Pääkirjaston kaunokirjallisuus- ja kielitiede-aihepiiristä vastattiin, että he voivat hankkia kirjan. Haluatko jättää teokseen ennakkovarauksen?
Kotisivuillamme on varsinainen hankintaehdotuslomake,
jota kautta voi kätevimmin ehdottaa kirjastoon hankittavaa teosta. Otamme aina mielellämme vastaan hankintaehdotuksia
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…
Ruusun aikaa on tilattu kirjastoihin paketit 1-3, joiden sisältöinä ovat jaksot 1-12, 13-24 ja 25-34. Näitä paketteja on tulossa useisiin Helsingin kirjastoihin todennäköisesti jo aivan lähiaikoina. Varaukset niistä voi tehdä heti, kun HelMet-verkkokirjatossa näkyy luettelointitietojen lisäksi myös vähintään yksi kirjasto, johon aineisto on jo ehtinyt saapua. Tilannetta siis kannattaa seurata sivulta www.helmet.fi.
Unioniakseli-teemasarjan esitteet ovat valitettavasti loppuneet kirjastoista eikä niitä paineta enää lisää. Esitteitä voi printata Helsingn kulttuurikeskuksen sivuilta.
http://www.hel.fi/hki/Kulke/fi/Viraston+esittely/Julkaisuja
Pääkaupunkseudun kirjastoautomaatiosta ei taida olla paljonkaan tietoa julkisesti näkyvillä. Jos sinua kiinnostaa kirjastoautomatiikka yleensä, suosittelisin kääntymään ATP Automationin (http://www.atp.fi) ja Mikroväylän (http://www.mikrovayla.fi) puoleen, sillä ne vastaavat Helsingin kaupunginkirjastossa automaatiolaitteista.
Alla olevasta linkistä aukeaa luettelo kirjastoista, joissa Btj:n tuottamaa ja ylläpitämää Aleksi-viitetietokantaa voi käyttää. Pääkaupunkiseudulla tällaisia ovat Eduskunnan kirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastot.
Tietokannan käyttöoikeudesta kerrotaan näin:
”Palvelua saavat käyttää sopimukseen osallistuvan organisaation opiskelijat, tutkijat, henkilökunta (---) sekä kirjaston paikallisasiakkaat.” Etäkäyttömahdollisuus sinulla olisi siis vain em. oppilaitosten opiskelijana.
https://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi+-tilaajat
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi
Tikkurilan kirjastosta kerrottiin, että Vantaan kirjastojen asiakastietokoneilla ei ole web-kameraa, mutta jos sinulla on oma kamera, voit käydä kirjastossa selvittämässä, onnistuuko kuvaus sen avulla.
Kiitos ehdotuksesta, välitin sen eteenpäin.
Etsin Defenderin sivulta, mutta tietoa johdon materiaalista ei löytynyt. Sen sijaan löytyi mahdollisuus kysyä, luultavasti se on ainoa tapa saada asia selville, jollei pakkausmerkinnöissäkään ole tätä tietoa. Linkki kysymyslomakkeeseen on tässä, http://eng.defender-global.com/helpdesk/question/product/48/3125 .
Pietarilaisen Otava Yo -yhtyeen levyjä ei näytä suomalaisissa kirjastoissa olevan. Heidän instrumentaaliversionsa Ievan polkasta tai kappaleesta Finnish polka, kuten sitä myös kutsutaan, löytyy kyllä youtube-videona:
https://www.google.fi/search?rls=com.microsoft%3Afi-FI&biw=1536&bih=730…
Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan mukaan kappale on ainakin heidän vuonna 2015 ilmestyneellä Once upon a time -levyllään:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Levyä voi kuunnella myös Spotify-palvelussa:
https://play.spotify.com/user/atlas017/playlist/5ojaYT3x8Kr0EQ7ZfFZaJU?…
Voit halutessasi tehdä levystä hankintapyynnön kirjastoon.
Tarja Roinila suomensi meksikolaisen Juan Rulfon (1918–1986) teoksen Pedro Páramo vuonna 1991. Kyseinen lause kuuluu hänen suomennoksessaan seuraavasti: "Jokainen huokaus on kuin elämän henkäys joka jättää ihmisen."
Juan Rulfo: Pedro Páramo (suom. Tarja Roinila, 1991, Like)
http://juan-rulfo.com/
Puolivälierissä pudonneiden joukkueiden sijoitukset määräytyvät ainoastaan alkusarjan tulosten perusteella. Puolivälieräottelun tuloksella ei ole merkitystä.
Ensisijaisesti joukkueet laitetaan järjestykseen alkusarjan sijoitusten perusteella. Luonnollisesti mitä korkeampi sijoitus, sen parempi. Tarvittaessa sen jälkeen katsotaan järjestyksessä pistemäärää, maalieroa, tehtyjä maaleja, ja ranking-järjestystä jonka pohjalta joukkueet on sijoitettu lohkoihin, jotta ero saadaan aikaan.
Lähde:
https://www.new-iihf.com/en/events/2018/wm/tournamentinfo/1727/tournament-info
Olisiko kyseessä Perille.fi https://www.perille.fi/
Aikakauslehti Moottorin artikkelissa kerrotaan Perille.fi -reittioppaasta https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/pikatestissa-perille-fi-reittiop…
Yksi varteenotettava ehdokas etsimäksesi kirjaksi voisi olla Sara Kadeforsin Hei Sandor, täällä Ida (Tammi, 2003).
