenlaulu. Laulu on käännetty monille kielille, ja melodiaan on liitetty myös alkuperäisestä poikkeavia sanoituksia. Japanissa siihen kirjoitettiin aikaisempia japanilaisia lastenlauluja mukailevat sanat vuonna 1881. Tämä versio, "Chō chō", käännettiin sittemmin koreaksi. Samppa P. Asuntan suomennos "Kevätsää" vaikuttaa mukailevan englanninkielistä versiota "Lovely May". Se…
Joissakin muslimimaissa nimen antaminen lapselle on erityinen tapahtuma, jota tavallisesti juhlitaan seitsemäntenä päivänä syntymän jälkeen. Sukulaiset ja ystävät kokoontuvat lapsen vanhempien luona ja joidenkin Koraanin kappaleiden lukemisen jälkeen lapsen isä ilmoittaa lapsen nimen. Tämän jälkeen on juhlat.Muhammed omaksui Ibrahimilta. eli Aabrahamilta, ympärileikata poikalapset. Pohjoismaissa tämä operaatio voidaan tehdä sairaalassa joitakin päiviä lapsen syntymän jälkeen.https://www.islamopas.com/cermoni.html Juutalaisuudessa poikien ympärileikkaus brit mila (ברית מילה) suoritetaan kun poikalapsi on kahdeksan päivän ikäinen. Tämän taustalla on, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan jokainen juutalainen poikalapsi on…
Nimi on Eemil-nimen sisarnimi, joka on lähtöisin Aemilius ylimyssuvun nimestä. Nimi on eripuolilla Eurooppaa hyvin tavallinen etunimi. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Muunnoksia nimestä on monia: Mila, Milja, Milka ja Milla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimi kirja
Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankitaosastolle. DVD-levyä voidaan hankkia, mikäli tekijänoikeudet hallitseva taho on myöntänyt sille lainausoikeudet.
Helmet-kirjastoista ei 1960-luvun Suosikkeja löydy. Voit käydy lukemassa lehteä Kansalliskirjastossa. Voit käydä siellä joko lukemassa lehteä mikrofilmimuodossa tai tilata sen lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston käyntiosoite on nyt poikkeuksellisesti Fabianinkatu 35
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa…
Hei!
Sukuseurat tai -neuvostot eivät yleensä lahjoita sukukirjoja kirjastoille. Kirjastot ostavat näitä kirjoja itse, aivan kuten muutakin aineistoa. Lahjoituksia otetaan kyllä yleensä vastaan, jos sellaisia tarjotaan.
Tässäkin palvelussa on ollut kyseisen vian vuoksi ongelmia, mutta huomasin että asia on hoidettu ihan meidän kirjaston sähköpostin kautta.
Se onkin varmin tapa hoitaa asioita teleliikennehäiriöiden aikana.
Hakuteosten mukaan liettualainen Balys Dvarionas näyttäisi säveltäneen yhden viulukonserton (1948), jonka sävellaji on h-molli. Concertinoa viululle C-duurissa en kyennyt löytämään. Liettuan musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla (http://mic.lt/en/database/classical/composers/dvarionas/) olevassa Dvarionasin teosluettelossa on mainittu yksi Concertino (1972), mutta se on sävelletty jousiorkesterille eikä mitään sävellajeja ole mainittu.
Tadas Sérnas lienee tässä tapauksessa sovittaja, mutta mikä teos on kyseessä ja millainen sovitus (esimerkiksi viululle ja pianolle), jää näillä tiedoilla avoimeksi. Mutta ainakaan Sibelius-Akatemian kirjastossa ei ole mitään hakuehtoihin osuvaa Dvarionasin nuottia. Jos etsitystä teoksesta löytyy lisätietoja,…
Jean-Paul Gaultierin tuotannosta ja hänen urastaan pitäisi olla tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Camp, Walter de: Ja homot loivat naisen (Like, 2015).
The fashion world of Jean Paul Gaultier : from the sidewalk to the catwalk (Montreal Museum of Fine Arts, 2011)
Icons of fashion : the 20th century (Prestel, 1999)
Stevenson, N. J.: Muodin vuosikymmenet : 1800-luvulta nykypäivään (Tammi, 2012)
Tagariello, Maria Luisa: Masters of fashion : the leading figures behind the dream (White Star, cop. 2014)
Stevens, Dakota: A Guide to top French fashion designers and fashion houses (Six Degrees Books, 2010)
Gaultier tuskin itse kertoo mitään noissa kirjoissa, mutta ainakin niissä kerrotaan hänestä.
”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis…
Tikkurilan kirjastosta kerrottiin, että Vantaan kirjastojen asiakastietokoneilla ei ole web-kameraa, mutta jos sinulla on oma kamera, voit käydä kirjastossa selvittämässä, onnistuuko kuvaus sen avulla.
Kiitos ehdotuksesta, välitin sen eteenpäin.
Suomen murteiden sanakirja mukaan mikään e.m. sanoista ei ole suoranaisesti karhu-sanan synonyymi
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kölli:2&sms_id=SMS_35b66829f44fe1123708998a6c3b895f
Kolli- ja kölli-sanat sopivat karhun nimityksiksi:
kölli: käytetään "isokokoisesta (kömpelöstä tms.) olennosta (esineestä tms.")
kölli-sanasta on enemmän tietoja länsimurteissa kuin itämurteissa
kolli: "urospuolinen eläin yleensä, naaraan vastakohtana" viitteitä ei löydy karhu-sanalle (länsi-murteet)
kallu- ja kylli -sanoille ei löydy karhuun viittaavia esimerkkejä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta saattaa löytyä asiasta lisätietoa:
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=kotimaisten+kielten+tutkimuskeskus
Saattaisi olla Noel Barberin Tanamera, Singaporeen sijoittuva Romeo ja Julia -henkinen sukutarina. Raffles on tässä tarinassa tosin vain toisen perheen perustaman ravintolan nimi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52061#.WLAstU00OUk
Hei!
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Virpi Talvitien kuvitus on ainakin 55 teoksessa. Hänen kuvittamiaan ovat esim. Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -kirjat. Anne Vaskon kuvituksia on 11 teoksessa. Uusimpia vuodelta 2016 on paksulehtinen Jukolan seitsemän poikaa : luvunlaskua Aleksis Kiven tapaan. Timo Kästämän kuvituksia on ainakin 50 teoksessa. Hän on kuvittanut joitain oppikirjoja ja esim. Silja Sillanpään Katti Matikainen -kirjat.
Fennicasta löydät kaikki tietyn kuvittajan kuvittamat teokset laittamalla kuvittajan nimen teoksen tekijäksi. https://finna.fi
Kirjastoon ohjelmaa tarjottaessa kannattaa ottaa yhteyttä kunkin kirjaston tapahtumista vastaaviin henkilöihin. Turun kaupunginkirjaston tapahtumavastaavien yhteystiedot löytyvät kirjaston www-sivuilta, tässä suora linkki kyseiselle sivulle: http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/kirjastot-ja-yhteystiedot/h…
Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu".
Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun.
Lähteet:
Tuglas-seura
Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
