Vitsit ovat pääosin elävissä tilanteissa harjoitettavaa perinteen kierrättämistä, jonka yhteydessä olisi epätarkoituksenmukaista puhua virallisuudesta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ole olemassa mitään sääntöjä tai ehtoja sille, mitä vitsi voi olla. Se on vapaan mielikuvituksen aluetta, jossa jokainen saa vapaasti olla luova.
Vitsejä on kautta aikojen myös julkaistu painetuissa kokoelmissa ja nykyään erilaisilla verkkofoorumeilla. Julkaiseminen ei vitsiä muuten "virallista", mutta joissakin tapauksissa käy niin, että ainakin muuten tunnetun kirjoittajan vitsit saavat tekijänoikeuden suojan ja tätä kautta eräänlaisen "virallisen" aseman. Kun joku pakinoitsija kuten vaikkapa Bisquit kirjoittaa ja julkaisee kirjan, joka sisältää…
Espoon kaupunginkirjaston kesätyöpaikkoja haetaan keskistetysti kaupungin sähköisen työnhakujärjestelmän kautta. Kesätyöpaikkojen haku alkaa jo alkuvuodesta, tänä vuonna se alkoi 6.2. Nuorten kesätyöpaikat kirjastoissa varataan yleensä aika nopeasti, joten kannattaa olla hyvissä ajoin jo alkuvuodesta liikkeellä, jos on niistä kiinnostunut.
Tiedote kesätyöpaikoista 6.2. Espoon kaupungin verkkosivuilla: https://www.espoo.fi/fi-FI/Tyo_ja_yrittaminen/Espoo_tyonantajana/Espoon_kesatyopaikkojen_hakuaika_kaynnis(111437)
Tiedot avoimista Espoon kaupungin kesätyöpaikoista löytyvät kaupungin sähköisestä rekrytointijärjestelmästä: https://www.tyonhaku.espoo.fi/OpenJobs.asp?L=1&NODATA=1&Z=E&IE=2&SUMMER=0073
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeiden aineistot (mm. tiedot tuomioista) vuoden 1918 tapahtumien osalta löytyvät osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Menehtyneiden tiedot löytyvät Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Tammisaaren vankileiristä on kirjallisuutta, mutta henkilötietojen tarkempi selvittely edellyttää jalkautumista Kansallisarkistoon. Hyvät aloituspisteet ovat Sotavankilaitoksen arkisto sekä Vankeinhoitohallituksen arkisto.
Lähteitä:
Eerola, J. & Björkqvist, F. (1989). Ekenäs 1918. Ekenäs: Centralkommittén för 70-års minnesevenemanget över Ekenäs fångläger.
Lindholm, S. (2017). Vankileirihelvetti Dragsvik: Tammisaaren joukkokuolema 1918. Jyväskylä: Atena.
Mäkelä, P. (2009). Tammisaaren…
Hei,
kyseinen runo Muistojen tiellä löytyy kokonaisuudessaan kirjasta
Kuiskauksia yli virran ja veen : Runoja ja säkeitä tueksi ja lohduksi /
[kuvat Ja Tekstit: Marleena Ansio].
ISBN: 9519736786
Tässä listattuna sekä nykykirjallisuutta että Nobel-voittajia muutamasta Aasian maasta. Lisää luettavaa löytää esimerkiksi etsimällä kiinnostavan maan mukaan osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi.
Japani:
Yasunari Kawabata: Kioto, Tuhat kurkea, Vuoren jyly, Lumen maa
Natsume Soseki: Kokoro
Kenzaburō Ōe: M/T ja kertomus Metsän ihmeestä, Hikarin perhe
Haruki Murakami: Kafka rannalla, 1Q84, Norwegian wood, Värittömän miehen vaellusvuodet
Hiromi Kawakami: Sensein salkku
Takashi Hiraide: Kissavieras
Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja
Ihara Saikaku: Kirsikkatyttö
Junʾichirō Tanizaki: Avain, Makiokan sisarukset
Etelä-Korea:
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä, Hovitanssija, Jään luoksesi
Han Kang: Vegetaristi, Ihmisen teot
Sun-mi…
Nimilaki löytyy Finlexistä, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946 ja täällä Kotimaisten kielten kirjoittamaa tietoa aiheesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/etu-_ja_sukunimilaki_lyhyesti. Nimiasioissa neuvoo Digi- ja väestötietovirasto, https://dvv.fi/nimiasiat
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Tämän mukaan tuo Singerin omepukone on valmistettu 26.5.1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina…
Joulu autiotalossa oli hyväntekeväisyysjulkaisu. Singlen tuottojen saajaksi ilmoitettiin Näkövammaisten lasten keskusliitto.
Julkaisutiedot Finna-tietokannassa.
Julkaisutiedot ja kuvia Discogs-sivustolla.
Näkövammaisten liitto.
