Mikäli tarkoitit Tommy Tabermannin runoa ”Pieni laulu ihmisestä”, niin se on julkaistu alun perin teoksessa ”Maa: runoja matkalle epätoivon tuolle puolen” (1987) ja löytyy sivulta 63. Runo löytyy myös esimerkiksi Tabermannin parhaita runoja kokoavasta teoksesta ”Runot 1970–2010” sivulta 369.
Kyseessä on toinen runo Johanna Wolfgang von Goethen Matkamiehen yölauluista (Wandrers Nachtlied). Valter Juva on suomentanut Matkamiehen yölaulut runoantologiaan Sata runoa : Valikoituja maailmankirjallisuudesta (1916).Teos on digitoitu Gutenberg-projektiin. Voit lukea sen alla olevasta linkistä.https://www.gutenberg.org/cache/epub/18411/pg18411-images.htmlJa tässä suomennos:Rauhaa huippuin ylhäinsä nää!Puut vuorten jylhäinhämyyn jää;vait uinuu maat,ei linnut oksilla lennä.Aavoille ennä,rauhan jo saat!Tässä linkissä on alkuperäinen teksti: https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap082.html
Nettipappi Marko kirjoittaa: "Asaf oli leeviläinen, Leevin pojan Geersomin sukua. Hän oli yksi laulajista, jolla laulamisen lisäksi näytti olleen laulujen tekemisen taito" 1). Hän eli Israelin kuningas Daavidin aikana ja mainitaan pari kertaa Ensimmäisessä aikakirjassa (1. Aik. 6:16–18, 24) ja (1. Aik. 16:4–6).1)https://nettipappi.net/index.php?topic=140.0
Suosituksia sarjakuvatyyppisistä kirjoista: Amores, Eva: Karsein viikko ikinä -sarjaCopeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi, Sami muuttuu hirmuliskoksi, Sami muuttuu mammutiksiLazar, Ralph: Maanantai : rosvojen luola (Megamylläkkä-sarjan aloitusosa)Pichon, Liz: Tom Gates -sarja Pohjola, Mike: Maailman hauskin -sarjaReynolds, Aaron: Rex Dexter ja älyttömän kuolleet eläimet (sarjan aloitusosa)Rodkey, Geoff: Tapperin kaksoset -sarjaSuosituksia etsivä- ja seikkailukirjoista:Bagge, Tapani: Aavehevosen arvoitus (Apassit-sarjan aloitusosa)Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarjaHorst, Jørn Lier: Operaatio Myrskypilvi (Etsiväkaksikko-sarjan aloitusosa)Nurmi, Maarit: Aarteen jäljillä (Etsiväkaverit-sarjan aloitusosa)Paretskoi, Jyri:…
Liiallisen rasvan, energiamäärän tai suolan haittavaikutukset ovat erilaisia, ja niihin vaikuttavat myös mm. niiden määrä, laatu ja ihmisen muu ruokavalio. Ruokatieto-yhdistyksen sivuilla on paljon tietoa mm. eri ruoka-aineiden terveyshaitoista:
Rasvat | Ruokatieto Yhdistys
Sokeri ja suola | Ruokatieto Yhdistys
Energiaravintoaineet | Ruokatieto Yhdistys
"Ja minä näin sinun joulusi rauhan, kaupunki, hauraan / kuin tinapaperi, kuin lasipallot kuustesi oksilla."
Nämä säkeet ovat Arvo Turtiaisen runosta Oli joulupäivä (nimi sisällysluettelosta), joka sisältyy kokoelmaan Minä, paljasjalkainen.
Kaukolainattavaksi en kyseistä standardia löytänyt, mutta SFS:llä on oma kirjasto Helsingissä. Siellä on mahdollista käydä tutkimassa standarditietokantoja paikan päällä. Lisätietoja SFS:n kirjaston tietopalvelusta saat tästä linkistä https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/
Myös joissakin korkeakoulukirjastoissa voi käydä lukemassa SFS-standardeja paikan päällä. Kysy siis standardien saatavuutta ja käyttömahdollisuutta lähimmästä yliopisto- tai amk-kirjastosta.
Lokit munivat kerran kesässä ja ne voivat munia hävitettyjen munien tilalle uudet munat useita kertoja
Mielenkiintoisia tietoja lokkeista (openworldinfo.com)
Charles Dickensin romaanista A Tale of Two Cities on kaksi suomennosta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 etsimäsi virke kuuluu näin: "Kosto ja hyvitys vaativat aina pitkää aikaa, se on vanha sääntö."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023.html
Helka Varhon suomennos on vuodelta 1945. Varho suomensi kyseisen kohdan seuraavasti: "Kosto ja hyvitys vaativat pitkän ajan, se on vanha sääntö".
