Puolivälierissä pudonneiden joukkueiden sijoitukset määräytyvät ainoastaan alkusarjan tulosten perusteella. Puolivälieräottelun tuloksella ei ole merkitystä.
Ensisijaisesti joukkueet laitetaan järjestykseen alkusarjan sijoitusten perusteella. Luonnollisesti mitä korkeampi sijoitus, sen parempi. Tarvittaessa sen jälkeen katsotaan järjestyksessä pistemäärää, maalieroa, tehtyjä maaleja, ja ranking-järjestystä jonka pohjalta joukkueet on sijoitettu lohkoihin, jotta ero saadaan aikaan.
Lähde:
https://www.new-iihf.com/en/events/2018/wm/tournamentinfo/1727/tournament-info
Suomen kirjallisuuden käännöstietoakannasta löytyvät eri kielille käännetyt teokset, ei yksittäisiä runoja. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/Leino Eino : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINKoskenniemi V. A. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINHellaakoski Aaro http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINEino Leinon runossa on ilmeisesti kyse runosta "Trubaduurin laulu". Runon löydettävyyttä, suomenkielisistä Leinon kokoelmista, on kysytty aikaisemmin https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-joku-eino-leino-runon.Koskenniemeltä on ilmestynyt runo "Kaksi komeettaa", joka löytyy suomenkielisenä ainakin teoksesta Valkeat…
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://…
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki".…
Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia.
Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä…
Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä.
Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu
https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren…
https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Yksittäisiä teoksia Newfoundlandinkoirista on olemassa muutamia:
- Drury, Kitty: Newfoundlands
- This is the newfoundland--official breed book of The Newfoundland Club of America
- Gothen, Birgitta: Min Newfoundlandshund
- Gothen Christensen,Birgitta: Newfoundlandshunden
- Drury, Kitty: How to raise and train a Newfoundland,
-yksi videokin aiheesta löytyy: Suosituimmat koirarodut esittelee myös Newfoundlandin koiran.
Yleiskoirakirjoista löydät varmasti rotua käsitteleviä lukuja, esim. Gomez-Toldran Suuri koirakirja osa 3 kertoo melko paljon Newfoundlandin koirasta.
Voit käydä myös kurkkaamassa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston mainiot makupalat koirista osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat2a.htm
Newfoundlandinkoirayhdistyksen…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta välimerkkejä koskevia teoksia ovat esim. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas ( Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009), Pirkko Leino: Pilkulleen; opas välimerkkien käyttöön ( Otava, 2006) ja Hillevi Setälä: Hei haloo; täydellinen opas tekstiviestittelyyn ( Edita, 2007). Melinda tietokannasta löytyy mm.seuraavia pro gradu-töitä: Essi Hannu: Välimerkkien opettaminen yläkoulun ja lukion äidinkielen oppikirjoissa ( 2010) jaTeppo Nevo: Pilkku vai ei; näkökulmia välimerkkinormeihin- ja ongelmiin ( 2007)
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://finna.fi
Suomen kielen laitoksen sivuilta löytyi seuraavia lopputöitä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/tutkimus/tietokanta
Kotimaisten kielten keskus osaisi…
Varsin hyvä verkkotietopaketti venäläisten joukkojen osuudesta Tampereen vuoden 1918 tapahtumiin löytyy osoitteesta
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm
Kyseisen artikkelin lopussa on myös kattava luettelo kirjallisuudesta, jossa käsitellään tai sivutaan venäläisiä joukkoja.
Lars Westerlundin toimittamassa, vuonna 2004 julkaistussa teossarjassa "Venäläissurmat Suomessa 1914-22" on käsitelty myös kyseistä aihepiiriä. Teossarjan osassa 2.1 esitetään venäläisten kärsimiä tappioita Tampereen seudun taisteluissa sekä luetellaan myös suuret määrät kaatuneiden nimiä.
Em. teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Itse 422. Kolpinon…
En onnistunut löytämään tutkimusta, jossa olisi käsitelty väsymyksen vaikutusta pelinlukutaidon tai koordinaation kehittymiseen. Sen sijaan valmennusoppaissa korostetaan levon merkitystä ja esimerkiksi Juoksija-lehdessä olevassa artikkelissa "Tehoa ja vaihtelua harjoitteluun" (1999: 5, s. 32) käsketään ryhtyä harjoituksiin vain tarpeeksi levänneessä olotilassa.
HelMet-sivustolla annetaan tällainen ohje: "Jos et pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, käytä perinteistä aineistohakua osoitteessa luettelo.helmet.fi." Olen saanut sellaista palautetta asiakkailta, että uusiminen onnistuu siellä.
Voit myös käydä lähikirjastossasi. Henkilökunta voi uusia lainat kirjastokortistasi.
Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Klikkaa valitsemaasi kirjastoa ja valitse sieltä yhteystiedot. Henkilökunta uusii lainat myös puhelimitse.
Haku täytyy tehdä tarkennetun haun kautta, jos daisy-muotoiset äänikirjat haluaa jo heti haussa rajata pois.
Valitse esin kenttään hakusanan tilalle aihe, kirjoita kenttään äänikirjat; seuraavaan hakusanan tilalle aihe, kirjoita romaanit. Sitten lisää hakuoperaattori EI, vaihda hakusanan tilalle aihe ja kirjoita kenttään daisy.
Rajaa haku seuraavasti: Aineisto cd-levy, Kokoelma Aikuisten kokoelma, kieli suomi.
