Vaski-kirjastot eivät saa mitään tietoja väestörekisteristä tai mistään muultakaan taholta eli kuolemasta pitäisi ilmoittaa kirjastoon. Samalla tarkastetaan lainatilanne yms. ja poistetaan asiakastiedot.
Sama koskee muitakin yhteystietoja. Moni asiakas luulee tehdessään osoitteenmuutoksen, että siitä ilmoitetaan kirjastoon, mutta emme saa ilmoitusta. Käyttösäännöissä sanotaankin, että on asiakkaan vastuulla ilmoittaa, jos yhteystiedot muuttuvat (osoite, s-posti, puhelinnro).
Vaski-kirjastojen käyttösäännöt (finna.fi)
Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%…
Yksittäisiä teoksia Newfoundlandinkoirista on olemassa muutamia:
- Drury, Kitty: Newfoundlands
- This is the newfoundland--official breed book of The Newfoundland Club of America
- Gothen, Birgitta: Min Newfoundlandshund
- Gothen Christensen,Birgitta: Newfoundlandshunden
- Drury, Kitty: How to raise and train a Newfoundland,
-yksi videokin aiheesta löytyy: Suosituimmat koirarodut esittelee myös Newfoundlandin koiran.
Yleiskoirakirjoista löydät varmasti rotua käsitteleviä lukuja, esim. Gomez-Toldran Suuri koirakirja osa 3 kertoo melko paljon Newfoundlandin koirasta.
Voit käydä myös kurkkaamassa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston mainiot makupalat koirista osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat2a.htm
Newfoundlandinkoirayhdistyksen…
Moni muukin on vuosien varrella kysynyt tietoja suosikkikirjailija Marilyn Kayestä, joten löydät valmiita vastauksia seuraavasti:
Mene sinulle http://www.kirjastot.fi ja löydät Kysy kirjastonhoitajat -linkin alta linkin kysymysten arkistoon. Kirjoita hakusanaksi Kaye, Marilyn ja löydät 18 vastausta samaan kysymykseen.
Jos osaat englantia, voit katsoa Marilyn Kayen omia nettisivuja http://marilynakaye.com/ tai kirjoittaa hänelle sähköpostia osoitteeseen mjk719@hotmail.com.
Edit Piafin esittämät laulut löytyvät mm seuraavissa nuottijulkaisussa:
- Top Edith Piaf : Paroles et musique avec accompagnement piano / Edith Piaf
- 20 ans de succes 60-80: Collection de 110 succes vol.III
- Les grands succes d'Edith Piaf
- EDITH PIAF CHANTE CHARLES DUMONT
Kannattaa ottaa yhteyttä Tornion kaupunginkirjaston musiikkiosastolle, puh Puh. 016-432 431
Katso lisää
http://www.tornio.fi/kirjasto/musa.htm
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=piaf&m=7&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&…
Hei! Aika monessa HelMet-järjestelmän nuotissa on varsin "yksinkertainen" sovitus tai jopa pelkkä melodianuotinnos Toivelaulukirjojen tapaan. Voisit kuitenkin vielä tarkistaa, sopisiko alla oleva, ruotsinkielisin sanoin varustettu nuotti omaan tarkoitukseesi:
Teoksen nimi Vi gör musik : visbok för högstadiet och gymnasiet : Ackompanjemang / Bengt Olof Engström, Egil Cederlöf
Julkaisutiedot Stockholm : Helsingfors : Ehrlingförlagen, Fazer, 1984
Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1117742~S3*fin
Sininen uni on siinä nimellä "Den blåa drömmen". Tätä kirjoittaessani oli kyseisen nuotti hyllyssä Töölön ja Tapiolan kirjastoissa.
Olisiko joku seuraavista Thomas Gordon, Lee Salk, Wayne Dyer tai Donald W. Winnicot. Thomas Gordonin tunnetuin kirja oli Viisaat vanhemmat. Mitä jokainen lapsi haluaa vanhempiensa tietävän jotta he osaisivat auttaa häntä tunne-elämän ongelmissa oli Lee Salkin kirja vuodelta 1973. Wayne Dyer kirjoitti helppotajuisia elämäntaito-oppaita ja Donals W.Winnicot kasvatusoppaita. Lisäksi noina vuosina oli kuuluisa A.S.Neill, joka kirjoitti Summerhill kirjat.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Tällaista sukukirjaa en valitettavasti löytänyt. Yliopiston Melinda tietokannasta löytyi kirja, joka käsitteli Mussaloa: Mirja Huuhka: Mussalo; saaren elämää menneisyydestä nykypäivään ( Mussalon historiatoimikunta, 1988). Kirja on saatavilla Kansalliskirjastossa.
http://finna.fi
Suvun historiaa voisi kysellä esim. Arkistolaitokselta
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
Uusi maailma -lehden vuosikerran 1964 voit saada kaukolainaksi Varastokirjastosta. Käänny oman kirjastosi puoleen, he tekevät kaukolainatilauksen, ja voit noutaa sen sitten kirjastostasi.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei valitettavasti näyttäisi olevan Hevoshulluja vuodelta 2005. Sen sijaan niitä on mahdollista saada kaukolainana Varastokirjastosta Kuopiosta. Siellä pitäisi olla koko vuosikerta.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukolaina on maksullinen, mutta Helsingin kaupunginkirjastossa koko lehden vuosikerran saa Varastokirjastosta 4 euron varausmaksulla.
