Hei, tarkoititko Aikaan täysikuun -kappaletta, jossa lauletaan "aikaan täysikuun, alla saarnipuun, seisot rinnallain", sillä tuon nimistä kappaletta ei löydy? Laulun on tehnyt tunnetuksi Kari Tapio.Aikaan täysikuun on käännös Roy Orbisonin California Blue -biisistä, jonka ovat kirjoittaneet Orbison, Jeff Lynne ja Tom Petty. Suomenkieliset sanat ovat Kari Tapion käsialaa (tekijätiedoissa voitu käyttää myös hänen oikeaa nimeään Kari Jalkanen). Tässä Kari Tapion version tiedot Fono-tietokannassa.
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä…
Taustalla on Sirpa Rouvisen Facebook päivitys ja Helsingin uutisten siitä tekemä juttu.( 22.2.2022)
"– Hyvät kuluttajat. Minulla olisi teille pieni pyyntö; olisiko teidän mitenkään mahdollista vaikka esim. kuukauden ajan ostaa pelkästään aitoja merkkituotteita kaupasta?
Näillä sanoilla aloitti lehmätilan emäntä Sari Rouvinen Facebook-päivityksensä lauantaina. Hän toivoi, että kuluttajat eivät ostaisi mitään kaupan omia tuotteita. Eli ei Kotimaista, Pirkkaa tai Xtraa, vaan Arlaa, Valiota ja Juustoporttia. Toiveen syynä on tuotteiden niin alas painettu hinta, että tuottajalle ei jää mitään käteen." https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4488965
Suomen uutiset on myös käsitellyt asiaa (elokuu 29, 2022) https://www.…
Hei
Kuvan pienuuden takia vaikea antaa varmaa tunnistusta. Ulkonäön perusteella lähinnä tulee mieleen keittiökoisa, joka kuitenkin viihtyy lähinnä elintarvikkeissa. Kosteat tilat eivät ole niille tyypillisiä. Tarkentavaa tietoa myös tarvittaisiin, onko kyseessä kerrostaloasunto? Mitä kautta hyönteiset olisivat voineet saapua?
Vieraslajit sivustolta kohdasta, sisätilojen tuholaiset, voi katsoa vastaako ötökkä jonkin lajin kuvausta.
Hei,
Kyseessä voisi olla Lehmä, kissa ja valtameri (La vache, le chat et l'océan, 2006), jota ainakin Nelonen näytti tuohon aikaan. Aika kivan svengaava tunnusmusiikki introssa on ja possua lukuunottamatta alkutunnari sopisi kuvaukseen aika hyvin.
Laihian ja laihialaisten nuukuudesta kertovat vitsit ovat yhä osa elävää perintöä, ja tämä suullinen perintö on päässyt myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Perintöä pitää yllä myös Laihialla vuonna 1992 perustettu Nuukuuren museo. Varmuudella ei tiedetä tämän Laihian maineen syntyhistoriaa, mutta yleisin selitys johtaa nimenomaan 1860-luvun nälkävuosiin, jolloin laihialaisten kerrottiin auttaneen omien kylien köyhiä muttei muualta tulleita kerjäläisiä. Todennäköisesti laihialaisten nuukuusmaine ulottuu kuitenkin vielä pidemmälle historiaan, sillä heidän säästäväisestä elämäntavastaan löytyy tietoa jo 1700-luvulta. Lisää tietoa ja kattavamman selityksen Laihian nuukuusmaineelle löydät esimerkiksi…
Nimitietoja voit katsoa DVV:n nimipalvelusta: Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi) Sieltä voit nähdä esimerkiksi 2020-2024 suosituimmat etunimet. Sen lisäksi laajoja suomalaisten nimitietoja voit katsoa Avoindata-sivuston DVV:n koostamista tilastoista: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi Excel-taulukon lataamalla näkee kattavat listaukset nimistä.
Kyseessä lienee vanha itämainen tarina, joka on länsimaissa tullut tunnetuksi ainakin W. Somerset Maughamin näytelmään Sheppey sisältyvästä versiosta. Näytelmää ei ole suomennettu.Tarinassa bagdadilainen kauppias lähettää palvelijansa torille. Tämä palaa säikähtäneenä ja kertoo nähneensä siellä Kuoleman, joka oli tehnyt häntä kohtaan uhkaavan eleen. Palvelija pyytää lainaksi hevosta, jotta voi paeta Kuolemaa ja välttää näin kohtalonsa. Näin tehdään, ja palvelija ratsastaa täyttä päätä Samarraan. Sillä välin kauppias menee torille, tapaa Kuoleman ja kysyy, miksi tämä oli uhannut hänen palvelijaansa. Kuolema vastaa olleensa vain yllättynyt nähdessään palvelijan Bagdadissa, sillä hänellä olisi tapaaminen tämän kanssa samana iltana Samarrassa.…
Internetistä löytyy monta hyvää osoitetta joissa käsitellään ISO9000-l
-laatujärjestelmää. Helpoin tapa on mennä esim. Ihmemaan sivulle
http.//www.fi/ ja kirjoittaa hakutermiksi ISO9000 jolloin aiheesta
löyttyy lukuisia viitteitä. Toinen nettiosoite on: http://www.sfs.fi/
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988/Kustaa Vilkuna) kertoo Esa-nimestä näin:
6.7. (1929-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883, on vanha lyhentymä raamatullisesta nimestä Esaias (Jesaja). Myös Eesauta on paikoin kutsuttu Esaksi, samoin Eskoa (Eskil). Lyhyt naseva Esa oli 1975 alle 15-vuotiaide poikien etunimitilastossa 23. sijalla ja 1984 35.sijalla.
