Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan laatimassa aakkosellisessa hakuteoksessa Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että Kormano on karjalainen Jaakkimasta ja Lumivaarasta lähtöisin oleva sukunimi. Sen katsotaan perustuvan venäläiseen taskua merkitsevään sanaan karman, karjalan kielessä kormáni. Sukunimi on mainittu myös Viljo Nissilän tutkimuksessa Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sivulla 208. Karjalan kielen sanakirja (Suomalais-ugrilainen seura 1974) antaa sanalle kormano (siis o myös lopussa) merkityksen tasku. Sitä on käytetty useilla karjalankielisillä paikkakunnilla.
Norjanmunkin nimi tulee siitä, että kyseisiä munkkeja leivotaan perinteisesti Norjassa. Norjanmunkit eroavat tavallisista suomalaisista munkeista mm. siten, että niiden taikinaan tulee piimää, ne paistetaan erityisellä munkkipannulla ja niitä ei pyöritellä sokerissa.
Norjaksi norjanmunkit ovat yksinkertaisesti "munker". Tanskassa niiden nimitys on "æbleskiver".
Wikipediassa kerrotaan norjanmunkeista englanniksi ja norjaksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%86bleskiver
https://no.wikipedia.org/wiki/Munker_(bakverk)
Ruokailuvälineitä koskeva etiketti on erilaista eri kulttuureissa. Eurooppalaisen tavan mukaan haarukkaa pidetään syödessä vasemmassa kädessä piikit alaspäin ja veistä puolestaan oikeassa kädessä. Ruoka paloitellaan sitä mukaa kun se syödään.
Pohjoisamerikkalaisen tavan mukaan kaikki lautasella oleva ruoka paloitellaan suupaloiksi ennen syömistä. Ruokaa paloitellessa haarukka on piikit alaspäin vasemmassa kädessä ja veitsi oikeassa. Syödessä veitsi lasketaan alas, haarukka vaihdetaan oikeaan käteen ja haarukkaa pidetään kädessä lusikkamaisesti eli piikit ylöspäin.
Asiaa hyvin havainnollistava kuva löytyy esimerkiksi osoitteesta https://www.etiquettescholar.com/dining_etiquette/table_manners_6.html
Telma on englantilaisen kirjailijan Marie Corellin luoma nimi. Hän kirjoitti 1880-luvulla yhteiskunnallisen romaanin Thelma. Romaanin päähenkilö oli Thelma-niminen norjalainen prinsessa. Nimi yleistyi nopeasti eri maissa ja sai suomessa muodon Telma.
En valitettavasti löytänyt tietoja nimen yleisyydesta.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/1D0F8D865126D925…
Voisikohan nimipäivää viettä esimerkiksi jonkin samantyyppisen nimen kuten Elma, Alma, Hilma, Vilma yhteydessä?
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimikirja
Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn.
Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja.…
Emme onnistuneet löytämään kirjailija Kirsi Kunnakselta yhtään joulurunoa. Hänen tuotantonsa - niin lapsille kuin aikuisillekin kirjoittama - on tosin niin laaja, että varmuutta asiaan ei saatu. Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta löytyy luettelo koko tuotannosta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976056120#.VI7…
Kirsi Kunnaksen suomentamista runoista löytyy ainakin tämä jouluaiheinen lasten runo:
- Harmaan aasin jouluaatto / Krüss, James (kirjassa Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot)
Korkeiden teräksisten savupiippujen spiraalimaisia kierteitä tarvitaan estämään värähtelyä, jonka aiheuttaa niin kutsuttu von Karmanin pyörrerata. Siinä ilmavirtauksessa oleva kappale aiheuttaa pyörteitä, jotka irtoavat kappaleen pinnalta ja ajelehtivat virtauksen mukana. Tietyllä taajuudella irrotessaan pyörteet synnyttävät vaarallista resonanssia, minkä vuoksi niiden estäminen on tärkeää korkeissa ja hoikissa rakennelmissa.
Aiheesta kertoo esim. Tuomo Kärnän artikkeli, joka on julkaistu Rakennustekniikka-lehdessä 5/2001 ja löytyy myös Internetistä: http://www.karna.eu/pdf/tuulen_aiheuttamien.pdf.
