Vaasan kaupungin sivuilta löytyy tieto, jonka mukaan "toisen asteen kouluissa tarjotaan kasvisruokaa haluavalle vaihtoehtoisesti: lakto-ovovegetaarinen tai lakto-ovovegetaarinen + kala ruokavalio. Opiskelijan tulee toimittaa tieto ”Kasvisruokavaliolomakkeella” keittiölle aina lukuvuoden alussa:
https://www.vaasa.fi/kaupungin-organisaatio/tekninen-toimi/vaasan-ruoka…
Lomake löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.vaasa.fi/sites/default/files/kasvisruokavalioilmoitus_nuore…
Eeva Huikon ja Eliisa Isoniemen kuvakirja Miltä Sipukaisesta tuntuu? (2006) kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjakaupoista näin vanhaa teosta ei enää saa, mutta mikäli haluatte hankkia kirjan itsellenne, kannattaa etsiä antikvariaateista ja ennen kaikkea nettiantikvariaateista. Nettiantikvariaattien osoitteita löytyy helposti googlettamalla.
Kartanosta ilmestyi historiikki vuonna 1983: Kytäjä, kohtalon kartano / Aake Pesonen. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1452846__Skyt%C3%A4j%C3%A4…
Hei,
näissä teoksissa on tietoa nimenomaan kiinteistöosakeyhtiötä, yrityksen perustamista ja toiminnan kannalta keskeistä lainsäädäntöä koskien.
Furuhjelm: Yhtiöjärjestysmallit (2011)
Suulamo: Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätösmalli (2014)
Tomperi: Yritysverotus ja tilinpäätössuunnittelu (uusin painos vuodelta 2018, vanhempiakin painoksia saatavana)
Villa: Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö (2018)
Yrityksen perustamisopas (2017)
Asunto-osakeyhtiölaki (2016)
Asunto-osakeyhtiölaki, kommentaari (osat 1-3)
Airaksinen: Osakeyhtiölaki (2010)
Verkon kautta on vapaasti luettavissa pari opinnäytetyötä, jotka voivat olla myös hyödyllisiä
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72865/Onkamo_Niina.pdf?se…
https://www.theseus.…
Ilja Šatrovin (vanhoissa lähteissä usein "J. A. Schatrow") sävellys Na sopkah Mantšzuri on Suomessa julkaistu kahtena käännöksenä. Version Mantšurian kukkuloilla ( Käy vuorten taa päivä jo uinumaan) suomennos on Kerttu Mustosen tekemä. Se löytyy sanoitettuna nuottikokoelmista Kultainen laulukirja (useita painoksia) ja Suuri toivelaulukirja 7. Molemmat ovat yleisiä kirjastojen kokoelmissa. Version Mandshurian kummut ( On hiljaisuus vuorilla usva käy) on suomentanut Saukki. Tätä versiota ei jostain syystä ole julkaistu missään yleisessä kokoelmassa, vaikka kyseessä on Laila Kinnusen tunnetuksi tekemä versio. Scandia-Musiikki julkaisi vuonna 1962 neljän neljän laulun nuottikokoelman, jossa tämä versio on. Sama sisältö on vuonna 1977…
Viljo Kajavan Muistoruno alkaa "Lapsuuteni keväästä / jäi minuun kaksi sinistä silmää ja kaksi ruskeaa". Runo on kokoelmasta Käsityöläisen unet (Otava,1968). Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Kajava, Viljo: Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava, 1984)
Linnunrata on käytännössä kaikkialla Suomessa katsojan pään yläpuolella taivaankannen ylittävä himmeä "vyö", galaksimme sen yhdestä sivuhaarakkeesta katsottuna. Sille ei voi määrittää mitään yksittäistä kompassisuuntaa, koska se ulottuu - myös silloin kun on liian kirkasta sen näkemiseen - aina taivaanrannasta toiseen suunnilleen Joutsenen tähdistöstä Orionin tähdistön kautta. Linnunrata kyllä näyttää kiertyvän Maan pyörimisliikkeen takia tähtitaivaalla ja kellonajasta riippuen se on taivaalla eri "asennoissa", mutta koska sen näkeminen edellyttää melko täydellistä pimeyttä, edes kaamos-Lapissa tätä kiertymistä tuskin ympäri vuorokauden pystyy seuraamaan. Havainnotsijan leveyspiiriä tärkeämpi tekijä siinä, miten päin Linnunrata taivaalla…
Hei!
Kysymästäsi toti/teelasi-astiastosta onnistui löytymään vain tieto, että Therm Raso on ollut saksalainen lasinvalmistaja Jenassa.
