Ronald Mallett, joka toimi Connecticutin yliopistossa teoreettisen fysiikan professorina, on tutkinut koko ajan käsitettä ja aikakoneen rakentamista. Hän on kehitellyt Einsteinin suhteellisuusteoriaan nojautuvan kaavaa, jonka mukaan ajassa siirtyminen vaikuttaisi mahdolliselta. Mallett on julkaissut aiheesta kirjan Time Traveler: A Scientist's Personal Mission to Make Time Travel a Reality Paperback – November 9, 2007. Academic Minute -sarjassa on julkaistu haastattelu, josta löytyy Mallettin ajatuksia, https://academicminute.org/2015/02/ron-mallett-uconn-theories-of-time-t…
Youtubesta löytyy video, jossa Mallett esittelee ajassa matkaamista ja miten se voitaisiin toteuttaa, https://www.youtube.com/watch?v=EWnoMaSgYPY ja https://www.…
Hei, kokosin sinulle nämä kirjat Lionel Shriver: Poikani Kevin, Karin Mäkelä: Valkea voima, Waris Dirie: Aavikon kukka, Eunsun Kim: Pohjois-Korea, Sandra Kalniete: Tanssikengissä Siperiaan, Riikka Tanner: Käheä-ääninen tyttö, Ruben Gallego: Valkoista mustalla, Nojoud Ali: Nojoud. Toivottavasti näiden joukosta löytyy sopivia kirjoja. Kirjat odottavat sinua Kuopion pääkirjaston tietopalvelussa.
Lisää lukuvinkkejä on kirjalistana "Riipaisevia tositarinoita - tai melkein tosia" nettiosoitteessa https://kuopio.finna.fi/List/499536
Jotkut lukevat matkalla e-kirjoja eli sähköisiä kirjoja. Esimerkiksi Karin Mäkelän Valkea voima kuuluu tällä hetkellä Kuopion kaupunginkirjaston e-kirjakokoelmaan.
Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu".
Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun.
Lähteet:
Tuglas-seura
Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisterin tietoja vuosilta 1907 – 1973 säilytetään Helsingin kaupunginarkistosta. Voit siis kääntyä kaupunginarkiston puoleen. Yhteystiedot löydät esimerkiksi alla olevasta linkistä.Helsingin kaupunginarkisto, https://kaupunginarkisto.hel.fi/
Suomen kielessä ei sanakirjojejn mukaan ole sanaa ilppari.
Ilppari näyttäisi olevan Museoviraston vuoden 2019 avattu ilmoitus- ja palautepalvelu, jonka kautta kansalaiset voivat ilmoittaa löytämiään esineitä Museovirastolle.
https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/ilppari
Juurikorven Antin hahmo on mainostanut ainakin Klubi 22 -merkkisiä savukkeita. Kyseisiä savukkeita on ollut kaupoissa ainakin vuodesta 1951 lähtien, koska Laatokka-sanomalehti ilmoitti ryöstöstä, joissa ko. tupakkaa oli varastettu (linkki). Tuon vuoden aikakauslehtiä voi kysellä oman alueen kirjastoista tai Varastokirjastosta.
TV-mainoksen tiedot: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1278401
Aiheesta keskustelufoorumilla: https://www.flightforum.fi/topic/7338-kadonneet-tuotteet/?page=10
Kuva: https://www.flickr.com/photos/44124404848@N01/2258317754/lightbox/
Antista on tehty myös kirja: https://finna.fi/Record/eepos.2106528
Parnasso on luettavissa Emagz-palvelussa, mutta palvelun arkistossa voi lukea vain vuoden vanhoja lehtiä. Kahden vuoden takaista Parnassoa ei siis ole luettavissa sähköisesti. Lehden numero 4/18 näyttää löytyvän useammastakin Helmet-kirjastosta, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Kultasen perhe (Darling) asuu Kensington Gardens puiston laidalla osoitteessa 31 Kensington Park Gardens. Peter Pan näytelmän ja tarinan kirjoittaja J.M. Barrie tutustui puistossa kävellessään Llewelyn Daviesin perheeseen, joka asui kyseisessä osoitteessa. Hän sai inspiraation teokseensa perheestä ja sen lapsista. Puistossa sijaitsee muuten nykyään Peter Pan -patsas.
