Runon on suomentanut Leif Färding. Se löytyy teoksesta Jumalan tuli (englanninkielinen alkuteos Madman, 1918) ja sitaattikokoelmasta Ajan virta. En löytänyt runosta muita suomennoksia.
Helsingin Sanomat kertoi kulttuurisivuillaan 5.8.1967: "Alkusyksystä 1967 Otava aloittaa uuden korkealuokkaisen taskukirjan Delfiinikirjojen julkaisemisen. Sarjan alkaessa tulee samanaikaisesti kauppoihin kahdeksan Delfiinikirjaa, joista osa on vanhoja, arvostettujen kirjojen taskukirjalaitoksia, osa ennestään suomeksi julkaisemattomia, mutta kauan odotettuja teoksia." Ensimmäisten joukossa mainittiin olevan mm. Veijo Meren Manillaköysi, Ezra Poundin Lukemisen aakkoset ja Markku Rautosen Itä on punainen.
Otavalta saamiemme tietojen perusteella Delfiinikirjoja julkaistiin noin 185 eri nimekettä. Julkaisutahti hiipui 1980-luvulla, eikä 1990-luvulla uusia nimekkeitä sarjassa enää julkaistu. Vuoden 1988 kirja, August Strindbergin Neiti Julie…
Topeliuksen säe on "kolmiseikkailuisesta sadusta" Prinsessa Ruusunen, keskeltä Valottaren viimeistä repliikkiä ensimmäisen seikkailun lopussa:
"Ah, mun sielun' aavisti! / Kohtalo nyt kova vainoo, / se vain toivo viel' on ainoo: / ikä pitkä luvattiin... / Kaksoisparin tiedän, niin: / eihän yksin kuolo musta / elost' anna unhotusta, / myöskin uni tarjoo sen, / helpomman ja lyhyen! / Kuolonuneen ei hän nuku. / Prinsessa kun haavoittuu, / kohta hän ja hovi, suku, / uinuu unta raukeata. / Sata vuotta nukahtaa / impi ennen kuolemaa; / mut jos pelastaja saa, / ennenkuin lyö vuosisata / heräävä hän riemuin on..." (Lukemisia lapsille. 5. nide)
Lähdeteokseni listaa kolme suomentajaa – Viljo Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa –…
Viialan kirjastosta sain seuraavanliasen listan:
Tällaista löysin pikaisella haulla
Korkeamäki, Esko
Vanhaa Viiala, Viialan historiaa sanoin ja kuvin. Viialan kunta, 2007
978-952-92-1477-8
Sisältää mm. Kalle Siimeslehto: Haihunkosken kylän muuttuvat kasvot s. 205-209
Akaan historia 1 - 3
Akaan historia 1. 1954
Haihunkosken kartanon omistajaluettelo vuodesta 1539-
s. 436
Adel, Vadim
Viialan Haihunkoski, elinkeino- ja teollisuushistoriallisen muinaisjäännösalueen inventointi 2003.
Pirkanmaan maakuntamuseo. Kulttuuriympäristöyksikkö. 2003
Adel, Vadim
Viiala. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot 1997, Maakunnallinen yksikkö.
Haihunkoski s. 30 – 42.
Heiskanen, Jari…
Kahdelle lauluäänelle sävellettyjä tai sovitettuja teoksia voit etsiä asiasanalla duetot esimerkiksi Finna-hakupalvelusta. Voit tarkentaa hakua luokalla (78.33*) ja valitsemalla aineistotyypiksi nuotin. Hakutulokseen voi tulla sekä säestyksellisiä että säestyksettömiä nuotteja. Hakutulosta voit rajata myös kielen mukaan ja järjestää esimerkiksi julkaisuvuoden mukaan. Laulujen aiheiden perusteella hakua ei voi tehdä.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiYKL (= Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä):https://finto.fi/ykl/fi Duettoja tai kaksiäänisiä sovituksia, joiden sanoituksissa vesi jollakin tavalla mainitaan, sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Carmina. 1 : 2-äänisiä lauluja koulujen ja seurakuntien lapsi- ja nuorisokuoroja…
Kiitos palautteesta.
Eräpäivätiedotteiden ja myöhästymismuistutusten lähettämisessä ei tiettävästi ole ollut häiriöitä mainitsemananne ajankohtana.
Nyt olisi syytä selvittää, millaisen ilmoitustavan olette valinnut: lähettääkö kirjasto teille ilmoitukset postitse vai sähköpostiin. Kun ette kerro kirjastokorttinne numeroa, en valitettavasti pysty varmuudella tätä kautta selvittämään, mikä ilmoitustapa lainaajtietoihinne on tallennettu. Tosin nimellänne rekisteristä löytyy vain yksi lainaaja, ja jos tämä on juuri teidän lainaajatietonne, niin ilmoitustapana on posti.
Kun ilmoitukset lähetetään postitse, niin ensimäinen myöhästymismuistutus todellakin lähetetään käyttösääntöjen mukaan 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Olette siis saanut…
Seuraavissa kirjoissa saattaisi olla aiheeseen liittyvää:
Aaltonen, Jouko: Seikkailu todellisuuteen; Bordwell, David: Film art; Martin, Marcel: Elokuvan kieli sekä Pirilä, Kari: Elävä kuva - elävä ääni: Toinen osa: Leikkaus. Kirjojen saatavuus Web-Origossa: http://www.satakirjastot.fi/
Uusimpia joulrunoja löytyy esim. Jukka Itkosen Lumilyhdyn valossa ( Kirjapaja, 2011). Runot ovat melko lyhyitä ja " hauskoja". Hyvä kokoelma joulurunoista, vanhemmista ja uudemmistakin on Satu Koskimiehen ja Juha Virkkusen kokoama Lapsuuden joulu ( Tammi, 2005)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2014358__Slumilyhdyn%20val…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joul…
Euroopan Unionin tuomioistuimeen ym. eu-elimiin valittamisesta löytyy tietoa tältä sivustolta http://www.eurooppatiedotus.fi/Public/default.aspx?contentid=92704 .
