Liikenne- ja viesintäministeriölla on julkaisusarja Suomalainen televisiotarjonta. Julkaisuja voi hakea asiasanalla televisiokanavat.
Vuosina 2004-2005 Suomessa oli neljä analogista ja viisi digitaalista kanavaa, esimerkiksi TV 1 ja TV 2, YLE Teema, MTV3 ja Subtv (lähde Suomalainen televisiotarjonta 2004 ja Suomalainen televisiotarjonta 2005).
Vuoden 2024 Myrskyluodon Maija -elokuvaa ei ole vielä julkaistu dvd.llä. Voit seurailla dvd:n julkaisutilannetta hakemalla verkon hakukoneesta (esim. Google) aika-ajoin hakusanoilla "Myrskyluodon Maija 2024 dvd".
Tarvitsemasi tieto on niin spesifiä, että joutunet kääntymään Teknillisen korkeakoulun kirjaston puoleen. Yhteystiedot löytyvät sivulta www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto.
Helsingin kaupunginkirjaston tarjonnan näkee verkon kautta seuraavasti: tietokantamme on osoitteessa http://www.libplussa.fi. Valitse aluksi
Helsinki, jolloin pääset hakulomakkeeseen. Valitse lomakkeesta
”asiasana tai luokka”. Kirjoita hakusanaksi numero 627.3 ja tee haku. Tällä tavoin saat kirjat luokasta Sähköenergian muuttaminen, muuntaminen, jakelu ja siirto. Toisen haun voit tehdä numerolla 627.5, joka vastaa aiheita Sähköenergian tuottaminen. Voimalatekniikka. Hakutulokset tulevat uusimmasta vanhimpaan.
Kuten näkyy, meillä on voimalaitosalalta vain perusluontoisia…
Käyttämistäni tietokannoista (Manda= maakuntakirjastojen yhteistietokanta, Viola=musiikkiaineiston yhteistietokanta, Arsca= Sibelius-akatemian aineistotk.) en löytänyt äänitettä jossa / joissa olisi kaipaamasi teokset. Ne on kuitenkin äänitteinä olemassa sillä hakemalla Google hakupalvelun kautta sanoilla Väinö Raitio kesäkuvia (tai idylli) löytyy Yleisradion ohjelmatietoja vuodelta 1999. Sieltä selviää että teokset on RSO esittänyt George de Godzinsky kapellimestarina. Tarkemmat tiedot saa ottamalla yhteyttä suoraan Yleisradion äänilevystöön, Suomen suurimpaan musiikkiarkistoon
( pekka.gronow@yle.fi), sivut Internetissä http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Tietoja Antti Lizeliuksesta kannattaa hakea Suomen historian hakuteoksista esim. Suomen historia 4 s. 96-97
Tietoja on myös teoksissa:
Perälä, Väinö: Mynämäki 1260-1960
Osmo Ikola: Antti Lizelius suomen kielen viljelijänä.Sananjalka 18, 1976
Otava, T.: Antti Lizelius ja hänen "Suomenkieliset tietosanomansa”.1931
elämäkertatiedot:
http://www.genealogia.fi/genos/6/6_166.htm
muita linkkejä
http://users.utu.fi/anulah/tutkimus/tutkimus3.html
http://www.kultti.net/tutkimukset/kronikka/I.html
Lizeliuksen toimittaman lehden "Suomenkieliset tietosanomat" osia on luettavissa osoitteesta
http://digi.lib.helsinki.fi/
Iskelmän tähtitaivas (WSOY 2004) -kirjan mukaan Loukiala lopetti 1980-luvun lopulla ammattimaisen muusikon uransa ja ryhtyi yksityisyrittäjäksi kiinteistönhoitoalalle. Musiikki on kuitenkin säilyttänyt paikkansa hänen elämässään edelleenkin ja silloin tällöin hänet näkee esiintymässäkin. Tuorein levytys on vuodelta 2000 (omakustanne-cd 'Love me tender').
Kläpp -sanalla on kyllä kahdenlainen merkitys. Entisaikaan se on todella voinut tarkoittaa myös avioliiton ulkopuolista lasta. Tekstityksessä on kuitenkin nähdäkseni käännösvirhe, jos kyseessä oleva lapsi oli avioliitossa syntynyt. Suomen sana äpärä tarkoittaa vain avioliiton ulkopuolista lasta.
Till helgen on tuohon aikaan tarkoittanut "pyhäksi" kotiin. Lauantaina oltiin koulussa ja käsitettä viikonloppu ei silloin tunnettu siinä merkityksessä kuin nykyään.
"Sen seitsemän kertaa" on varmaan lyhennetty käännöksessä jostain syystä. Oikea raamatullinen sanonta on Pohjanmaallakin kyllä pitempi muoto.
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Niitä ovat luettelo seurakunnan jäsenistä sekä luettelot syntyneistä ja kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista sekä henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta. Lisäksi pidetään rekisteriä avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. (Kirkkolaki 16:2)
Aina vuoteen 1962 saakka tiedot seurakuntien jäsenistä talletettiin sidottuihin kirjoihin. Vanhimmat niistä on mikrofilmattu. 1960-luvulla siirryttiin niin sanottuihin perhelehtiin eli erillisiin kortteihin. Noin kaksi kolmasosaa seurakunnista on siirtänyt sataa vuotta vanhemmat kirkonkirjat…
Ehdottaisin ensimmäisenä John Spongin kirjaa "Miksi kristinuskon tulee muuttua tai kuolla" (2005). Vanhemmista mainitsisin vielä John A.T. Robinsonin kirjat "Rehellinen Jumalan edessä" (1965) sekä "Uusi uskonpuhdistus" (1965). Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyynnon oman kotikirjaston kautta.
