Löydät Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia äänikirjoja varsin helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanan äänikirjat. Tulossivun vasemmassa laidassa ovat rajoittimet, joista valitsemalla voit rajata tuloksen esimerkiksi aineistotyypin mukaan (esimerkiksi vain CD-levyt), kokoelman mukaan (vain esimerkiksi kaunokirjat tai tietokirjat, vain aikuisten tai lasten kokoelma jne.). Voit valita myös kielen.
Jos haluat lainata sähköisiä äänikirjoja, kirjoita hakuun e-äänikirjat. Ruotsinkieliset äänikirjast löytyvät hakusanalla ljudböcker.
Kahviloiden ja ravintoloiden hävikkiruoan poisheittämiselle on vaihtoehtoja, ja näitä myös käytetään. Voi esim. miettiä, voisiko myydä ruokaa alennettuun hintaan joko itse tai jonkin mobiilipalvelun avulla. Elintarvikkeita voidaan myös luovuttaa ruoka-apuna kuluttajille joko suoraan tai hyväntekeväisyysyritysten kautta. Elintarvikevirasto Evira on laatinut ohjeen ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Se on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf
Tietoa löytyy myös MaRan eli Matkailu- ja ravintolapalvelut -järjestön Hävikkiä häätämään - ruokahävikin vähentäminen ravintoloissa -julkaisusta.
https://mara.fi/site/attachments/Havikin_vahentaminen_MaRa_1.pdf
Pentti Lempiäisen Suuri nimipäiväkirja tietää kertoa, että Arja on ollut almanakassa vuodesta 1950. Vielä vuonna 1949 28. syyskuuta nimipäiväänsä vietti Lippo.
Vaski-verkkokirjastosta löytyvät seuraavat teokset:
Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisu Tepa tahtoo tietää, jossa käsitellään äidin masennusta tarinan muodossa.
Eoin Colfer: Tohtori Anna-Liisa (helppolukuiset), jonka aiheena isän masennus.
Paula Mäkinen: Mikon äiti on masentunut (kuvakirja).
Lisäksi voisi mainita Pia Lindenbaumin kirjan Kun Ollin äiti unohti (kuvakirja), jossa äiti ilmeisesti stressin seurauksena on muuttunut lohikäärmeeksi.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni…
Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra".
Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit
Merkitse mopojen määrä muuttujaksi X. Autojen määrä on kolme kertaa niin suuri kuin mopojen määrä eli 3X. Polkupyörien määrä on kaksi kertaa niin suuri kuin autojen määrä eli 2 x 3X. Ajoneuvojen yhteismäärä on siis X + 3X + 2 x 3X = 30 eli 10X = 30. Tästä saat ratkaistua yhtälön.
Voit tehdä Helmet-kirjastoille hankintaehdotuksen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä pääset täyttämään lomakkeen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Suomen valokuvataiteen museo on vastannut smantapaiseen kysymykseen nän: "Suosittelen tutustumaan tulosteiden arkistokelpoisuutta pohdittaessa oheisen nettisivun tarjontaan:http://www.wilhelm-research.com/ Täältä löytyy useiden "tulostin, muste, paperi, kehystys, säilytys" -yhdistelmien testejä, jotka on tehty hallituissa oloissa ja joihin useat ammattilaiset ympäri maailman luottavat. Selkeistä taulukoista on helposti havaittavissa eri muuttujien vaikutus säilyvyyteen."
Vastauksessa on myös vinkkejä musteen ja paperin valinnasta, mutta ne sinulla tuntuu jo olevan tiedossa.
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=59
Kameralaukku.com keskustelussa on hieman helpommin hahmotettavia vinkkejä. https://foorumi…
Aku Ankka on ranskaksi Donald Duck. Kun kirjoitat Donald Duck helmet.fi aineistohakuun ja valitset sivuston vasemmassa laidassa olevasta kielivalikosta kieleksi ranska, saat Helmetissä olevat Aku Ankat ranskaksi. Voit sitten tehdä varauksen omalle nimellesi.
Unkarin liittyessä Euroopan unioniin 1.5.2004 EU:n laajentumisesta vastaavana komissaarina toimi saksalainen Günter Verheugen. Marraskuussa 2004 laajentumiskomissaariksi tuli Olli Rehn.