Ravintola Näsinneula palvelee asiakkaita viranomaisohjeiden mukaisesti rajoitetulla kapasiteetilla ja aukioloajoin. Näsinneulan näkötornin näköalatasanteelle otetaan kerrallaan korkeintaan 30 asiakasta. Akvaario on avoinna normaalien aukioloaikojen mukaisesti 10 hengelle kerrallaan. Planetaario on päätetty toistaiseksi pitää suljettuna.
https://sarkanniemi.fi/fi/koronan-vaikutukset
https://visittampere.fi/kohteet/sarkanniemi/sarkanniemen-planetaario/
Farkuissa ja t-paidoissa materiaali on tavallisesti puuvillaa johon on lisätty erilaisia keinokuituja. Pesuissa musta väri ajan kuluessa tapaa vääjäämättä jonkin verran haalistua. Vaatevalmistajat tuskin uskaltavat luvata täydellistä värinpitävyyttä tuotteilleen.
Mustien vaatteiden pesussa voi ainakin noudattaa hyviksi koettuja käytäntöjä: farkut käännetään nurinpäin, valitaan oikea pesuaine ja pesulämpötila, vältetään kuivausrummun käyttöä pesun jälkeen. Markkinoilla on myös mustille ja tummille vaatteille tarkoitettuja pesuaineita.
https://www.lily.fi/blogit/ma-material-girl/nain-pidat-mustat-farkut-mu…
https://www.is.fi/asuminen/art-2000000828467.html
En löytänyt kirjastossamme olevista Juha Vainiota käsittelevistä kirjoista mainintaa tämän kappaleen sanojen merkityksestä. Laura Henrikssonin v. 2010 ilmestyneessä kirjassa Aivan kuin mainingit sois : Juhan Vainion laulujen äärellä on kerrottu laulusta lyhyesti. Henrikssonin tekstissä ei kuitenkaan mainita Villeä tai Aukustia, joten voi olla, että nimet eivät viittaa tiettyihin henkilöihin.
Laitoin kysymyksesi Juha Vainio -seuraan https://www.juhavainioseura.fi/, mutta en ole vielä saanut vastausta. Palaan asiaan, jos sieltä tulee selvyyttä kysymykseesi.
Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä.
Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu
https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren…
https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Yle Arkiston tietojen mukaan Stewart Farrarin kuusiosainen jännityskuunnelma Musta kukkula esitettiin keskiviikkoiltaisin Radion yleisohjelmassa. Ensimmäinen osa kuultiin 18.9.1974 ja viimeinen osa lähetettiin 23.10.1974.
Kuunnelmasarjasta ei ole tuotettu äänitettä.
Yle Arkisto
Runon on suomentanut Leif Färding. Se löytyy teoksesta Jumalan tuli (englanninkielinen alkuteos Madman, 1918) ja sitaattikokoelmasta Ajan virta. En löytänyt runosta muita suomennoksia.
Kyseessä lienee Paul Segersvärd. Hänet tunnetaan Ylen Aamu TV:n Luonto lähellä -ohjelmista sekä menneiden vuosien suositusta tv-visailusta Mikä mikä viidakkokirja. Mikä mikä viidakkokirjaa kuvattiin yli sata jaksoa vuosien 1989–1992 aikana. Vuonna 1997 Segersvärd ryhtyi toimittamaan TV 1:n Aamu-uutisten Luonto lähellä -sarjaa, jota hän vuoteen 2019 mennessä ehti tehdä 652 jakson verran. Vuosina 1992–97 Segersvärd työskenteli toimittajana TV 1:n Lasten ja nuorten toimituksessa. Koulutukseltaan Segersvärd on optikko. Television luonto-ohjelmiin Segersvärd päätyi alun perin lintuharrastuksensa kautta; journalistista kokemusta hänelle oli kertynyt Helsingin lintutieteellisen seuran lehden toimittajana.
Missä…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy hyvä Riitta Erosen artikkeli vuodelta 2001 "Leikisti vai oikeasti?", jossa hän käsittelee juuri tätä pohtimaasi asiaa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ajan_sana_%28…
Artikkelin mukaan muodin taustalla voi hyvinkin olla englannin kielestä tulleet vaikutteet (actually, really, definitely), jotka ovat levinneet televisiosarjojen kautta suomen kieleen.
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69…
"Iitin Tiltu" -lauluun on olemassa useita erilaisia sanoituksia, esimerkiksi Satu Nummila käsittelee kirjoituksessaan laulun kahtatoista versiota. Laulun alkuperäistä sanoittajaa ja säveltäjää ei tiedetä ja myös melodiasta on olemassa erilaisia versioita. Tätä Arvo Jorman levyttämää sanoitusta en löytänyt mistään kirjoitettuna. On mahdollista, että sanat ovat jossain julkaisussa, mutta alkusanojen perusteella en niitä löytänyt. Jos julkaisun tietoihin ei ole laitettu alkusanoja eikä tekijätietoja, tiettyä versiota ei pysty luotettavasti etsimään kirjastojen tietokannoista.
Arvo Jorman esitys on kuunneltavissa YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=xqc1D7JH9t0
Lähde:
Nummila, Satu: Teksteistä rakentuva Tiltu…