Lisätietoa kirjoittajista löytyy osoitteista:
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Shelby_Spong
Sisko on otettu almanakkaan vuonna 1929. Sisko-nimisiä naisia on tavattu jo 1800-luvulla, mutta yleinen nimestä tuli vasta 1900-luvun puolella. Yrjö Karilas suositti Siskoa käyttöön vuonna 1919, ja nimi tulikin hyvin suosituksi varsinkin 1930-50 -luvuilla, sillä nimi kuului tuolloin 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon ja sen sai lähes 20 000 lasta. Tämän jälkeen nimen kannatus on ollut laskussa, ja 2000-luvun alussa se valittiin vuosittain vain muutamille kymmenille tytöille.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007.
http://www.helmet.fi/record=b1806168~S9*fin
Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsingissä : Otava, 2005. Painos 4. uud. laitos
http://www.helmet.fi/record…
Hei,
kyllä tarvitset salasanan tai oikeastaan salanumeron lainojesi uusimiseen Neli-netin kautta. Pyydä henkilökuntaa tallettamaan salanumero tietoihisi, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa.
Arja
Aivoistahan tässä juuri on kyse. Kun tarkastelee peilikuvaa, aivot olettavat, että valonsäteet tulevat silmiin suoraan, heijastumatta mistään. Havainnoitsijan kannalta siis peilissä näkyvä kuva ("peilin takana" oleva peilikuva) on yhtä kaukana peilistä kuin sen etupuolella oleva kohde. Asiaa voi havainnollistaa oman peilikuvansa avulla: kun seisoo lähellä peiliä, myös peilikuva on lähellä. Jos menee kauemmas, myös peilikuva näyttää etääntyvän.
Lähteet:
Tiedä ja hämmästy. Valitut Palat, 1990
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille. Tammi, 2007
Tässä muutama linkki Unicefin ja EPCD:n sivuille. Valitettavasti tiedot eivät ole aivan viime vuodelta.
Education from the Bottom Up: UNICEF's Education Programme in Somalia 2015
https://www.econstor.eu/handle/10419/93689
Unicef
https://www.unicef.org/somalia/education.html
EPDC Education policy and Data Center http://www.epdc.org/
http://www.epdc.org/sites/default/files/documents/EPDC%20NEP_Somalia.pdf
Viljo Kajavan Muistoruno alkaa "Lapsuuteni keväästä / jäi minuun kaksi sinistä silmää ja kaksi ruskeaa". Runo on kokoelmasta Käsityöläisen unet (Otava,1968). Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Kajava, Viljo: Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava, 1984)
Runoa, joka alkaa tuolla rivillä, käytetään Ruotsissa esimerkiksi kuolinilmoituksissa. Joillakin sivuilla kirjoittajaksi manitaan Nils Ferlin, mutta näyttää siltä, että runo ei ole Ferlinin kynästä. Runosta on kyselty myös Ruotsin Bibblan svarar -palvelusta, mutta kirjastonhoitajat eivät ole pystyneet selvittämään runon kirjoittajaa. Myöskään runon suomennosta ei löydy.
http://bibblansvarar.se/sv/svar/vem-har-skrivit-dikten-vart-liv-ar-en-vindflakt
http://bibblansvarar.se/sv/svar/hej-jag-skulle-veta-vad-folja
Etsitty runo on Lauri Pohjanpään Sininen metsä. Alun perin se julkaistiin Pohjanpään vuonna 1956 julkaistussa kokoelmassa Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille. Tämän lisäksi sen voi löytää esimerkiksi sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta ja Eläinrunojen kirja sekä Urho Somerkiven ja kumppanien laatimasta Otavan Neljännestä lukukirjasta.
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Tämän mukaan tuo Singerin omepukone on valmistettu 26.5.1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
St. Urho's Pub avattiin 2.6.1973 osoitteessa Museokatu 10. Se sijaitsee Ostrobotnian eli "Bottan" rakennuksessa. Pohjalaisten osakuntien omistamassa talossa on ollut ravintolatoimintaa vuodesta 1912.
Talon oma ravintolayhtiö Oy Botta Ab perustettiin vuonna 1970. Perustettu ravintola sai tiloikseen 1. kerroksessa olleet ravintolatilat (nyk. Urhon pubin tila ja Töölönkatu 3 B, nykyisen keittiön paikalla) sekä koko 2. ja 3. kerroksen.
1. kerroksessa Wanha ja Uusi Manala toimivat alkuun entisillä ideoillaan, kunnes vuoden 1973 uudistuksessa Töölönkatu 3 B puolelle Wanhaan Manalaan tuli pohjalaiseksi tuvaksi sisustettu olut- ja seurusteluravintola. Museokadun puolelle ns. Uuden Manalan sijoille avattiin St. Urho's Pub kun tasavallan…