Toinen mahdollisuus on lukea Hevoshulluja Kansalliskirjastossa, jonka Kansalliskokoelmassa kyseinen vuosikerta on. Lehdet täytyy kuitenkin tilata etukäteen osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html löytyvällä lomakkeella, ja luonnollisesti niitä saa lukea…
Pyydämme tarkennusta, missä tilanteessa ko. ilmoitus tulee.
Eduskunnan verkkopalvelujen palautelomake - Anna palautetta - löytyy www.eduskunta.fi -sivun oikeasta ylälaidasta.
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu auttaa dokumenttien löytämisessä. Yhteystiedot ovat edellä mainitulla palautesivulla.
1998-2001 Yle esitti espanjalaista draamasarjaa Perhelääkäri (https://fi.wikipedia.org/wiki/Perhel%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri tai https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A9dico_de_familia).
Noihin aikoihin (2002) on Yle Teemalla esitetty myös venezuelalainen telenovela Carita Pintada (https://en.wikipedia.org/wiki/Carita_Pintada), mutta se ei sisällöltään vastaa kuvausta.
En valitettavasti osaa sanoa, onko Perhelääkäristä esim. jossain joskus julkaistu englanniksi tekstitetty dvd tai onko se katsottavissa jostain netin kautta englanniksi tekstitettynä. Suomesta/suomeksi sarjaa ei ole saatavilla. Yle ei omista sarjaan mitään oikeuksia.
Hilma Heikkilän runoja on ilmestynyt kahdessa teoksessa: Runoja (toinen tekijä Anna Saari, 1935) ja Annikki Wiirilinnan toimittama Hilma Heikkilän runoja (1978)
Näiden sisällöstä ja siitä, sisältyykö Elämäni kangaspuut jompaankumpaan tai molempiin, ei löydy tietoa. On myös olemassa Helena Variksen runoteos nimeltä Elämäni kangaspuihin loi Luoja loimet. Onko mahdollista että tekijä olisikin Helena Varis?
Mantelipuun puuaines on kuoren alla vaalea, sävyltään kellertävästä vaaleanruskeaan, sydänpuu on tummanruskeaa.
Mantelipuun katkaisupinta
Mantelipuu kuivuu kuorettomana vähitellen harmaaksi.
Koska Hitlerillä ei ollut perillisiä, hänen tekijänoikeutensa siirtyivät muun omaisuuden ohessa Baijerin osavaltiolle. Tekijänoikeudellinen suoja-aika 70 vuotta kuolemasta päättyi Hitlerin osalta vuoden 2016 alussa ja siitä lähtien kaikki Adolf Hitlerin kirjoitukset ovat olleet vapaasti kenen tahansa julkaistavissa eikä niistä tarvitse maksaa tekijänoikeudellisia korvauksia kenellekään. Saksassa on julkaistu vuoden 2016 alussa ns. kriittinen editio, joka sisältää taustatietoja ja selityksiä. Saksassa on myös tehty poliittinen päätös estää muiden kuin kriittisten editioiden julkaiseminen. Lisätietoja aiheesta löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Koko nimen luetteleminen voi olla seurausta joko tapakulttuurista tai sitten muodollisista säädöksistä, jotka edellyttävän koko virallisen nimen aukilukemista. Jälkimmäinen on tavallista valtiollisissa ja juridisissa rituaaleissa. En itse muista erityisesti törmänneeni siihen, että Rytin kohdalla käytäntö olisi näissä yhteyksissä erilainen eikä siihen olisi mitään syytä.
Kokonaan toinen asia on tapakulttuuri, joka nimen haltijan oman tahdon lisäksi usein säätelee nimien käyttämistä. Ensimmäisten presidenttiemme elinaikana oli vielä tavallista, että ainakin ns. säätyläisillä oli monta etunimeä, joita ehkä saksalaisen kulttuurin vaikutuksesta myös käytettiin, tosin usein pelkiksi etukirjaimiksi lyhennettynä. Ainakin "K. J. Ståhlberg", "P. E…
Kysyin asiaa pienkonekorjauksen asiantuntijalta, joka vastasi näin:
Perämoottorille ei ole teknisesti mitään haittaa ”liian” suuresta kuormasta veneessä. Usein isoissakin veneissä käytetään pientä apumoottoria esim. uistelukäytössä. Moottorin asennuksessa tulee kuitenkin huolehtia oikea asennuskorkeus, jotta moottori saa tarvitsemansa jäähdytysveden.
Lisäksi on syytä huomioida, että veneen hallittavuus haastavissa sääolosuhteissa saattaa muodostua mahdottomaksi tällaisella vene - moottori -yhdistelmällä.
Katerman voimalaitoksesta on kirjoitettu lyhyt Wikipedia-artikkeli https://fi.wikipedia.org/wiki/Katerman_voimalaitos
Artikkelin mukaan voimalaitoksen rakensi Kajaani Oy vuosina 1945 - 1950. Arkkitehti oli Eino Pitkänen. Kajaani Oy:n vaiheista on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:
- Kajaani Oy 1977
- Susitaival, Paavo: Kajaani Oy 1907 - 1957
- Huovinen, Veikko: Kajaani Oy 70 vuotta
- Kukkonen, Otso: Kajaani Oy 1907 - 1967
- Tuovinen, Paavo: Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907 - 1982
Eino Pitkäsestä kertoo teos Eino Pitkänen - arkkitehtinä Kajaanissa.
Teokset ovat saatavilla mm. Turun yliopiston kirjastossa.
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://…