Charles Dickens: Kaksi kaupunkia (suom. Helka Varho, WSOY, 1968, s. 162)
https://www.gutenberg.org/files/98/98-h/98-h.htm
Valitettavasti Ympäristökeskus Kammissa esillä olleesta ikiliikkujasta ei löytynyt lisätietoa tietokannoista eikä internet-artikkeleista. Ehkäpä joku lukijoista tietäisi, mistä ikiliikkuja oli peräisin ja missä se mahdollisesti nykyään on?
Lehti taisi jäädä melkoiseksi tähdenlennoksi, sillä verkkohauilla siitä ei näyttäisi löytyvän juuri mitään tietoa. Kirjastot hankkivat käytännössä vain tilattavia lehtiä. Finnan tietojen mukaan Lasten planeettaa ilmestyi vuonna 2001 neljä numeroa. Kustantaja oli Euromedia Magazines. Jos tekijätiedot olivat lehteen painettuna, voi lehtinumeroita tutkia säilyttävissä paikoissa.
Numerot 1 ja 3-4 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa (erikoislukusaliin tilattavat). https://www.finna.fi/Record/fikka.3962047
Jyväskylän yliopistolla on tallessa lehden nro 3. https://www.finna.fi/Record/jykdok.899603
Kyseessä on varmastikin sana "awe" ja ilmaus "in awe" tai "stand in awe of", jolla puhuja tarkoittaa tuntevansa (jopa pelonsekaista tai hämmästynyttä) kunnioitusta jotakuta kohtaan.
Cambridge Dictionary -sivustolla merkitystä on avattu tarkemmin: AWE | English meaning - Cambridge Dictionary
Tässä myös sanakirja.org-sivuston hakutulos selityksineen ja esimerkkeineen: awe suomeksi - Sanakirja.org (englanti-suomi)
Sanalla "awe" on skandinaaviset juuret, joista voi lukea lisää etymologisesta sanakirjasta: awe | Search Online Etymology Dictionary (etymonline.com)
Sanojen määrää kielissä on vaikea arvioida. Vastaukseen vaikuttaa jo kysymys siitä, mikä lasketaan sanaksi ja mikä lasketaan sanaksi juuri kyseiseen kieleen. Lähteiden mukaan suomen kielen virallisessa sanakirjassa on noin 100 000 sanaa, murresanakirjasta mukaan tulee noin 350 000, mutta sijamuotoineen päästään jo 1,5 miljoonaan. Englannin kielessä on arviolta miljoona sanaa, mutta sekään ei ole tarkasti vedetty raja, vaan yhtä venyvä kuin suomen kielen sanojenkin rajat. Siispä tähän ei oikeastaan voi sanoa näin nopealla tiedonhaulla juuta eikä jaata. Kieli on niin muovautuva ja alati laajeneva ja muuttuva, ettei suoranaista vastausta voi antaa. Lähteenä käytetty Ylen artikkeli uskaltaa ehdottaa, että suomen kielessä sijamuodot…
Helsingin kadunnimet -kirjasta (1981), s. 131:"Reijolankatu - Grejusgatan ko 14, 18, 1906 muodossa Greijuskatu - Greijusgatan, Pikku Huopalahden kylässä sijainneen Grejus-nimisen tilan mukaan, jonka eräs ulkopalsta sijaitsi tämän kadun tienoilla. Suom. nimeksi ehdolla Greijuksenkatu 1908, mutta viralI. vahvistettiin 1909 asu Grejuskatu. Eräässä kartassa 1907 esiintynyt myös muoto Rekolankatu. Nyk. suom. nimi vahvistettiin 1928, sen jälkeen kun ehdolla oli 1926 ollut nimiasu Greijunkatu."
Riippuu kunnasta. Joissain kaupungeissa julkaistiin osoitekalenteria, josta ilmeni asukkaiden osoitteet. Osoitteet olivat myös puhelinluetteloissa.Jos paikkakunnalla ei ole julkaistu kumpaakaan tai niitä ei ole säilynyt, osoitteen selvittäminen menee salapoliisityöksi, jossa pitää yhdistellä tietoja monista eri lähteistä. Riippuu täysin tapauksesta, mitä lähteitä pystyy käyttämään - tietoja voi löytää esimerkiksi paikallishistorioista ja vanhoista digitoiduista sanomalehdistä. Kannattaa myös ottaa huomioon, että maaseudulla ei välttämättä käytetty nykyaikaista kadun nimeen ja numeroon perustuvaa osoitesysteemiä, joten osoite voi olla luonteeltaan hyvin epämääräinen.
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin…
Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni…
Kosin saaresta ja sen historiasta kerrotaan esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Davaris, Dimitris: Kos:Hippokratexen saari. Kukas, Jorgos: Kos:historia, taiteet, perinteet, matkailu.Lisää aineistoa aiheesta ja näiden kirjojen saatavuustiedot voit katsoa Plussa-aineistotietokannasta (valitse asiasanahaku) http://www.libplussa.fi/.
