Alla on muutama pienten lasten kirja, joissa käsitellään sisaruksen sairastumista. Kun pupusisko sairastui -kirja on luettavissa myös pdf-muodossa:
http://www.erityinensisaruus.fi/Lis%C3%A4%C3%A4-aiheesta/Lasten-kirjoja
http://www.erityinensisaruus.fi/application/files/4615/1204/8619/Kun_Pupusisko_Sairastui_aukeamavedos.pdf
- Kun pupusisko sairastui / Pirja Kiema ; kuvitus: Tea Ikonen
- Suden lahja / Ilona Tomi ; kuvat: Anna-Liisa Tarvainen
- Miina ja Manu ensiavussa / teksti: Tuula Puranen ; kuvitus: Kristian Huitula
Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa.
Lähteet:
Suomessa käytetyt rahat
Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu aloitti 1998 yleisten kirjastojen yhteisellä etusivulla. Kysy.fi syntyi nimellä iGS Bill Gates-säätiön palkintorahan turvin Helsingin kaupunginkirjastossa 2001. Alunperin palveluilla oli jonkin verran eroa: Kysy kirjastonhoitajalta oli valtakunnallinen palvelu, jossa Suomen kirjastot yhdessä tarjosivat tietopalvelua verkossa, iGS taas oli myös verkkotietopalvelu, mutta sillä oli fyysinenkin laitteisto ja se kulki messuilla ja tapahtumissa tarjoamassa henkilökohtaista tietopalvelua. Sen vastaajat olivat Helsingin kaupunginkirjaston työntekijöitä. iGS:n tärkein motto alkutaipaleella oli madaltaa kynnystä kysyä kirjastosta, missä myös onnistuttiin. iGS vaihtui Kysy.fi:ksi vuonna…
Olisiko kyseessä Katja Reiderin kirja Roosa ja Tryffeli? https://www.goodreads.com/book/show/4304002-roosa-ja-tryffeli-tryffeli-ja-roosa
Tosin myös Helme Heinen kirjoissa seikkailee reipas possu ystävineen ja muistelen isommista kirjoista tehdyn pieniä "mietekirja" versioita. Tosin en nyt löytänyt kuvaa puuhun kurkottelevasta possusta.ja hedelmätkin taitavat olla marjoja... https://arthive.com/artists/9827~Helme_Heine/works/279566~Friends_in_the_garden
Kolmaskin ystävällinen ja suosittu possu löytyy 1990-luvulta. Mick Inkpenin Possu pallero. Tosin Pallero on vähän pienempien kaveri. https://www.snazal.com/wibbly-pig-likes-4-books-set-mick-inkpen-collection--bananas-pictures--DEALMAN-U5-WibblyPig-4bks.html
Kirjassa "Jyväskylän seminaari 1836-1937" on myös matrikkeli. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista eri puolilta Suomea, ja se on myös lainattavissa. Kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi. Alla linkki tietoihin kirjan sijainnista hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n+seminaari+1863-1937&type=AllFields&limit=20
Suomen kirjallisuuden käännöstietoakannasta löytyvät eri kielille käännetyt teokset, ei yksittäisiä runoja. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/Leino Eino : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINKoskenniemi V. A. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINHellaakoski Aaro http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINEino Leinon runossa on ilmeisesti kyse runosta "Trubaduurin laulu". Runon löydettävyyttä, suomenkielisistä Leinon kokoelmista, on kysytty aikaisemmin https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-joku-eino-leino-runon.Koskenniemeltä on ilmestynyt runo "Kaksi komeettaa", joka löytyy suomenkielisenä ainakin teoksesta Valkeat…
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki".…
Nachricht on esim. Duden-sanakirjan mukaan varhaisyläsaksan Nachrichtung -sanasta (n. 1600-l.) kehittynyt, joka on puolestaan johdettu verbistä, merkityksenä suunnilleen (käsittääkseni) jonka mukaan on suuntauduttava, joka on otettava huomioon = nach dem man sich richten muss. Tämän sanan merkitys on muuttunut vähitellen merkitsemään ilmoitusta, joka on sisältänyt ohjeita/opastusta ja siitä edelleen uutiseksi.
https://www.duden.de/rechtschreibung/Nachricht#herkunft
http://journalistikon.de/nachricht/
Tutkimme asiaa Saksalaisessa kirjastossa ja voimme kertoa, että sana on tullut käyttöön 1600-luvulla ja on alunperin tarkoittanut ohjetta. Vuosien saatossa merkitys on muuttunut tarkoittamaan uutista.