Esaias-nimestä taas kerrotaan samassa lähteessä seuraavaa:
6.7. vuodesta 1708 (1705 21.2.) kreikkalainen vastine heprean nimelle Jesaja, joka on tulkittu mm. ”Jahven pelastus”, ”Profeettain kuningas”. Jesaja ilmoitti jo 740-700 e.Kr. kauneimmin ja selvimmin tulevasta Messiaasta. Ikivanha raamatullinen nimi on ollut ahkerassa käytössä joka puolella maatamme. Yleisin puhuttelumuoto on…
Nikko-nimen lähtökohta on Nikolaus-, Nikodemus- ja Nikolai nimissä. Nimen pohjana on kreikkalainen nimi Nikodemos 'kansanvoittaja' (nike 'voitto', demos 'kansa').
Julius on alkuaan latinan kielinen sukunimi, jonka on arveltu merkitsevän maitopartaista nuorukaista tai Jupiter-jumalalle pyhitettyä.
Aleksanteri on alkuaan kreikan kielen Aleksandros 'puolustaja, suojelija'. Joissakin nimikirjoissa ihmisten tai miesten puolustaja, miehuullinen.
Lisätietoja saa nimien eri muodoista, rinnakkaisnimistä, nimipäivistä ja nimien merkityksistä seuraavista lähteistä:
Kustaa Vilkuna: Etunimet - esim. v 1990 painoksesta
Pentti Lempiäinen: Suuri Etunimikirja v. 1999
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön v. 2007
Eeva Riihonen: Mikä lapselle…
Luentoja pääsee katsomaan tästä osoitteesta
http://www.ustream.tv/channel/mediamaja
Vierittämällä sivua alaspäin tulee näkyviin videoidut osat. Mitään tunnuksia ei tarvita.
P. C. Castin Yön talo -sarjan viisi ensimmäistä kirjaa on jo tullut HelMet-kirjastoihin. Sarjan muut teokset hankitaan kirjastoihin sitä mukaa kuin niitä suomennetaan.
Kyllä perheenjäsen voi käydä lainaamassa kirjan. Anna hänelle kirjan varausnumero, jonka mukaan kirja löytyy varaushyllystä. Toisen asiakkaan kortilla varattua kirjaa ei voi lainata automaatilla, joten hänen tulee lainata kirja asiakaspalvelussa.
Jännityskirjoista löytyykin aika monia omituisia, erityisiä ja erikoisia etsiviä.
Löysimme työkavereiden yhteismuistelulla ainakin seuraavat ongelmaiset:
Ann Cleevesin Vera Stanhope
Peter Robinsonin Allan Banks
Doris Gerken Bella Block
Lars Kepplerin Joona Linna
David Lagercratzin Lisbet Salander
Carlos Ruiz Zafónin David Martin
Leif G. W. Persson Lars Martin Johansson
Stieg Larssonin Mikael Blomkvist
Ihan erilailla omituinen on pikku-etsivä Flavia de Luce Alan Bradleyn kirjoissa.
Tunnusluvun saat minkä tahansa Vaski-kirjaston palvelutiskiltä näyttämällä kuvallista henkilöllisyystodistusta (ajokorttikin käy). Tunnusluvuksi kannattaa valita joku itselle merkityksellinen numerosarja, ei kuitenkaan 0000 tai 1234.
Barokin puutarhoista on tietoa mm. näissä teoksissa:
Sinisalo, Antero: Puutarhataiteen historian perusteet (1997)
Ruoff, Eeva: Vanhoja suomalaisia puutarhoja (2001)
Barokki (2014) - sisältää artikkelin Barockträdgården i Sverige
Ranck, Chr.: Puutarhataiteen historia (1922)
Tässä lisäksi pari nettisivua:
https://blogs.aalto.fi/markhistoria15/2016/01/13/barokkipuutarhan-lumo-…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muotopuutarha
Meillä on Seinäjoen kirjastossa Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomat mikrofilmattuna. Lehtiä voi tulla tänne lukemaan. Jalasjärven kirjastossa ne ovat käytettävissä ihan lehden muodossa.
Kaukopalvelumme voi myös lähettää jutun sinulle omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä kirjastoosi, jossa tehdään kaukolainapyyntö/kopiopyyntö meille. Mahdolliset kaukolainamaksut määräytyvät oman kunnankirjastosi käyttösäännöistä.
Tiedustelemanne kirja löytyy (Manda-tietokannan mukaan) seuraavien kaupunginkirjastojen kokoelmista: Espoo, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kuopio, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere ja Turku.
Kotikirjastonne voi tehdä näistä kaupunginkirjastoista teille varauksen etsimästänne kirjasta.