Tarkempaa arviointia astiastolle voi kysyä esim. seuraavista paikoista:
- Antiikki & Design-lehdestä löytyy "Mikä, missä, milloin"-palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja
- Bukowskis arviointi Online-sivusto, johon voi lähettää tarkempia tietoja ja kuvia esineistä; asiantuntijat arvioivat esineet ilmaiseksi
- Hagelstam-huutokaupat- sivustolta voi pyytää suuntaa-antavaa myöskin ilmaista arviointia; email: arviointi@hagelstam.fi
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
http://www.hagelstam.fi/osta-myy
…
Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 SKS:n Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona. Vihkot 1. ja 2. julkaistiin 16. maaliskuuta ja vihkot 3. ja 4. 19. toukokuuta.
Lähde:
Erik Ekelund, Aleksis Kivi. Otava, 1997
Olisiko kyseessä Katja Reiderin kirja Roosa ja Tryffeli? https://www.goodreads.com/book/show/4304002-roosa-ja-tryffeli-tryffeli-ja-roosa
Tosin myös Helme Heinen kirjoissa seikkailee reipas possu ystävineen ja muistelen isommista kirjoista tehdyn pieniä "mietekirja" versioita. Tosin en nyt löytänyt kuvaa puuhun kurkottelevasta possusta.ja hedelmätkin taitavat olla marjoja... https://arthive.com/artists/9827~Helme_Heine/works/279566~Friends_in_the_garden
Kolmaskin ystävällinen ja suosittu possu löytyy 1990-luvulta. Mick Inkpenin Possu pallero. Tosin Pallero on vähän pienempien kaveri. https://www.snazal.com/wibbly-pig-likes-4-books-set-mick-inkpen-collection--bananas-pictures--DEALMAN-U5-WibblyPig-4bks.html
Voisiko kyseessä olla Jouni Tikkasen kirjoittama "Lauma : 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa"?
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389838__Sjouni%20tikkanen%20lauma__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Juho Hakkarainen on kirjoittanut teoksesta kirja-arvostelun Kulttuuritoimituksen verkkosivustolle. Arvostelun mukaan Lauma on tietokirja, mutta samalla myös jännittävää, tosipohjaista seikkailukirjallisuutta. Teoksessa käytetään tietokirjalle hyvin poikkeuksellisia keinoja. "Kerronnassa Tikkanen menee suden nahkoihin ja kuvaa asioita suden näkövinkkelistä." "Kirjassa sudet todellakin tuntevat, ajattelevat ja ennen kaikkea haistavat. Näitä ”haisemia” kuvataan sujuvasti ihmisen…
Parnasso on luettavissa Emagz-palvelussa, mutta palvelun arkistossa voi lukea vain vuoden vanhoja lehtiä. Kahden vuoden takaista Parnassoa ei siis ole luettavissa sähköisesti. Lehden numero 4/18 näyttää löytyvän useammastakin Helmet-kirjastosta, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa läylä-sana on erään toisen kysymyksen yhteydessä ollut aiemminkin esillä. "Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää." https://www.kirjastot.fi/kysy/antero-manninen-kangasniemen-historia-i?l…
Suomen sanojen alkuperä -teoksessa mainitaan kalevalaista perua olevat sanat läyli, läylä, läylö, läylen, raskas, tukala, vaikea.
Kalevalan sanakirjassa on myös sana läyli, tukala, tuskallinen, vaikea. Läylentää, vihloa, aiheuttaa tuskallista kipua.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995)
Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja (Otava, 2009)
Valitettavasti tähän ei löytynyt tietoa. Kannattaa olla yhteydessä Suomen Ratsastajainliittoon. Yhteystiedot sivulla https://www.ratsastus.fi/yhteystiedot/
Keväällä 2021 ilmestyvä kirjailija Kaari Utrion elämäkerta on nimeltään Kaari : kirjailija Kaari Utrion elämä. Elämäkerran on kirjoittanut Anna-Liisa Haavikko ja sen julkaisee Siltala.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5463926
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html
Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81).
Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107).
Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98)
Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143)
Tapiolan kirjastossa toimii lukukoira Börje. Hän on vielä "lomalla". Seuraavan kerran hänet tavoittaa Tapiolan kirjastosta Espoo-päivänä 31.8. kello 10-12.
Börjen vakituiset vastaanotot alkavat syyskuussa. Hän on tavattavissa joka päivä parittomilla viikoilla kello 15-17 Tapiolan kirjastossa.
Tapiolan kirjaston neuvonnasta voi tilata ajan Börjelle puh. 09 81657300.