Lisätietoa von Karmanin pyörteistä:
http://accessscience.com/content/K%C3%A1rm%C3%A1n-vortex-street/362200
http://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%…
Suomen kansallisdiskografian Violan ja äänitetietokannan Fonon mukaan Yksi ruusu on kasvanut laaksossa on suomalainen kansansävelmä. Alkuperäistä säveltäjää ei ole tiedossa, sävelmä on levinnyt kansan keskuudessa eteenpäin. Ilmari Krohn (1867‒1960) oli tunnettu myös innostuksestaan kansansävelmiin. Ensimmäisen keruumatkansa hän oli tehnyt kesällä 1886 Mikkelin seudulle ja julkaissut sovituskokoelman saaliistaan jo seuraavana syksynä. Siitä jäi elämään useita lauluja, niiden joukossa Kreeta Haapasalon Kanteleeni ja Yksi ruusu on kasvanut laaksossa. Kaarle Krohn (1863-1933) on kirjoittanut laulun sanat.
Lähteet:
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Suomen kansan sävelmiä. SKS, 2017.
Sanonnan alkuperää on selvitellyt myös YLEn Jari Flink jutussaan 7.12.2010.Nykykielessä selvä pyy -sanonta ymmärretään hyvin pitkälti niin, että jokin asia on selvä tai ok. Juttuun haastateltu professori Pekka Laaksonen kertoo, että sanontaan liittyy myös tarina. "- Monesti tämäntyyppisten sanontojen taustalla on tarina. Selvän pyyn takana on varmasti tarina siitä, että miehet ovat olleet ampumassa varmaankin juuri pyytä. Ampuvat sitten väärää lintua, varista tai jotain muuta ja toteavat kaukaa katsoen kuitenkin, että sehän on selvä pyy. Tietyissä yhteyksissä se tarkoittaa sitä, että jotakin asiaa yritetään todistaa toiseksi, Laaksonen kertoo.Sanontaan liittyy vielä jatko: "selvä pyy, sanoi Manninen varista" , jolloin merkitys hieman…
Martin on lyhentymä Martinuksesta, joka latinan kielessä merkitsee sodanjumala Marsille kuuluvaa, sotaisaa. Nimellä on tunnettu useita katolisen kirkon pyhimyksiä, joista ehkä kuuluisin on ranskalaisen Toursin kaupungin piispa, köyhien ja kerjäläisten ystävä Martinus (k. 397). Suomalainen muoto Martinuksesta on Martti. Muodossa Martin nimi löytyy useista kielistä mm. Suomen ruotsalaisesta almanakasta (10.11.)
Oskari-nimi on peräisin muinaisgermaanisista sanoista ans (jumaluus) ja gar (keihäs) (=Jumalan keihäs). Nimen latinalainen muoto Ansgarius, frankilainen Ansgar ja muinaisenglantilainen nimi Osgar muuntuivat Pohjoismaissa muotoon Asgeir, josta myöhemmin tuli Oskar. Suomen almanakassa nimen muoto Oskari on ollut vuodesta 1919.
Lähteet:…
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan "Maaliskuu maata näyttää." -sanonnan olevan vanhan kansan hokema. Lähdettä sanonnalle tai muita kuukausia ei mainita.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/publikationer/blogi/483-maaliskuu-maata-nayttaa.html
Näitä kuukausiloruja on monia, mutta aivan etsimäsi mukaista emme löytäneet. Elsa Beskowin Vuosisatu: kuvakirja -teoksessa vuosi alkaa näin: "Tammikuu alkaa vuoden, ja helmikuu on lyhkäisin..." Mm. Saini Knuutilan tekemässä Aapisessa taas näin: "Tammikuu ja tuiskusää, helmikuu ja hiihtoretki..."
Kirjastonhoitajalta on aikaisemminkin kysytty näitä runoja. Alla linkki aikaisempaan vastaukseen, jossa on myös kysytty lorua, jossa "maaliskuu maata näyttää…
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket -kirjassa ei ole hamsteria lainkaan. Se esiintyy vain samannimisessä, joitakin vuosia sitten esitetyssä televisiosarjassa. Siinäkään hamsteria ei kutsuta millään nimellä. Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta kysytty ennenkin. Toinen vastaus löytyy arkistosta.
Valovuosi on yleiskielellä ilmaistuna matka, jonka valo kulkee vuodessa eli 365 päivässä. Valovuodella ei siis viitata aikaan (vuosi) vaan matkaan. Valovuoden pituudeksi on laskettu noin 9,5 biljoonaa kilometriä.
Valovuosi ei ole tähtitieteellinen termi. Alan asiantuntijat käyttävät etäisyyksien mittaamisesta puhuttaessa termeja Parsek ja astronominen yksikkö.