"Yhdeksäsluokkalaiset Sandor ja Ida kiinnostuvat toisistaan netin keskustelupalstalla, koska molempien viestit poikkeavat tavallisuudesta. Heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet. Pian molemmat odottavat jo koulussa, että pääsisivät kotiin lukemaan sähköpostinsa. Aluksi kumpikaan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään, vaan keksii itselleen roolin. Mutta entäpä kun Sandor tulee Tukholmaan ja soittaa Idan ovikelloa?"
Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa.
Lähteet:
Suomessa käytetyt rahat
Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
Alexander Ebeniltä on suomennettu kolme teosta, Totuus taivaasta : tiedemiehen silmiä avaava kuolemanrajakokemus (2013), Taivasyhteys : kertomuksia kuolemanrajakokemuksista ja poismenneiden läheisten kohtaamisista (2019) ja Kaikkeuden sylissä neurokirurgin matka tietoisuuden ytimeen (2018).
Kaikkia em. teoksia on Helmet-kirjastojen kokoelmissa ja tällä hetkellä on myös vapaita kappaleita. Voit tarkistaa Helmet-haulla teosten saatavuuden eri Helmet-kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Seben%20alexander__Ff%3Afac…
Kirjaudu sisään Kyyti-Finnan etusivulta https://kyyti.finna.fi/ .Oikeassa yläkulmassa on vihreä laatikko jossa lukee kirjaudu. Siihen kirjoitetaan kirjastokortin numero käyttäjätunnuksena ja nelinumeroinen pin-koodi, jota käytetään lainausautomaatilla tunnuslukuna. Sen jälkeen näytölle ilmestyvät lainanne ja vihreät laatikot joiss lukee uusi valitut lainat tai uusi kaikki lainat. Jos uusit vain osan niin ruksi lainojen vieressä oleva piieni neliö. Eiköhän näillä ohjeilla uusiminen onnistu.
Agricola on kääntänyt Uuden testamentin ja se alkaa näin:
Se Wsi Testamenti . 1548 .
Alcupuhe sen wdhen Testamentin päle .
NInquin se VANHA TESTAMENTI yxi Ramattu ombi / iossa Jumalan Laki / ia kesky on kirioitettu / ia ne Teghot seke quin tapactunuet ouat / nijlle iotca ne samat Jumalan Lait pitenyet ouat ette ei pitänyet
Teksti löytyy verkosta kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen korpuksesta, http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri2ut1_rdf.xml
Varhaisimpien kivirakennusten kivivallit oli tehty ns. kylmämuurauksena eli ilman laastia. Kylmämuuri eli kuivamuuri on latomalla rakennettu muuri, jossa kivet on valittu niin, että ne tukeutuvat toisiinsa.
Aiheesta löytyy lisää tietoa esim. Turun Sanomien artikkelista (16.2.2006) Luonnonkivi on rakennusmateriaaleista kestävin ja Johanna Lehtolan ja Sari Perälän opinnäytetyöstä Historialliset kivirakenteet: luonnonkivi- ja rauniokellareiden korjaaminen ja säilyttäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012)
https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074101484/Luonnonkivi+on+rakennusmateriaaleista+kestavin
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42999/Lehtola_Johanna_Perala_Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hei,
Botswanan perustuslain mukaan maan presidentti käyttää maassa toimeenpanovaltaa, on maan asevoimien päällikkö ja maan lainsäädäntövaltaa käyttävän kansalliskokouksen jäsen. Presidentillä on esimerkiksi myös valtuudet nimetä sekä erottaa tiettyjen virkojen haltijoita.
Tarkempia yksityiskohtia Botswanan presidentin valtaoikeuksista voit lukea maan perustuslaista jonka löydät esimerkiksi täältä: https://www.constituteproject.org/constitution/Botswana_2016?lang=en
Maan lainsäädäntöön hieman laajemmin voit sen sijaan tutustua esimerkiksi sivustolta: http://www.elaws.gov.bw/ vaikkakaan kyseistä sivustoa ei ole päivitetty aivan viime vuosiin asti.
Sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Sveriges Efternamn vuodelta 1937 luettelee kaikki sukunimet, joita Ruotsissa on käytetty vuoteen 1920 mennessä. Nimet, joiden eteen on merkitty *, on lisätty vuoden 1937 painoksessa rekisteriin. Kaurénin kohdalla tähtimerkkiä ei kuitenkaan ole, joten vaikuttaa siltä, että nimi on ollut Ruotsissa käytössä jo vuodesta 1920 asti.
Kaurénin alkuperästä ei löytynyt muuta tietoa kuin että se on todennäköisesti muotoiltu latinalaisesta -(i)us päätteisestä sukunimestä. 1700-luvulla Ruotsissa alettiin korvaamaan -(i)us päätteitä, ja yksi korvaavista päätteistä on nimenomaan -én. Muita päätteitä ovat esimerkiksi -an, -ell ja -lin.
Ruotsin sukunimet vuodelta 1937 (ruotsiksi): https://data.kb.se/…