Kiloajalla on eri merkityksiä eri puolella Suomea. Kuusamossa, Kemijärvellä ja Kittilässä sitä on käytetty merkityksessä 'nälkävuodet, pula-aika'. Sotkamon seudulla kiloaika on merkinnyt kiima-aikaa. Ruskan aikaa syksyisin kiloajan on kirjattu merkitsevän ainakin Kuhmossa.
Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tunnettaan kilo-sanan merkitys 'se aika syksyllä, jolloin lehdet kellastuvat, ruskan aika'. Tähän kiloaikakin pohjautuu. "Lehdet ovat kilolla." (Eno) "Syyskesällä ne kalat mennee lehenkiloa piiloon." (Ranua) - Kilolla on puolestaan yhteys sanaan kiile, jota on käytetty puiden lehtien kellastumisen ja varisemisen ajasta; "lehden kiile". "Kohas tulluo toas se lehe kiileaika ni kyl puut lähtyöt äkkiä paljoaks…
Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia.
Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä…
Varauksen voi peruuttaa Vaski-verkkokirjastossa kirjautumalla omiin tietoihin ja menemällä oman profiilin kautta kohtaan "varaukset". Haluamansa varauksen voi ruksata teoksen vasemmalta puolelta ja tämän jälkeen poistaa ylempää kohdasta "peru valitut varaukset".
Jos varaus on jo ehditty käsitellä, ja se on jo noudettavissa tai matkalla noutopaikkaan, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Turun kirjastojen yhteystiedot löydät tämän linkin takaa: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot.
Joulu autiotalossa oli hyväntekeväisyysjulkaisu. Singlen tuottojen saajaksi ilmoitettiin Näkövammaisten lasten keskusliitto.
Julkaisutiedot Finna-tietokannassa.
Julkaisutiedot ja kuvia Discogs-sivustolla.
Näkövammaisten liitto.
Kadonneen aikuisten lehden korvaushinta on 5 euroa ja lasten lehden korvaushinta on 3 euroa. Lainaajan iällä ei tässä ole merkitystä, vaan sillä onko lehti aikuisten vai lasten aineistoa. Korvaushinta ei nouse kuukausittain. Myöhästymismaksu toki lisääntyy, mikäli kirjaa tai lehteä ei palauteta tai uusita.
Minkähänlainen tietokanta on kyseessä? Näköjään Atlas-nimisiä on olemassa useitakin:
http://www.google.com/search?q=atlas+database&rls=com.microsoft:fi&ie=U…
Eri asia sitten on, miten niihin pääsee käsiksi, koska käyttöoikeudet näyttävät olevan rajattuja tai maksullisia esim. näissä:
http://www.lpts.edu/Content/Academic_Resources/E._M._White_Library/Rese…
http://www.ovid.com/site/catalog/DataBase/216.jsp
Voit ottaa yhteyttä Merja Jaloon kustantajan kautta. Merja Jalon kustantaja on WSOY. Lähetä kirjeposti osoitteeseen WSOY, PL 222,00121 Helsinki. Palautuspostimerkki mukaan, jos haluat kirjeeseen vastauksen.
Sähköiset viestit WSOY:n palautesivun (valitse kohdasta `valitse aihe` kohta `palautetta kirjailijalle`) kautta osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/feedback tai sähköpostitse tiedotus@wsoy.fi
Lähde:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8c07f10c-0a9…
Tietoa Merja Jalosta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Meillä on kyseinen teos (Verkkolasku käyttöön!) Vaasan kaupunginkirjastossa mutta se on lainassa. Eräpäivä on ollut 6.8. joten toivottavasti kirja palautuu kohta. Voit halutessasi laittaa kirjaan varauksen (maksaa yhden euron), jolloin saat ilmoituksen siitä, kun kirja on palautunut.
Teos näyttäisi olevan paikalla tiedekirjasto Tritonian Raastuvankadun yksikössä. Sieltä voi käydä lainaamassa, vaikka ei olisi kyseisen oppilaitoksen opiskelija.
PIKI-verkkokirjasto on osoitteessa http://piki.verkkokirjasto.fi
Tällä sivulla voit hakea Pirkanmaan kirjastojen kirjoja ja muuta aineistoa. Käytettävissä on sekä yksinkertainen että tarkempi haku. Molemmat löytyvät PIKI-verkkokirjaston sivun yläreunasta. Sivun yläosan palkissa on paljon kiinnostavaa asiaa - sekä tietoa esim. kirjastojen aukioloajoista että vinkkejä lainattavaksi.
Kysy lisää, kun käyt kirjastossa!
Kirja on Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003). Sivulta 598 alkaa jaksoon Vuosisataisia kehityslinjoja kuuluva Ismo Björnin artikkeli Muuttuva maalaismaisema.