Lähteet:
Ursa: https://www.ursa.fi/extra/kosmos/v/valovuosi.html
Turun yliopiston tähtitieteen dosentin sivut: http://www.astro.utu.fi/zubi/unit/ly.htm
Rovaniemen kunnan internetsivuilta löytyi seuraava tieto:
"Pinta-alaltaan Rovaniemi on Euroopan suurin kaupunki; sen kokonaispinta-ala on 8 016 km2, josta maapinta-alaa on 7 601 km2 ja vettä 415 km2."
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Wikipedian tietojen mukaan Rovaniemen kokonaispinta-ala on
8 016,42 km², josta maan osuus on 7 600,73 km² ja veden
415,69 km².
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
Valitettavasti kummassakaan mainitsemassanne kirjastossa ei ole palautusluukkua.
Voit hakea palautusluukulliset kirjastot HelMet.fi:n palveluhausta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Lambada on brasilialainen tanssi- ja musiikkityyli, joka kehittyi 1970-80 lukujen vaihteessa vanhasta Carimbó-tanssista. Lambadan suurimpia laulajatähtiä Brasiliassa on Pinduca, jota pidetään tyylin alullepanijana. Kymmenen vuotta tyylin kehittymisen jälkeen pari ranskalaista liikemiestä huomasi sen vetovoiman ja päättivät perustaa Ranskassa lambadaa soittavan yhtyeen Kaoman. Yhtyeen suurin hitti oli "Lambada", jota kuultiin ja tanssittin vuosien 1989-1990 tienoilla maailmanlaajuisesti.
Luultavasti kuulemasi kappale on juuri tämä Kaoman Lambada. Voit varmistaa asian Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=5AfTl5Vg73A
Kappaleesta tehtiin tietysti myös suomenkielinen versio, jonka lauloi Anna Hanski. Sekin löytyy Youtubesta: http://www.…
Alla on listaa cozy crime -sarjoista, toivottavasti niistä löytyy uutta luettavaa.
Louise Penny: Three Pines -sarja
Virpi Hämeen-Anttila: Karl-Axel Björk -sarja
Richard Osman: Torstain murhakerho -sarja
Alexander McCall Smith: Mma Ramotswe tutkii -sarja
Sari Rainio: Mortui non silent -sarja
Anders de la Motte ja Måns Nilsson: Kesäparatiisin murhat -sarja
Robert Thorogood: Thamesjoen murhat -sarja
Marianne Cedervall: Mullvaldsin murhat -sarja
Lynn Messina: Beatrice Hyde-Clare ratkaisee -sarja
Richard Coles: Kirkkoherra Clementin tutkimuksia -sarja
S. J. Bennett: Hänen majesteettinsa tutkimuksia -sarja
Nita Prose: Huonesiivooja
Valentina Morelli: Luostari, murha…
Vastaavia kirjoja voisivat olla esimerkiksi:
Dick Bass - Frank Wells - Rick Ridgeway, Huippujen haaste
Jon Krakauer, Jäätäviin korkeuksiin
Magnus Londen, Maan ääriin : kertomuksia Siperian matkoilta
Lawrence Millman, Kartan reunalla : matka pohjoisessa
Vasili Peskov, Taigan erakot
Romaaneista kannattaa tutustua ainakin Luis Sepulvedan tuotantoon. Tutustumisen arvoisia lienevät myös Tommy Hellstenin Miesmatka ja Seppo Saraspään Pako elämään eli iloinen tarina kuolevasta miehestä.
Omaehtoisesa tiedonhaussa Krakauerin kirjaa vastaavia tieoksia löytynee todellakin varmimmin matkakertomusten ja elämäkertojen joukosta. Myös eräkirjallisuuteen kannattaa tutustua.
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Suomen rahat arviohintoineen (2008) -kirja antaa rahoille arviohinnan rahan kuntoluokan mukaan. Rahoille annetaan keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Tietoa kuntoluokista esim. kolikot.com-sivulta:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
1. Kirjan mukaan vuoden 1866 2 markan rahan arviohinta on 15 - 1000 euroa rahan kunnon mukaan. Yleisimmin rahan arvo on 25 euroa.
2. Vuoden 1916 10 penniä: arvo 0 - 20 euroa kunnon mukaan.
3. Raha voisi olla 2 äyrin (ör) ruotsalainen kupariraha. Sitä on myyty ainakin 20 euron lähtöhinnalla:
http://www.systeemi.net/categories.php?parent_id=2017
4. Kysymääsi muistorahaa on myyty 1 euron hinnalla:
http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=4119
5. Presidentti U.…
