Hei,
kirjastoon ei voi jättää läppäriä päivitettäväksi, mutta voit osallistua Lahden pääkirjastolla torstaisin klo 15-17 järjestettävään mediapajaan. Mediapajassa kirjaston mediaohjaajat opastavat asiakkaita tietotekniikan ja internetin peruskäytössä. Mediapajaan ei ole ilmoittautumista, mutta ota päivitettävä läppäri mukaasi, että voit päivittää koneen käynnin aikana. Osallistuminen mediapajaan on maksutonta.
Linkeissä lisätietoa mediapajasta ja pääkirjaston asiakaskoulutuksista:
http://lastukirjastot.fi/122098/fi/news/kirjaston-mediapaja-lahden-paak…
http://lastukirjastot.fi/110431/fi/news/asiakaskoulutukset-lahden-paaki…
Hei!
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavat teokset: Anahulu - the anthropology of history in the kingdom of Hawaii 1, Historical ethnography sekä toinen osa, Anahulu - the anthropology of history in the kingdom of Hawaii 2, The archaeology of history. Tekijänä näissä on Patrick V. Kirch ja Marshall Sahlins, teokset ovat vuodelta 1992.
Kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta saa hakusanoilla Havaijin kieli useita hakutuloksia, esim. cd-rom Opi havaijia: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille ja myös Helmet-kirjastoista löytyy havaiji-suomi-havaiji -sanasto (Pasilan, Hakunilan ja Sellon kirjastoista).
Kyseessä on Jorma Eton ja toimituskunnan toimittama teos Lapin taikapiiri : Lapin evakkojen maailma 1944 - 1945. Teoksen julkaisi Lapin maakuntaliitto vuonna 1977.
Näyttää siltä, että teosta ei ole oman kirjastoverkkonne kokoelmissa, mutta sen saa kyllä tilaamalla kaukolainaan muualta Suomesta. Voitte kysyä kaukolainatilauksesta omasta lähikirjastostanne.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
Tarkoittanet vuonna 2016 Teemalla esitettyä ranskalaista dokumenttielokuvaa Dadaismin aikakausi (Viva Dada, 2016). Dokumentista ei valitettavasti ole tehty tallennetta lainattavaksi, eikä se ole enää katsottavissa Areenassa.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta.
https://palaute.yle.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
Inkeri Anttila oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1973–1976. Anttila edusti Liberaalista Kansanpuoluetta.
Väinö Hupli oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1919 - 1921. Hupli oli sosiaalidemokraatti.
Arthur Castrén ei ole ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Castrén oli Helsingin kaupunginjohtaja vuodesta 1921.
Lähteet:
Paavolainen, Jaakko: Helsingin kaupunginvaltuuston historia 1919 - 1976 (Helsingin kaupungin julkaisuja no 38, 1989)
http://valtioneuvosto.fi/hallitukset/ministeri/-/m/inkeri-anttila
https://kansallisbiografia.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkeri_Anttila
Pyhäjärven ja muiden Kirikirjastojen asiakkaiden käytössä on ePress-palvelu, jossa voi lukea yli 200 kotimaista sanomalehteä digitaalisina näköislehtinä, mm. Helsingin Sanomia. Lehtiä voi lukea kirjaston asiakaskoneilta tai mobiililaitteelta Haapajärven, Pyhäjärven, Haapaveden ja Kärsämäen kirjastoissa. Eli muualla kuin kirjaston verkossa lehtiä ei voi lukea. Lisää tietoa Kiri-kirjastojen sivuilta:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/e-press
Toinen e-lehtipalvelu Kiri-kirjastoissa on Flipster. Sen kokoelmissa on valikoima englanninkielisiä aikakauslehtiä. Alla lisää tietoa:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/flipster
Kirjastot ja kirjastokimpat hankkivat oikeuksia e-lehtien asiakaskäyttöön…
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile.
Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläisen espanjankielistä käännöstä Sinuhé, el egipcio (traducción de Manuel Bosch Barret, Plaza & Janés, useita painoksia) näyttää olevan saatavilla sekä verkkokirjakaupoista että nettiantikvariaateista. Hinta liikkuu noin 15 euron kieppeillä. Verkkokaupat, joista kirjan voi tilata löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Ainakaan suomenkielisen kansainvälistä naistenpäivää käsittelevän artikkelin perusteella ruusujen antaminen ei ole mikään yhteinen perinne, vaan 1900-luvun alussa käynnistynyt toiminta on sisältänyt ja hyväksynyt kaikenlaiset kukkaset. Erityisesti Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa ruusu on kuitenkin ollut ilmeisesti suosituin kukka ja todennäköisesti Venäjä on edelleen ruusujen jakajana huipulla ihan väestömääränsäkin takia. Siellä naistenpäivä on myös perinteisesti ollut vapaapäivä, toisin kuin esimerkiksi Suomessa.
Heikki Poroila
Kysyin asiaa pienkonekorjauksen asiantuntijalta, joka vastasi näin:
Perämoottorille ei ole teknisesti mitään haittaa ”liian” suuresta kuormasta veneessä. Usein isoissakin veneissä käytetään pientä apumoottoria esim. uistelukäytössä. Moottorin asennuksessa tulee kuitenkin huolehtia oikea asennuskorkeus, jotta moottori saa tarvitsemansa jäähdytysveden.
Lisäksi on syytä huomioida, että veneen hallittavuus haastavissa sääolosuhteissa saattaa muodostua mahdottomaksi tällaisella vene - moottori -yhdistelmällä.
Valitettavasti en löytänyt piirrettyä, joka sopisi täysin kuvaukseesi. Eteeni kuitenkin tuli sirkukseen sijoittuva vuonna 1942 osana Terry Toons sarjaa ilmestynyt piirretty nimeltä Happy Circus days. Sen tapahtumat sijoittuvat sirkukseen ja siinä käytetään linkittämääsi Julius Fučíkin Entrance of the Gladiators kappaletta. Piirretystä löytää pätkiä googlettamalla sen nimen. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Terrytoons_animated_shorts
Toinen mahdollinen piirretty voisi olla 1983 ilmestynyt Matka maailman ympäri. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matka_maailman_ymp%C3%A4ri_(piirrossarja)
Tähän kysymykseen on lähes mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta, asia riippuu paljon myös näkökulmasta. Jos lähdetään oletuksesta, että osallisuuteen riittää vaikkapa miehitys ilman vastarintaa, niin viimeistään toinen maailmansota osallisti käytännössä kaikki modernin ajan valtiot osaksi jonkinlaisia sotatoimia.
Jos ajatellaan, että osallisuuteen vaaditaan aktiivista sotimista maiden välillä, niin silloin aihetta voidaan tarkastella hieman laajemmasta näkökulmasta. Tällöin hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Islanti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Islanti), joka historiansa aikana ei ole ollut aktiivisena toimijana yhdessäkään sodassa. Islanninkin voi silti nähdä osallistuneen toiseen maailmansotaan epäsuorasti amerikkalaisten…
Yksimielistä vastausta tuskin löytyy, jos asiaa ryhdytään ratkomaan ideologioiden tai uskontojen näkökulmasta. Puhtaasti biologian ja evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen eliölaji ei ole sinänsä sen tarpeellisempi kuin mikään toinenkaan. Evoluutiolla ei ole tavoitteita tai päämääriä, se on vain nimitys järjestelmälle, joka näyttää ratkaisevan eliölajien menestymisen. Maapallo eli miljardeja vuosia siten, että ainoa elämä oli yksinkertaisten bakteerien ja muiden pieneliöiden elämää.