Mikkelin kaupunginkirjastossa on niukasti tätä aihettä käsittelevää, ajankohtaista kirjallisuutta. Lisätietoa kannattaa kysyä Eurooppatiedotuksen tietopalvelusta http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37781&content… . Kysymyksen voi esittää kohdassa Kysy meiltä.
Ilmeisesti kyse on Toivo Pekkasen kirjoista (kirjojen perusteella on tehty myös elokuvia ja niiden kohdalla on otettava huomioon myös niitä koskevat tekijänoikeudet). Kirjailija tai perikunta ovat yleensä tehneet sopimuksen tekijänoikeuksista kustantajan kanssa (ja näin ollen kirja on ylipäätään voitu julkaista kustantajan toimesta). Kannattaakin ottaa yhteyttä WSOY:öön. WSOYn sivuilla kohdassa yhteystiedot (www.wsoy.fi/yhteystiedot) on mainittu mm. rights manager Anna Suomisen nimi. WSOYn puhelinvaihteen numero on 010 5060 200.
Yleisesti tekijänoikeuksista voi kysyä Sanasto ry:stä (www.sanasto.fi, puh. 09 5629 3300).Sanasto ry on valtakunnallinen kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeuksia hallinnoiva aatteellinen yhdistys, jonka…
Kyseinen cd-levy on Töölön kirjastossa. Se on käytettävissä vasta kun Töölön kirjasto avataan remontin jälkeen.
Osa Töölön kirjaston musiikkiaineistosta on siirtynyt Pasilan kirjaston hallintaan.
Töölön kirjaston '74 Jailbreak-cd ei ole ainoa kappale, vaan sitä löytää myös muutamista muista Helmet-kirjastosta.
Kyseisestä cd-levystä voi tehdä varauksen Helmet-kirjaston kautta internetissä tai asioimalla lähikirjastossa. Noutopaikan voi valita. Mutta korjaamolle ei toimiteta varattua aineistoa.
Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen julkaisemaa opasta "Retkelle uusmaalaiseen luontoon" saa ainakin Espoon kaupungin yhteispalvelupisteistä.
Se on julkaistu myös verkossa:
http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/doc/Yhdistyksen_opas2013_l…
Fennica-tietokannan mukaan mitään Matevosyanin (englanninkielinen kirjoitusasu) teoksia ei ole suomennettu. Näyttää siltä, että ylipäätään hänen tuotantoaan on huonosti saatavana, sillä esimerkiksi Amazonin kirjakaupasta en löytänyt yhtään englanninkielistä käännöstä.
Englanninkielinen Wikipedian artikkeli (https://en.wikipedia.org/wiki/Hrant_Matevosyan) kyllä listaa teoksia englannin kielellä, mutta artikkelista ei voi päätellä, ovatko nämä käännösteoksia vai pelkästään nimien käännöksiä. Kirjailijan etunimi on joka tapauksessa kirjoitettu tässä artikkelissa muodossa "Hrant", ei Grant. Armenialaiset kirjoittajat nimen näin: Հրանտ Մաթևոսյան.
Heikki Poroila
Mahdatko tarkoittaa nimenomaan sähkön käyttöliittymää; muitakinhan rakennuksissa on. Suomen sähköurakoitsijaliitto ry on julkaissut teoksen Sähköpiirustuskirja, siitä saatavissa painos vuodelta 1991. Sama julkaisija ja painvuosi on teoksella CAD-piirrosmerkit sähköpiirustuksia varten.
Jos taas tarvitset ajantasaista tietoa asiasta, esimerkiksi Käsikirja rakennusten sähköasennuksista, julkaisija Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry vuodelta 2013 sisältänee kattavasti tärkeimmän tiedon rakennusten sähkösuunnittelusta.
Voit hakea kyseiset kirjat Helmet -haulla "sähkösuunnittelu Suomen sähköurakoitsijaliitto" tai "sähkösuunnittelu" ja rajata haun julkaisuvuoden mukaan, jolloin saat ensimmäiseksi uusimmat teokset.
Vuonna 1848 julkaistun teoksen tekijän Sven Elmgrenin oikeudet ovat rauenneet vuonna 1968. Tekijänoikeudellisesti vapaan kirjallisen teoksen uudellenjulkaisu ei synnytä julkaisijalle mitään oikeuksia itse sisältöön, joten kuka tahansa voi tehdä digitaalisen version alkuperäisestä painoksesta ja julkaista sen.
Heikki Poroila
Kaivattu kirja saattaisi olla Elie Berthetin Aarniometsän poika, jonka 3. painos julkaistiin Otavan Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa vuonna 1953. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi jo vuonna 1909. Sumatralle sijoittuvassa tarinassa seurataan Palmerin perhettä, jonka Edvard-poika joutuu orangutangin sieppaamaksi ja katoaa aarniometsään kuudeksi vuodeksi.