Lähteitä:
https://theculturetrip.com/europe/united-kingdom/england/london/article…
https://en.wikipedia.org/wiki/Kensington_Gardens
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi.
Omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon julkaisemia kirjoja löytyy Vaski-verkkokirjastosta 1835 erilaista, Mediapinnan…
Sellaista lähdettä, jossa suoraan mainittaisiin, mitkä Kleen teokset ovat Carpelanin runojen taustalla en löytänyt.
Paul Kleen maalausten saksan- ja englanninkielisiä nimiä löytyy Kleetä käsittelevistä teoksista, joista Hämeenlinnan kirjastoissa on seuraavat.
Grohmann, Will: Paul Klee
Jardi, Enric: Paul Klee
Naubert-Riser, Constance: Klee
Raboff, Ernest: Paul Klee
Jardin teoksessa on 116 maalusta ja niiden saksan- ja englanninkieliset nimet.
Mainitsemanne HeSa: arvostelu Carpelanin runoteoksesta on kirjastossa luettavissa Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä. Se on numerossa 1/2000 s. 10 ( lehden ylälaidassa oleva sivunumero).
Internetistä google-haulla hakusanalla ”Paul Klee” löytyy useita sivuja, joissa on kuvia Kleen maalauksista.
Tietokoneemme on ohjelmoitu aloittamaan uusi istunto tasatunnein eikä siihen ole ainakaan näillä näkymin tulossa muutosta. Istunnot alkavat tasatunnein, jotta koneiden etukäteisvaraus olisi helpompaa. Istunnon vaihtumishetki kannattaa katsoa tietokoneen kellosta. Valitettavasti aina välillä joku istahtaa koneen äärelle juuri istunnon vaihtuessa uudeksi. Silloin ei ikävä kyllä voi tehdä muuta kuin kirjautua uudestaan sisään.
L. M. Montgomeryn Anna-sarjan kirjat ovat saatavilla HelMet-kirjastoista.
L.M. Montgomery´s complete "Anne of Green Gables" collection is available at the HelMet libraries.
Sweet Valley High -kirjasarjasta on suomennettu 50 osaa ja niiden lisäksi kuusi trilleriä. Sarjassa on kuitenkin alkukielellä englanniksi julkaistu 181 kirjaa, joista varsinaista sarjaa 143 kirjaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High
http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Sweet_Valley_High_books
Viimeisin suomennos, Rakkauden tanssi (nro 50, julkaistiin suomeksi 2002) ei siis lopettanut sarjaa. Varsinaisen sarjan viimeinen on vuonna 1988 julkaistu Party Weekend. Englanniksi kirjoja on Helmet-kirjastoissa vain joitakin, tätä viimeistä ei ole. Wikipedia-sivun juoniselostuksen perusteella ei vaikuta siltä, että tämän osan olisi suunniteltu jäävän viimeiseksi.
Kyllä löytyy. Kantola, Anu: Matala valta (2014, Vastapaino) on saatavilla Helmet-kirjastoista sekä painettuna kirjana http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2141683, että e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-768-424-8
Seppänen, Janne & Väliverronen, Esa: Mediayhteiskunta (2012 tai uudempi painos, Vastapaino) on saatavilla Helmet-kirjastoista sekä painettuna kirjana http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2048689 että e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-768-397-5
Lainaamiseen ja varaamiseen tarvitset Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun.
Emme löytäneet tällaista sivustoa. Ainakin alla olevilta sivuilta löytyy varsin paljon, vaikkakaan ei kattavasti, tietoa konserteista:
http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/konsertteja-ja-oopp…
http://www.meteli.net/helsinki
http://www.tiketti.fi/tapahtumat#t=1
http://kohokohdat.fi/helsinki/keikat-helsinki/