Hakukentän pitäisi näyttää tältä:
d:(äänikirjat) d:(romaanit -daisy) f:3 c:9 l:fin
Voit myös kopioida tuon rimpsun suoraan hakukenttään.
Nimellä Urho Kaleva Kekkonen löytyy vuodelta 2000 Valtteri Majavakosken runokirja. Kekkosesta saattaa löytyä runoja toki muistakin kokoelmista. Jospa joku palstamme lukijoista osaisi vinkata lisää runokirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1390277__Smajavakoski__Ori…
Yhteistä teattereiden ohjelmistoportaalia ei Suomessa ole.
Helsingin tarjonta löytyy osoitteesta:
https://kohokohdat.fi/helsinki/teatterit2/
Turun teattereiden ohjelmisto löytyy osoitteesta:
http://www.visitturku.fi/s/teatterit-ja-teatteriohjelmat_fi
Muutoin joutuu hakemaan kaupunkia ja teatteriohjelmistoa.
Parasta aikaa menee Espoossa teatteri Mustassa Aukossa Shakespearen Myrsky.
Tampereella Teatteri Telakalla teatteri Vanha Jukossa on maaliskuun lopussa pari esitystä Shakespearen Rikhard III:ta.
Shakespearen Kesäyön uni on tulossa Ryhmäteatterin kesäteatteriin Suomenlinnaan. Muutoin Suomessa ei näytetä juurikaan vietettävän Shakespearen kuoleman 400-vuotis juhlia.
Huomattava on että elokuvateattereissa nähdään kolme teatteritaltiointia…
Helmet-kirjastokortin saat käymällä jossain Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa. Kortin voit halutessasi täyttää osittain jo etukäteen osoitteessa www.helmet.fi ja sieltä oikeasta yläkulmasta kohdasta "Kirjaudu" valitse kohta "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi". Kirjastokortin tehdään sitten Sinulle välittömästi jossain Helmet-toimipisteessä. Osa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Aukioloajat löytyvät www.helmet.fi-sivustolta. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyyden tarkistamista. Siksi on yhden kerran tultava paikan päälle. Kortin saatuasi voit käyttää etäpalvelujamme missä tahansa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei valitettavasti näyttäisi olevan Hevoshulluja vuodelta 2005. Sen sijaan niitä on mahdollista saada kaukolainana Varastokirjastosta Kuopiosta. Siellä pitäisi olla koko vuosikerta.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukolaina on maksullinen, mutta Helsingin kaupunginkirjastossa koko lehden vuosikerran saa Varastokirjastosta 4 euron varausmaksulla.
Toinen mahdollisuus on lukea Hevoshulluja Kansalliskirjastossa, jonka Kansalliskokoelmassa kyseinen vuosikerta on. Lehdet täytyy kuitenkin tilata etukäteen osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html löytyvällä lomakkeella, ja luonnollisesti niitä saa lukea…
Arvo Pärt ei kovin monta varsinaista yksinlaulua ole säveltänyt ja niissäkin, jotka on sävelletty jollekin lauluäänelle, säestyssoittimena on yleensä jokin muu kuin piano tai muu kosketinsoitin. Heikki Poroila on tehnyt luettelon Yhtenäistetty Arvo Pärt : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (2012, http://urly.fi/H0h), josta voit tarkistaa myös teosten esityskokoonpanot. Kaikkien teosten osalta alkuperäinen esityskokoonpano ei ole selvinnyt. Arvo Pärt Centren (http://www.arvopart.ee/en/arvo-part-centre/centre-information) sivuilla on myös Pärtin teosluettelo (otsikon Arvo Pärt alla > Works > Chronological). Sen mukaan hän ei ole säveltänyt yksinlauluja vuosina 2012-2015. Sivu on päivitetty viimeksi marraskuussa 2015.…
Hei,
Irma Turusesta löytyy lyhyet henkilökuvat mm. seuraavista teoksista:
Häkkinen, Raili. Mikkelin lottahistoria (Mikkeli 1999).
Tuominen, Pirjo (toim.). Lotat : Suomen naisten suuri tarina (Helsinki 2010).
Valitettavasti kirjallisuudesta ei löytynyt tietoja Irma Turusen puolisosta tai vanhemmista.
Hei Arto,
Ja kiitos hankintaehdotuksestasi! Vastavuoroinen sosiaalityö kirja on saatavana Ellibsin e-kirjakaupassa, ja voimme hankkia sen kokoelmaan, kun tilaamme seuraavan kerran e-kirjoja ensi kuun lopussa. Valitettavasti toista kysymääsi kirjaa Ammattina sosionomi ei ole kirjastolle tarjolla e-kirjana.
Hankimme muutenkin yleisenä kirjastona etupäässä kaunokirjallisuutta sekä tietokirjallisuuden suosituimpia uutuuksia e-kirjakokoelmaamme. Kurssikirjoissa päävastuu on oppilaitoskirjastoilla. Kysymäsi kirjat löytyvät kuitenkin painettuina kokoelmastamme ja niitä voi varata maksutta verkkokirjastossa kirjastokortilla ja salasanalla.
Ystävällisin terveisin,
Kati Vuontisjärvi
Erikoiskirjastonhoitaja
Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin…
Molemmat lehdet ovat Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Iltalehden näköislehden arkistossa pääsee myös lukemaan vanhoja artikkeleita. Palveluun pitää kirjautua. Osoitteessa www.is.fi/haku/ voi myös käydä hakemassa vanhoja artikkeleita Ilta Sanomista.