Voidaan siis turvallisesti sanoa, että Maapallo ei mitenkään tarvitse ihmistä biologisena lajina, kuten se ei tarvitse kimalaisia tai kaskelottajakaan. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää niin, ettei ihmisellä ja monilla eliöillä olisi kehittynyt suhdetta,…
Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet.…
Yksinkertaisella Google-haulla "hautajaiset ympäri maailmaa" löytyy jo aika monta juttua erilaisista hautajaistavoista. https://www.google.com/search?q=hautajaiset+ymp%C3%A4ri+maailmaa&rlz=1C1GCEB_enFI874FI874&oq=hautaja&aqs=chrome.0.69i59l3j69i57j0l4.5388j0j8&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Joskus hautajaiset ovat ilosävyinen juhla vainajan muistolle. Chanassa juhlitaan suurella joukolla ja Tanskassa juodaa hautajaisoluet. https://yle.fi/uutiset/3-9560814
Ranskassa taas kokoonnutaan perhepiirissä ja muistellaan vainajan elämää. https://muistojuhla.fi/hautaustavat-ranskassa/
Israelissa vainajaa ei jätetä yksin ennen hautajaisia ja haudalle asetellaan kukkien sijasta pieniä kiviä. https://muistojuhla.fi/…
Etsimäsi jakso on sarjan 13. kauden viimeinen jakso, Esirippu laskee (Curtain: Poirot's Last Case). Dvd-julkaisut eivät kuitenkaan noudata sarjan alkuperäistä kausijakoa, ja lisäksi jaksoja on julkaistu ainakin kahtena dvd-sarjana. Esirippu laskee -jakso löytyy Poirot Box 16 -nimiseltä dvd:ltä (EAN-koodi 7333018004511), jota ei siis pidä sekoittaa aiemmin ilmestyneeseen Poirot - kausi 16 -julkaisuun. Oikean levyn kuva löytyy esim. täältä: http://hdopas.fi/index.php?udpview=showreview&rid=9944732157332ae8775153.11263969&lang=fi.
Wikipedian lista sarjan jaksoista: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Agatha_Christie%27s_Poirot_episodes
Kertomus Na pervom duhanii - löytyy Makaninin teoksesta nimeltä Utrata - povesti i rasskazy, jota on saatavilla Korson kirjastosta.
Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi - ainakin tällä hetkellä se on siellä paikalla. Korson kirjaston puhelinnumero on 83932251, ja hyllyssä olevan kirjan voit tilata maksutta pääkaupunkiseudulla toiseen kirjastoon.
Myös yliopiston kirjastolta löytyy kyseistä teosta, mutta ainakin kurssikirjalainaamo on suljettuna vielä heinäkuun loppuun saakka. Yliopiston kirjaston niteiden sijainti- ja saatavuustietoja voit tarkistaa osoitteesta http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html
Katselu- ja kuvakirjoja pienelle pojalle(ikä 2,6v.)
Antti-kirjat, Tomppa-kirjat, Teemu-kirjat, Riku-kirjat ja
Mikko Mallikas-kirjat. Hauskoja katselukirjoja ovat myös Puppe-kirjat, joissa lasten rakastamia avattavia luukkuja. Yksittäinen kiva kirja on Pikku toukka paksulainen. Puuha-Pete kirjoja löytyy kyllä kirjastoista monenlaisia versioita (myös videoita ja DVD-elokuvia) Kuvatietokirjoja esim. Rekkoja ja traktoreita, Pienten oma eläinkirja. Kannatan lämpimästi matkaa lähikirjastoon eli Hakunilan kirjastoon, jossa asiantunteva henkilökunta kyllä auttaa aineiston etsinnässä. Mikäli aineistoa ei ole paikalla, sitä voi varata eikä lastenaineiston varauksista mene varausmaksuja. Käytettävissä on näin koko pääkaupunkiseudun kirjastojen…
Meillä Lappeenrannassa on seuraavat Lautalan kylästä kertovat kirjat:
1. Lautala - Kasvupaikkani Karjalassa. Koonnut Paavo Houni. (1994)
2. Lautala - Kasvupaikkani Karjalassa. Toinen osa. Koonneet Paavo Houni ja Hilja Heljä Pasi. (1996)
3. Huotari, Kalevi: Muistoja Lautalasta. (1974)
Kaksi ensimmäistä kirjaa saa kotilainaan. Kolmas kirja on maakuntakokoelmasta, joten se annetaan vain lukusalilainaksi.
Otathan yhteyttä omaan kirjastoosi kaukolainan järjestämiseksi.