Euroopan unioni. Unkari.
hs.fi. EU:n laajentuminen tulee komissaari Olli Rehnin vastuulle.
Kaleva.fi. Unkarin EU-jäsenyyttä tervehditty ilolla.
ts.fi. Turkille vihreää valoa EU-neuvotteluun.
wikipedia.fi. Günter Verheugen.
Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…;
Helsingin yleisistä kirjastoista suurin yksittäinen kirjakokoelma löytyy Pasilan kirjastosta. Kirjaston avokokoelman lisäksi samoissa tiloissa sijaitsee myös kirjavaraston kokoelma.
Tieteellisistä kirjastoista suurin kokoelma on Kansalliskirjastossa.
Kreikkalainen historioitsija Herodotos (484–425 eKr.) kertoo teoksessaan Historiateos (2.2), miten Egyptin farao Psametik I (hallitsijana 664–610 eKr.) halusi selvittää, ketkä olivat ensimmäiset ihmiset. Herodotos kuvasi tätä koetta seuraavalla tavalla:
Psametik 1 valitsi kaksi vastasyntynyttä lasta, jotka asuivat kahdestaan autiossa majassa. Muutama paimen hoiti lapsia tuoden heille esimerkiksi vuohenmaitoa. Paimenet eivät saaneet kuitenkaan lasten kuullen äännellä mitään. Herodotos kertoi, miten
”paimen kahden vuoden ajan siten tehtyään kerran avasi oven ja astui sisään, niin molemmat lapset ryntäsivät häntä vastaan ja ojentaen käsiään lausuivat: ’bekos’. Aluksi paimen sen kuultuaan pysyi hiljaa. Mutta kun tämä sana…
Huokauskivi oli Risuharjun eteläpuolella kulkeneen Pohjois-Pirkkalan (Nokian) suunnasta Ylöjärvelle vieneen tien varressa. Sen vieressä kirkkoväki lepäsi ja söi eväitään matkallaan Harjun vanhalle kirkolle. Läpimitaltaan 3–4-metrisen kiven ympärillä oli kappalaisen pelto, Huokauskivenmoisio.
Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historian tiestöä ja liikenneoloja selvittävän osion perusteella kyseinen tie on saattanut olla osa "Kyröläisten markkinatieksi" kutsuttua reittiä, joka lienee tullut yleiseen käyttöön isonvihan jälkeen. Maantienä tämä se mainitaan ensi kerran 1744, ja se oli yleisesti käytössä Kyrön ja Tammerkosken väliä kuljettaessa. Jo vanhastaan olivat Kyröstä, Ikaalisisista ja Pohjanmaan puolelta Harjun ja Pispalan…
Suomen käsityön museosta saimme seuraavan vastauksen:
Normaalisti kirjaimet viittaavat ryijyn saajaan tai tekijään ja ovat henkilön nimikirjaimet. Viimeinen kirjain D tarkoittaa tavallisesti tytärtä (dotter). Eli Joku (E...) jonkun (C...) tytär (D), kuten nimet tuohon aikaan ilmaistiin.
Trumpettisooloa (Markku Johansson) lukuunottamatta Pave soittaa Ai ai ain kaikki instrumentit itse. Rumpuosuuksista vastaa Paven ohjelmoima rumpukone (Roland TR-606)."Tanssivat kengät -albumista tulikin sananmukaisesti yksi Paven aidoimpia soololevyjä siinäkin mielessä, että noin puolella levyn kappaleista artisti soittaa kaikki instrumentit itse." (Tommi Saarela, Pave Maijanen : elämän nälkä)Paven kokonaan yksin soittamat kappaleet Tanssivilla kengillä ovat Pärjään yksinkin, Musta Mercedes -62, Mä lennän pohjoiseen, Mä juoksen sua kii ja Rauha maas. Markku Johanssonin lisäksi vierailijoina levyllä esiintyvät Simo Salminen (trumpetti), Heikki Virtanen (basso) sekä Tomi Parkkonen ja Vesa Aaltonen (rummut).Pave Maijanen – Tanssivat Kengät (…
Tietoa 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan muuttaneista suomalaissiirtolaisista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa (Tammi, v. 1982)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1496326
Kero, Reino: Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1996)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337080
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa: siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1997)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337096
Pitkänen, Silja: Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, v. 2014)
https://haku.helmet.fi…
